Aivoterveys on pääasia

KIRJOITETTU 28.6.2018

Aivoterveys on pääasia

Aivoliitto tuo Yhdessä elämässä yhteisiin kansanterveystalkoisiin vahvan aivoterveysviestin. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat jääneet ikään kuin piiloon sydän- ja verisuonisairaudet -termin taakse: harva osaa päätellä että verisuonisairauksilla tarkoitetaan aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja ja ohimenevää aivoverenkiertohäiriötä eli TIA:aa.

Tieto siitä, että valtimoterveyttä vaalimalla tehdään terveyttä myös aivoille ja ennaltaehkäistään aivoverenkiertohäiriöitä (AVH), on monelle uusi ja hyvä uutinen.

Suojellaan Korvaamatonta kovalevyä

Korvaamaton kovalevy on Aivoliiton aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyohjelma. Sen keskiössä on viime vuodet ollut verenpaine. Kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut tai korkea verenpaine.

Korkea verenpaine on tärkein AVH:n riskitekijä, johon jokainen voi itse vaikuttaa. Harva silti tietää, että jo kohonnutkin verenpaine altistaa ihmisen aivoverenkiertohäiriöille, tai edes että verenpaineella on ylipäätään jotain tekemistä aivoterveyden kanssa. Korvaamattoman kovalevy tavoitteita on, että jokainen aikuinen suomalainen tietää, mitkä omat verenpainelukemat ovat. Paras keino olla selvillä niistä on mitata tai mittauttaa verenpainettaan säännöllisesti.

Kun ihminen tietää, missä mennään, hän voi tehdä asialle jotain. Jos verenpainetta pitää saada alemmaksi, se vaatii pieniä tai suuria muutoksia elämäntapoihin. Uskomme, että aivoterveys motivoi fiksuja suomalaisia hoitamaan itseään ja varmistamaan, että oma korvaamaton kovalevy pysyy kirkkaana ja kunnossa koko elämän ajan.

Korvaamaton kovalevy on saanut World Stroke Organizationin kampanjapalkinnon vuonna 2015 ja Suomessa se valittiin Tamron Health Awards -kisassa Vuoden terveysteoksi 2018.

Pulssia tunnustellen aivoterveyttä

Aivoliitto on tuonut suomalaisten terveysosaamiseen uuden taidon, pulssin tunnustelun. Tunne pulssisi rohkaisee edelleen varttuneita suomalaisia tunnustelemaan omin käsin, mitä sydämelle kuuluu. Jos pulssissa on epäsäännöllisyyttä tai muuta epämääräisyyttä, kyseessä voi olla eteisvärinä.

Eteisvärinä ei ole harmiton rytmihäiriö, vaan se voi johtaa aivoinfarktiin.

– Eteisvärinän ja aivoinfarktin välinen yhteys on tieto, jonka toivomme muuttuvan yleistiedoksi. Pulssin tunnustelu taas on kansalaistaito, joka muuttaa tiedon toiminnaksi ja tuloksiksi. Eteisvärinää näet osataan hoitaa hyvin, kunhan se saadaan ensin kiinni. Ja siinä jokainen voi auttaa itse itseään, kertoo yhteisömanageri Sanna Reuna.

Tunne pulssi on tuottanut selkeät pulssiin tunnustelun ohjeet, jotka on koottu Tunne pulssisi ABC -oppaaseen. Ammattilaisten oma opas taas neuvoo, kuinka opettaa asiakas tunnustelemaan pulssiaan.

Kun hätä on tämän näköinen, soita 112

Aivoverenkiertohäiriön tai sydäninfarktin sattuessa kiireellinen ambulanssikuljetus sairaalan päivystykseen on aina tarpeen. Kiire on, koska valtimotukoksen liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa kudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Siksi jokainen minuutti on tärkeä. Soitto hätänumeroon 112 käynnistää hoitoketjun, jossa sairastunut saa jo ambulanssissa oikean hoidon ja pääsee suoraan oikeaan hoitoyksikköön sairaalassa.

Kun hätä on tämän näköinen, soita 112 -toiminnalla autamme ihmisiä tunnistamaan oireet ja toimimaan oikein. Lisäksi muistutamme TIA:sta eli ohimenevästä aivoinfarktista. Vaikka aivoverenkiertohäiriön oireet menisivätkin ohi, tulee aina soittaa hätänumeroon. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, koska TIA:n sairastaneista vähintään joka kymmenes saa aivoinfarktin viikon kuluessa ja puolet heistä jo ensimmäisen vuorokauden aikana.

– Lisäksi osalla TIA-potilaista kysymys voikin olla aivoinfarktista ja aivovaltimo voi edelleen olla tukossa vaikka oireet ohittuvat. Osa näistä potilaista tarvitsee liuotushoitoa. Pelkästään oireiden ohittumisen perusteella ei voi päätellä että akuutti tilanne olisi ohi, kertoo neurologian professori Risto O. Roine.

aivoliitto.fi

Kuva: Aivoliiton Korvaamaton kovalevy -tiimi mittasi kansanedustajien verenpaineita vuonna 2015 eduskunnan Kansalaisinfossa.

Päivitetty 28.1.2021