Aivoinfarkti vaatii aina soittoa hätänumeroon: 112-päivää vietetään helmikuussa

Aivoinfarkti vaatii aina soittoa hätänumeroon: 112-päivää vietetään helmikuussa

KIRJOITETTU 8.2.2018
Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Hoitoon on silloin kiire. Euroopan hätänumeropäivää eli 112-päivää vietetään 11.2. Teemapäivänä on hyvä muistuttaa mieliin, miten AVH:n tunnistaa.

Ihmisen saadessa aivoverenkiertohäiriön, soitto 112:een käynnistää tehokkaan hoitoketjun. Sairastunut saa välittömän ensihoidon ja kuljetetaan viiveettä suoraan oikeaan sairaalaan.

– Hoitoon on kiire, koska aivoinfarktin eli valtimotukoksen liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa aivokudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Jokainen minuutti on siksi tärkeä toipumisen kannalta, muistuttaa Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine.

Myös aivoverenvuodoissa hoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti.

Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että sairastunut itse tai muu paikalla oleva henkilö tunnistaa oireet ja soittaa heti hätänumeroon. Aivoverenkiertohäiriöihin ei välttämättä liity kipua ja sairastunut ei aina huomaa oireita itse.

Aivoverenkiertohäiriöiden yleisimmät oireet ovat:

  • Puheen puuroutuminen tai sanojen löytämisen vaikeus.
  • Toisen suupielen roikkuminen.
  • Toisen raajan tai raajaparin heikkous.
  • Näköhäiriöt.

Aivoliiton Korvaamaton kovalevy -hankkeen TNS Gallupilla vuonna 2016 teettämässä tutkimuksessa vain 36 prosenttia suomalaisista tiesi, mitkä ovat aivoverenkiertohäiriön oireet.

TIA on yhtä vaarallinen

Vaikka aivoverenkiertohäiriön oireet menisivätkin ohi, tulee aina soittaa hätänumeroon. Ohimenevän aivoinfarktin eli TIA:n (Transient Ischemic Attack) oireet kestävät tyypillisimmin 2–15 minuuttia, useimmiten alle tunnin. Hoitoon on kuitenkin hakeuduttava välittömästi. TIA:n sairastaneista vähintään joka kymmenes saa aivoinfarktin viikon kuluessa ja puolet heistä jo ensimmäisen vuorokauden aikana.

Lisätietoja:
Aivoliitto, ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine, risto.roine@tyks.fi
Korvaamaton kovalevy, viestintäsuunnittelija Liisa Koivula, liisa.koivula@aivoliiitto.fi, 050 568 9263.
Lisätietoa AVH:n tunnistamisesta (sisältää myös linkin videoon): www.aivoliitto.fi/112.
Lisätietoa AVH:n akuuttihoidosta (sisältää linkit kahteen videoon): http://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_(avh)/perustietoa_avh_sta/oireet/akuuttihoito

Korvaamaton kovalevy on osa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -terveystalkoita. Niiden tavoitteena on terveempi Suomi.

TNS Gallup keräsi tutkimusaineiston vastaajapaneeliltaan internetin välityksellä. Kyselyyn vastasi 1 040 henkilöä 2.–7.9.2016 välisenä aikana. Tilastollinen virhemarginaali on enimmillään noin +/-3 prosenttiyksikköä.