Ensiapua fillarikyydillä

Ensiapua fillarikyydillä

KIRJOITETTU 10.2.2017
Helsingissä juhlakansan seassa liikkuva ensihoitoyksikkö luottaa polkuvoimaan.

– Ensihoitopolkupyörät lähtevät liikkeelle tapahtumiin, joissa ei ole varsinaista järjestäjää mutta joissa väkeä on paljon. Ensihoitajakaksikolla on liikuttu eri puolilla kaupunkia muun muassa vappuna, uutenavuotena ja koulujen päättäjäispäivänä, kertoo ensihoitomestari Aapo Granberg Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Ensihoitajien pyörälaukuissa kulkee lääkehappea lukuun ottamatta sama varustus kuin varsinaisissa ambulansseissakin.

Laukuissa on sydäniskuri eli defibrillaattori sydänpysähdyksen varalta. Lisäksi niihin on pakattu välineistöä nestehoitoa eli tiputusta varten, sidontavälineet, hengityspalkeet, kaularangan tukivälineet, lämpöpeite, verensokerimittari, alkometri ja happisaturaatiota mittaava laite.

Laukussa on myös ensihoidon sähköinen johtamis- ja raportointijärjestelmä, jolla pääsee kirjaamaan potilastietojärjestelmään, mitä on tapahtunut ja mitä potilaalle on tehty. Järjestelmän kautta voidaan tarvittaessa pyytää konsultaatiota lääkäriltä hoitotoimiin.

— Kaikkineen mukana kulkee noin 15 kilogramman verran tavaraa kahdessa pyörälaukussa. Välineistö on muokkautunut kokeilun edetessä, eli joitakin materiaaleja on jätetty pois ja toisia on lisätty, Granberg kertoo.

Lisäksi mukana on pyörän huoltovälineistö ja kuskille vaihtovaatteita, juomaa sekä pientä purtavaa 12-tuntisen vuoron varalle.

Potilas tavoitetaan nopeasti

Pyöräilevä ensihoitoyksikkö on tähän mennessä hoitanut etenkin pientraumoja, kuten ruhjeita, haavoja ja murtumia kaatumisen jäljiltä. Juhlahumussa potilaiksi päätyy usein päihtyneitä henkilöitä, mutta hoidettavaksi on tullut myös sairauskohtauksen saaneita. – Tähän mennessä ensihoitopolkupyörät ovat olleet liikkeellä viitenä päivänä. Tässä ajassa hoitotehtäviä on kertynyt 40. Ensihoitomestarit Aapo Granberg ja Esa Rantanen ryhtyivät kehittämään ensihoitopolkupyöriä Helsingin tarpeisiin vuonna 2014.

– Tiedettiin, että poliisilla on hyviä kokemuksia polkupyöräyksiköistä Helsingissä. Maailmalla myös ensihoitajat ovat liikkuneet kaksipyöräisillä jo vuosia muun muassa Lontoossa. Ensimmäistä kertaa polkupyörää ensihoitoyksikkönä kokeiltiin Helsingissä syksyllä 2015.

– Kun väkeä kokoontuu yhteen paikkaan runsaasti, ambulanssilla on vaikea liikkua ihmisten seassa ja potilaan tavoittaminen voi viivästyä. Pyöräilevä yksikkö sen sijaan on paikalla jo valmiiksi, ja potilaan luo päästään nopeasti. Samalla voidaan antaa tarkempaa tietoa esimerkiksi paikalle hälytetylle ambulanssille, päivystävälle ensihoitolääkärille, ensihoidon kenttäjohtajalle tai palomestarille paikan päältä tilanteen mukaan, Granberg listaa.

Kokeilun taustalla vaikutti myös tieto, että ensihoitotehtävissä on ollut jo pitkään vuotuista kasvua kymmenen prosentin verran. Pyöräilevä yksikkö voi keventää varsinaisen ambulanssiyksikön työtaakkaa kiirepäivinä ja hätäkeskuksessa tiedetään, missä pyöräilevä yksikkö milloinkin kulkee.

– Pyörällä on helpompi jalkautua ihmisten joukkoon, ja tällä on myös pr-arvoa. Monet ovat tulleet kehumaan hyvästä ideasta ja siitä, että liikkuva ensihoitajakaksikko tuo turvallisuuden tunnetta väkijoukon keskellä.

Tärkeänä toiminnan kehittämisen tarpeena Granberg ja Rantanen pitivät myös sitä, että tällä tavoin kyettäisiin vaikuttamaan henkilöstön työviihtyvyyteen ja voitaisiin tarjota mahdollisuus hieman erilaiseen työvuoroon.

– Palaute henkilöstöltä on ollut todella positiivista. Eräs palomies-ensihoitaja mainitsi, että ensihoitopyörällä työvuoron tekeminen oli "paras komennus palokunnassa ikinä." 

Pyörälaukkuun on pakattu muun muassa sydäniskuri, joka analysoi potilaan sydämen rytmin ja ohjaa rytmin iskemiseen tarvittaessa.

Kuva: Tiiu Kaitalo

Sydäniskurit maanlaajuiseen rekisteriin

– Jokainen sydänpysähdyksessä kuluva minuutti heikentää selviytymisennustetta kymmenellä prosentilla, jos potilaalle ei anneta painantaelvytystä sekä mahdollista defibrillaatiota. Tässä maallikon antama elvytys on ensiarvoisen tärkeää ja antaa potilaalle paremmat mahdollisuudet selviytyä, ensihoitomestari Aapo Granberg Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta muistuttaa.

Mikäli esimerkiksi kauppakeskuksessa näkee henkilön menettävän tajuntansa tai tuupertuvan maahan, on soitettava hätänumeroon 112 välittömästi. Sen jälkeen on syytä ryhtyä auttamaan.

Julkisiin paikkoihin sijoitellut sydäniskurit eli defibrillaattorit ovat automaattisia ja osaavat ohjata käytössä. Ensiksi laite analysoi, onko kyseessä sydänpysähdys tai sellainen rytmihäiriö, johon laitteen apua tarvitaan. 

– Jos kyseessä on sydänpysähdys, on tärkeätä normalisoida rytmi defibrillaattorilla. Se ja laadukas painantaelvytys antavat peliaikaa ammattilaisen saapua paikalle.

Paineluelvytyksen periaatteet kuuluvat kansalaisten ensiaputaitoihin.

– EA1- ja EA2-kurssit olisi jokaisen hyvä käydä, Granberg huomauttaa. Hän suosittelee, että kaikki julkisiin tiloihin sijoitellut sydäniskurit ilmoitettaisiin Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Punaisen Ristin ja Sydänliiton ylläpitämään defi.fi-rekisteriin. Hätätilanteen koittaessa tieto sydäniskurin sijainnista voi pelastaa potilaan hengen.

– Tärkeätä on myös, että defibrillaattorit sijaitsevat helposti löytyvissä paikoissa ja että liiketiloissa työskentelevää henkilöstöä on koulutettu laitteen käyttöön. 

 

Teksti: Susanna Haanpää

Kuvat: Tiiu Kaitalo