Eduskunnan Yksi elämä -verkoston kannanotto

Eduskunnan Yksi elämä -verkoston kannanotto

KIRJOITETTU 12.2.2020
Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että Suomeen tarvitaan kansalliset sairauskohtaiset laaturekisterit vahvistamaan terveydenhuollon laatua ja yhdenvertaisuutta.
Kansallisia potilastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne tukevat laatujärjestelmiä. Rekisterien vakinaistamiseen tulee osoittaa tarvittava rahoitus. 
 
"Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. 
Sote-uudistuksen onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta", toteaa verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa 12.2.2020 kokouksessa.

Aamun aikana verkosto syventyi teemaan "Miten Suomi pärjää terveyden laatukisassa?" 
 
"Laaturekisterien avulla hoitotuloksia pystytään vertailemaan myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kansalliset hoitosuositukset ja niitä peilaava valtakunnallinen laatutieto kannustavat terveydenhuoltoa kehittämään toimintaansa yhä paremmaksi ja korjaamaan havaittuja ongelmia", kiteyttää verkoston jäsen, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.
 
"Käypä hoito -suositukset ovat tärkeimpiä hoidon laatua ohjaavia kansallisia hoitosuosituksia, ja siksi niiden kattavuus ja ajanmukaisuus tulee varmistaa", painottaa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen.
 
Muissa Pohjoismaissa on jo käytössä laajat laaturekisterijärjestelmät, joille on luotu kansalliset organisaatiot, yhteiset pelisäännöt ja rahoitusmenettelyt. "Esimerkiksi Ruotsin SwedeHeart-rekisteristä on mahdollista ottaa oppia ja mallia Suomen sydän- ja verisuonisairauksia koskevan rekisterin rakentamisessa", kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.
 
Laaturekisterit auttavat myös potilaita vertailemaan eri hoitopaikkoja ja niistä saatavaa hoitoa. Yksi elämä -verkosto painottaa, että laaturekistereihin on tärkeää kerätä myös potilailta tietoa heidän kokemuksistaan, hoitonsa vaikuttavuudesta sekä elämänlaadustaan.
 
"STM ja THL ovat tehneet ansiokasta taustatyötä kansallisiin laaturekistereihin liittyen. THL:llä on myös käynnissä seitsemän laaturekisteripilottia. Nyt on tärkeä siirtyä toimeenpanovaiheeseen ja perustaa Suomeen laaturekisterit", verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva Elomaa korostaa.
 
Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä. 
 
Lisätiedot:
 
Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi , 050 511 3033
Ritva Elomaa, eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi, 09 432 3022
Merja Mäkisalo-Ropponen, eduskunnan Yksi elämä -verkoston jäsen, merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi, 09 432 3124
Jorma Komulainen, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten päätoimittaja, jorma.komulainen@duodecim.fi, 050 591 2526
Anna-Mari Hekkala, Sydänliiton ylilääkäri, anna-mari.hekkala@sydanliitto.fi , 050 434 4244
Eduskunnan Yksi elämä -verkostosta Yksi elämä -verkkopalvelussa