Aivoterveys on pääasia

Aivoterveys on pääasia

KIRJOITETTU 28.6.2018
Aivoliitto tuo Yhdessä elämässä yhteisiin kansanterveystalkoisiin vahvan aivoterveysviestin. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat jääneet ikään kuin piiloon sydän- ja verisuonisairaudet -termin taakse: harva osaa päätellä että verisuonisairauksilla tarkoitetaan aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja ja ohimenevää aivoverenkiertohäiriötä eli TIA:aa.

Tieto siitä, että valtimoterveyttä vaalimalla tehdään terveyttä myös aivoille ja ennaltaehkäistään aivoverenkiertohäiriöitä (AVH), on monelle uusi ja hyvä uutinen.

Suojellaan Korvaamatonta kovalevyä

Korvaamaton kovalevy on aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hanke. Sen keskiössä on viime vuodet ollut verenpaine. Kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut tai korkea verenpaine.

 – Korkea verenpaine on tärkein AVH:n riskitekijä, johon jokainen voi itse vaikuttaa. Harva silti tietää, että jo kohonnutkin verenpaine altistaa ihmisen aivoverenkiertohäiriöille, tai edes että verenpaineella on ylipäätään jotain tekemistä aivoterveyden kanssa. Tämän haluamme muuttuvan, kertoo Korvaamattoman kovalevyn viestintäsuunnittelija Liisa Koivula.

Korvaamattoman kovalevy tavoitteita on, että jokainen aikuinen suomalainen tietää, mitkä omat verenpainelukemat ovat. Paras keino olla selvillä niistä on mitata tai mittauttaa verenpainettaan säännöllisesti.

– Kun ihminen tietää, missä mennään, hän voi tehdä asialle jotain. Jos verenpainetta pitää saada alemmaksi, se vaatii pieniä tai suuria muutoksia elämäntapoihin. Uskomme, että aivoterveys motivoi fiksuja suomalaisia hoitamaan itseään ja varmistamaan, että oma korvaamaton kovalevy pysyy kirkkaana ja kunnossa koko elämän ajan.

Korvaamaton kovalevy on saanut World Stroke Organizationin kampanjapalkinnon vuonna 2015 ja Suomessa se valittiin Tamron Health Awards -kisassa Vuoden terveysteoksi 2018.

Pulssia tunnustellen aivoterveyttä

Aivoliitto ja Sydänliitto ovat tuoneet suomalaisten terveysosaamiseen uuden taidon, pulssin tunnustelun. Tunne pulssisi -kampanja rohkaisi ja rohkaisee edelleen varttuneita suomalaisia tunnustelemaan omin käsin, mitä sydämelle kuuluu. Jos pulssissa on epäsäännöllisyyttä tai muuta epämääräisyyttä, kyseessä voi olla eteisvärinä.

Eteisvärinä ei ole harmiton rytmihäiriö, vaan se voi johtaa aivoinfarktiin.

– Eteisvärinän ja aivoinfarktin välinen yhteys on tieto, jonka toivomme muuttuvan yleistiedoksi. Pulssin tunnustelu taas on kansalaistaito, joka muuttaa tiedon toiminnaksi ja tuloksiksi. Eteisvärinää näet osataan hoitaa hyvin, kunhan se saadaan ensin kiinni. Ja siinä jokainen voi auttaa itse itseään, kertoo Liisa Koivula.

Tunne pulssi on tuottanut selkeät pulssiin tunnustelun ohjeet, jotka on koottu Tunne pulssisi ABC -oppaaseen. Ammattilaisten oma opas taas neuvoo, kuinka opettaa asiakas tunnustelmaan pulssiaan.

Kun hätä on tämän näköinen, soita 112

Aivoverenkiertohäiriön tai sydäninfarktin sattuessa kiireellinen ambulanssikuljetus sairaalan päivystykseen on aina tarpeen. Kiire on, koska valtimotukoksen liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa kudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Siksi jokainen minuutti on tärkeä. Soitto hätänumeroon 112 käynnistää hoitoketjun, jossa sairastunut saa jo ambulanssissa oikean hoidon ja pääsee suoraan oikeaan hoitoyksikköön sairaalassa.

Kun hätä on tämän näköinen, soita 112 -hankkeessa autamme ihmisiä tunnistamaan oireet ja toimimaan oikein. Lisäksi muistutamme TIA:sta eli ohimenevästä aivoinfarktista. Vaikka aivoverenkiertohäiriön oireet menisivätkin ohi, tulee aina soittaa hätänumeroon. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, koska TIA:n sairastaneista vähintään joka kymmenes saa aivoinfarktin viikon kuluessa ja puolet heistä jo ensimmäisen vuorokauden aikana.

– Lisäksi osalla TIA-potilaista kysymys voikin olla aivoinfarktista ja aivovaltimo voi edelleen olla tukossa vaikka oireet ohittuvat. Osa näistä potilaista tarvitsee liuotushoitoa. Pelkästään oireiden ohittumisen perusteella ei voi päätellä että akuutti tilanne olisi ohi, kertoo Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine.

112-viestiä levittävät yhdessä Aivoliitto, Sydänliitto ja Diabetesliitto.

Katso miten tunnistat oireet videoiltamme
Aivoverenkiertohäiriö
Sydäninfarkti

Pieni Päätös Päivässä tarjoaa vertaistukea elämänmuutokseen

Pieni Päätös Päivässä -verkkopalvelulla haluamme kannustaa ihmisiä tekemään asioita, jotka saavat juuri hänet voimaan hieman paremmin. Onnellisuus ei välttämättä synny itsensä ruoskimisesta, vaan konkreettisten, itselle mahdolliselta tuntuvien tavoitteiden toteuttamisesta. Elämänmuutos on prosessi ja verkkopalvelu tarjoaa vertaistukea uudella tavalla sitä harkitseville tai jo toteuttaville ihmisille.

Palvelun Faktat-osiosta löytyy tiiviiksi pakattua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Blogissamme voi selata toimituksemme kirjoittamia, jatkuvasti päivittyviä artikkeleja. Artikkelit pyrkivät olemaan paitsi innostavia, myös hauskoja ja viihdyttäviä.

Me kirjoittajat emme ole terveysguruja, vaan itsekin pienten päätöstemme kanssa painiskelevia tavallisia ihmisiä, kertoo Aivoliiton viestintäsuunnittelija Pia Puustelli.

Pieni Päätös Päivässä -palvelua rakentavat Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton lisäksi Hammaslääkäriliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Syöpäjärjestöt.

Tulppa-kuntoutuksella hyvinvointia jo sairastuneille

Tulppa-avokuntoutusohjelmalla pyritään vähentämään valtimotaudin vaaratekijöitä elintapaohjauksella. Lisäksi huolehditaan sairastuneiden henkisestä hyvinvoinnista. Ryhmämuotoinen avokuntoutus on tarkoitettu kaikille valtimotaudin riskissä oleville tai sitä sairastaville, esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoille, aivoverenkiertohäiriön sairastaneille tai sepelvaltimotautipotilaille.

Ohjelma sisältää tietoa valtimotautien vaaratekijöistä ja niihin vaikuttamisesta, lääkehoidosta, ravinnosta, liikunnasta, mielialatekijöistä, kivunhoidosta, oireiden tarkkailusta ja hätätilanteista. Kuntoutujakohtaiseen tavoitteiden asetteluun ja tulosten seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Ryhmien vetäjinä ovat terveyden- tai sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja vertaisohjaaja. Kuntoutujien apuna on myös Tulppa-ryhmäläisen työkirja.

Tulppa-mallia ovat kehittävät yhdessä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto.

Työkaluja ammattilaisille – tukea viestintään kun puhe ei suju

Aivovoimaa aikuisille

Aivovoimaa on Aivoliiton Yksi elämä -hanke, joka tarjoaa ammattilaisille selkeää teksti- ja kuvamateriaalia liikuntaneuvonnan tueksi.

Materiaaleilla vaikutamme osaltamme siihen, että kommunikoinnin vaikeudet eivät olisi este liikuntaneuvontaan osallistumiselle, kuvaa Aivoliiton liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki.

Materiaalin avulla helpottamme liikunnan puheeksi ottamista ja vuorovaikutusta niiden henkilöiden kanssa, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja joilla on jokin kommunikaatiota vaikeuttava ominaisuus, kuten afasia. Materiaali on tehty sellaiseksi, että se soveltuu mahdollisimman monelle kohderyhmälle, muun muassa puhevammaisille, ikääntyneille ja maahanmuuttajille.

Skidit liikkeelle

Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoisiin kuuluu myös Liikkuva skidi -projekti. Sen avulla parannetaan puolestaan kielihäiriöisten lasten pärjäämistä liikunta- ja harrasteryhmissä.

Lapselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus, liikunnalliseen harrastusryhmään osallistuminen ilman tukikeinoja voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tällaisessa tilanteessa lapsi jää vaille onnistuneita ryhmäkokemuksia, vuorovaikutustaitojen harjoittelua sekä kokonaiskehitystä tukevaa liikuntaa,

– Olemme useasti kuulleet, että monen perheen on vaikeaa löytää kielihäiriöiselle lapselleen soveltuva harraste- tai liikuntaryhmä. Kielihäiriöinen lapsi ei välttämättä kuulu erityisliikuntaryhmään, sillä hän saattaa olla muutoin aivan tyypillisesti kehittyneiden ikätovereittensa kaltainen. Usein hyvin pienikin muutos toimintatavoissa tukee lasta niin, että hän pystyy osallistumaan ikätasoiseensa harrastukseen, kertoo Aivoliiton puheterapeutti Liisa Petäjistö.

Liikkuva skidi -materiaali auttaa liikunta- ja harrasteryhmien ohjaajia huomioimaan kielihäiriöisten lasten erityistarpeet ja tukee näin näiden lasten osallistumista ryhmiin. Materiaali soveltuu käytettäväksi myös esimerkiksi muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten kanssa.

Kuva: Aivoliiton Korvaamaton kovalevy -tiimi mittasi kansanedustajien verenpaineita vuonna 2015 eduskunnan Kansalaisinfossa.