Alkoholi on usein mukana niin iloissa kuin suruissakin. "Ilo ilman viinaa on teeskentelyä", sanotaan. Vastoinkäymisissä taas otetaan "tuikku murheeseen". Harvemmin tulemme ajatelleeksi, että kohtuullinenkin alkoholinkäyttö voi olla terveydelle vaaraksi.

 

"Jokaisen ihmisen perusoikeus on tietää, minkälaisia haittoja alkoholinkäyttöön voi liittyä. Väestöviestinnällä ja terveysneuvonnalla on tässä tärkeä rooli", sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Katariina Warpenius. 

 

Vain noin puolet suomalaisista on täysin samaa mieltä siitä, että alkoholinkäyttö lisää masennuksen, unihäiriöiden ja sydänsairauksien riskiä. Yhteys syöpäsairauksiin on vielä heikommin tiedossa. Sen sijaan maksasairauksien ja sikiövaurioiden riskin tunnistaa useampi kuin kahdeksan kymmenestä, ilmenee THL:n tutkimuksesta Näin Suomi juo. 

 

"Ihmisillä on taipumus aliarvioida oman alkoholinkäyttönsä riskialttiutta. Mitä runsaampaa oma juominen on, sitä harvemmin ajatellaan, että se lisää näiden sairauksien riskiä", Warpenius kertoo.

"Monet terveyshaitat kehittyvät pitkän ajan kuluessa. Oma kokemus siitä, että alkoholin käyttö on vaaratonta, painaa usein enemmän kuin asiantuntijoiden varoitukset. Ja jos oireita tai haittoja olisikin, ei niitä välttämättä osata yhdistää juuri alkoholiin."

 

Alkoholi lisää mielihyvän tunnetta ja itseluottamusta sekä vähentää estoja. Alkoholinkäyttö liittyykin usein tilanteisiin, joissa pidetään hauskaa ja ollaan seurallisia. 

 

"Sosiaaliset hyödyt voivat olla siinä hetkessä painavampia kuin pitkän aikavälin haitat", Warpenius sanoo.

 

 

Viime vuosina on kiinnitetty erityisesti huomiota alkoholin osuuteen kansantautien riskitekijänä. On todettu, että pitkällä aikavälillä useat terveyshaitat lisääntyvät lähes suorassa suhteessa alkoholinkulutukseen nähden. 

 

"Terveysriskien tiedostaminen ja alkoholinkäytön hallinta ei ole ainoastaan ongelmakäyttäjien asia, vaan jokaisen perustaito. Alkoholi liittyy monenlaisiin sosiaalisiin tilanteisiin, joissa yksilön itsekontrolli voi joutua koetukselle", huomauttaa Warpenius.

 

Alkoholinkäytölle on asetettu riskitasot osana Käypä hoito -suositusta. Riskirajat ovat Warpeniuksen mukaan hyvä itsehallinnan väline.

 

Vähäisen riskin tasona pidetään terveillä työikäisillä naisilla 0-1 annosta päivässä ja miehillä 0-2 annosta alkoholia päivässä. 

 

Kohtalaisen riskin taso on naisilla 7 ja miehillä 14 annosta viikossa. Tällä tasolla alkoholinkäyttö aiheuttaa jo kehossa pitkäkestoisempia muutoksia.

 

Korkean riskin taso on naisilla 12–16 ja miehillä 23–24 alkoholiannosta viikossa. Tämä on hälytysraja, jonka ylittyessä tulee viimeistään havahtua ja puuttua alkoholin kulutukseensa.

 

Alkoholiannos eli 12 grammaa absoluuttista alkoholia tarkoittaa esimerkiksi 0,33 litran pullollista keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl väkevää alkoholia.

 

Ikäihmisillä riskiraja on huomattavasti terveiden työikäisten aikuisten rajoja alhaisempi. Yli 65-vuotiaille riskikulutuksen raja on 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa.

 

Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt Suomessa lähes viidenneksellä vuodesta 2007. Juomatapatutkimuksen mukaan kuitenkin yli 13 prosenttia väestöstä eli yli puoli miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia yli kohtalaisen riskin rajan. Yli puolet heistä pitää itseään kohtuukäyttäjinä, vaikka pitkäaikaisten terveyshaittojen riski onkin kohonnut. 

 

 

Täysin turvallista alkoholinkulutustasoa ei voi määritellä. Kohtuullinenkin alkoholinkäyttö voi aiheuttaa unihäiriöitä, nostaa verenpainetta ja lisätä syövän riskiä. Pitemmällä aikavälillä alkoholinkäyttö voi vaikuttaa muun muassa sydämen, verenkiertoelimistön, sisäelinten ja hermoston toimintaan. 

 

Alkoholinkäytöllä on myös vaikutuksia hedelmällisyyteen. Jo pienet alkoholimäärät voivat vaikuttaa miehillä siittiöiden määrään. Runsas alkoholinkäyttö heikentää myös naisilla hedemällisyyttä.

 

Raskauden aikana ei pitäisi käyttää alkoholia lainkaan. Turvallisinta olisi lopettaa alkoholin käyttö jo raskautta suunnitellessa, sillä alkuraskautta ei yleensä huomaa ja alkoholilla voi olla haitallisia vaikutuksia sikiön kehitykseen jo raskauden alkuvaiheessa.

 

Alkoholin terveyshyödyistä on yhä olemassa virheellisiä uskomuksia. 

"Alkoholilla voidaan yrittää helpottaa unettomuutta, ahdistusta tai masennusta. Tämä kääntyy kuitenkin itseään vastaan, sillä tiedetään, että alkoholinkäyttö voi pahentaa unihäiriöitä ja masennus- ja ahdistusoireita", Warpenius sanoo.

 

Alkoholin vaikutuksista terveyteen voit lukea muun muassa täältä:

 

Alkoholi ja terveys (Terveyskirjasto, Duodecim)

Fressis.fi-sivusto (Syöpäjärjestöt) 

Päihdelinkki.fi (A-klinikkasäätiö)

Alkoholi ja terveys (Alko)

 

Syöpä

 

Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Syövät kehittyvät yleensä hitaasti vuosien aikana. Syöpäriski kasvaa myös kohtuullisen alkoholinkäytön seurauksena. Mitä enemmän alkoholia elämänsä aikana käyttää, sitä suurempi on riski sairastua alkoholin aiheuttamaan syöpään.

 

Alkoholinkäytön tiedetään aiheuttavan ainakin suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpää, maksa-, suolisto- sekä rintasyöpää. 

 

Alkoholin ja tupakoinnin yhdistelmä on erityisen vaarallinen, sillä ne moninkertaistavat toistensa vaikutuksen.

 

Alkoholi ja syöpä -esite (Syöpäjärjestöt, pdf)

 

Sydän- ja verisuonisairaudet

 

Alkoholi kohottaa verenpainetta ja altistaa sydämen rytmihäiriöille. Pitkäaikainen ja säännöllinen alkoholinkäyttö saattaa vaurioittaa sydänlihasta, jonka seurauksena voi olla sydänlihassairaus tai sydämen vajaatoiminta. 

 

Alkoholi voi myös heikentää sydänlääkkeiden ja verenpainelääkkeiden tehoa. Lähes kaikkien sydänsairauksien hoidossa tarvitaan veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, jonka vuoksi sydänpotilaiden tulee käyttää alkoholia varoen ja vain pieniä määriä kerrallaan.

 

Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa lihomista, josta voi seurata metabolinen oireyhtymä kaikkine seurannaisvaikutuksineen.

 

Alkoholi ja sydän (Sydän.fi)

Alkoholia enintään kohtuullisesti (Sydän.fi)

Alkoholista ei ole sydäntropiksi (Sydän.fi)

Alkoholi ja sydän (Päihdelinkki.fi)

 

Maksa- ja haimasairaudet

 

Maksa poistaa alkoholia elimistöstä polttamalla. Samalla ravinnosta saatavien rasvahappojen palaminen estyy ja maksaan alkaa kerääntyä rasvaa. Maksaan muodostunut rasva häviää, kun alkoholi poistuu elimistöstä.

 

Jos alkoholia nautitaan jatkuvasti, maksaan kerääntynyt rasva ei poistu ja muodostuu rasvamaksa, joka saattaa johtaa maksatulehdukseen. Pitkittynyt tulehdus taas voi johtaa maksakirroosiin.

 

Alkoholi on myös yleisin äkillisen haimatulehduksen aiheuttaja. Toistuvat tulehdukset voivat aiheuttaa kroonisen haimatulehduksen. Kun haiman toiminta heikkenee ja insuliinituotanto vähenee, voi seurauksena olla diabetes.

 

Alkoholi ja terveys (Terveyskirjasto, Duodecim)

Alkoholin muita terveyshaittoja (Fressis.fi)

 

Alkoholi ja diabetes

 

Alkoholin säännöllinen, kohtuullinenkin käyttö voi huonontaa diabeetikon hoitotasapainoa. Säännöllinen ja runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa jo vakavampia haittoja.

 

Diabeetikon on tiedettävä, miten hänen käyttämänsä lääkkeet ja alkoholi vaikuttavat toisiinsa. Insuliiniin sekä insuliinineritystä lisääviin tablettilääkkeisiin liittyy liian matalan verensokerin riski. 

Runsaan alkoholinkäytön yhteydessä verensokeri voi helposti laskea liikaa.

 

Verensokerin lasku on alkoholin vaikutuksen alaisena diabeetikolle vaarallisempaa kuin muulloin, koska alkoholi estää sokerin vapautumista maksasta. Hypoglykemiavaaran vuoksi on tärkeää, että alkoholia juo vain sen verran, että pystyy huolehtimaan itsestä ja diabeteksen hoidosta.

 

Alkoholi ja diabetes (Päihdelinkki.fi)

Kohtuus kaikessa (Diabetesliitto)

Seitsemän syytä vähentää alkoholin kulutusta (Diabetes-lehti)

 

Mielenterveysongelmat

 

Liiallisen alkoholinkulutuksen tiedetään altistavan mielenterveysongelmille. Alkoholilla saatetaan yrittää torjua ahdistusta ja pelkoja. Tiheästi toistuva alkoholinkäyttö kuitenkin usein pahentaa ahdistusta ja masennusta sekä voi aiheuttaa paniikkikohtauksia. Alkoholi myös huonontaa unen laatua. 

 

Alkoholin liikakäyttö altistaa mielenterveysongelmille (Mieli Suomen Mielenterveys ry) 

Mitä mielessä, A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki? (Mieli Suomen Mielenterveys ry)

 

Haitat aivoille

 

Jo kohtuullinen alkoholinkäyttö lisää riskiä sairastua aivohalvaukseen. Mitä enemmän alkoholia käytetään, sitä suurempi on aivoverenkiertohäiriöiden riski. 

 

Pitkään jatkuneesta alkoholinkäytöstä seuraa aivosolujen kuolemaa. Sen myötä älylliset toiminnat alkavat heiketä. Seuraa muistivaikeuksia ja tiedon prosessoinnin hidastumista, toiminnan ohjaus vaikeutuu ja persoonallisuus muuttuu. 

 

Kohtuullisuus on aivojen etu (Aivoliitto)

Alkoholi ja aivot (Päihdelinkki.fi)

Alkoholi ja muisti (Päihdelinkki.fi)

Alkoholiongelmaisen hoito, Käypä hoito -suositus

 

Alkoholiriippuvuus eli alkoholismi 

 

Jatkuva ja runsas alkoholinkäyttö altistaa alkoholiriippuvuudelle eli alkoholismille. Myös perinnölliset tekijät lisäävät riskiä alkoholismiin.

 

Alkoholismi on krooninen sairaus, jossa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi alkoholista. Alkoholin hallitsematonta suurkulutusta ja alkoholiriippuvuutta voidaan pitää aivojen sairautena, sillä aivot ovat menettäneet kyvyn säädellä alkoholinkäyttöä. Alkoholismiin liittyy usein kasvanut toleranssi alkoholin humalluttavaan vaikutukseen sekä eriasteiset vieroitusoireet juomisen lopettamisen jälkeen.

 

Alkoholiriippuvuus (Päihdelinkki.fi)

 

 

Alkoholinkäytön vähentämisestä on siis monia hyötyjä terveydelle. Alkoholin kulutukseensa kannattaa kiinnittää huomiota ja kokeilla tipattomia kausia tai muuten vähentää juomismääriään.

 

Monet terveyshyödyt näkyvät välittömästi. Olo paranee, mieliala kohenee ja energisyys lisääntyy. Unen laatu paranee, ylipaino vähenee, aivot voivat paremmin ja ihon kunto kohenee. Verenpaine alenee ja syövän ja monien muiden sairauksien riski pienenee.

 

 

Tukea alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen:

 

Testit ja laskurit / Alkoholi (Päihdelinkki.fi) 

Alkoholinkäytön itsehallinta (Päihdelinkki.fi)

Mistä apua? (Päihdelinkki.fi)

Tukea ja neuvoa / Alkoholi (Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry)

 

Lähteitä ja lisätietoa:

 

Näin Suomi juo - Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat (THL 2018. pdf)

Alkoholiongelmaisen hoito, Käypä hoito -suositus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Terveyskirjasto (Duodecim)

Päihdelinkki.fi (A-klinikkasäätiö)

Fressis.fi-sivusto (Syöpäjärjestöt) 

Alkoholi ja terveys (Alko)