Huomioiminen on tärkeä osa työhyvinvointia

Huomioiminen on tärkeä osa työhyvinvointia

KIRJOITETTU 25.9.2019
Mia Mäntymaan pro gradu -työssä on merkittävä löydös työyhteisön sosiaalisten suhteiden osatekijöihin.
Työyhteisössä tapahtuva huomioiminen on keskeinen hyvinvointia tukeva tekijä, todetaan Mia Mäntymaan sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielmassa. Huomioimisella tarkoitetaan työntekijöiden tarvetta kokea itsensä huomatuksi työyhteisössä. 
 
–Huomioimiseen liittyy myös työntekijöiden kokemus siitä, että työkaverit ja esimies ovat aidosti kiinnostuneita työntekijän asioista. Myös kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemukset työyhteisössä liittyvät huomioimiseen, toteaa Mäntymaa.
 
Mäntymaan tutkielmassa tarkastellaan kahden eri aineiston avulla työyhteisön sosiaalisten suhteiden eri osatekijöitä, jotka tukevat työntekijöiden hyvinvointia. Tutkimuksessa luokitellaan keskeisiä hyvinvointia tukevia osatekijöitä ja tarkastellaan niiden välisiä yhteyksiä. 
 
–Huomioiminen ei esiintynyt vastaavalla tavalla aikaisempien tutkimusten tuloksissa osana sosiaalisia suhteita, joten tutkimustulos on merkittävä. 
 
Mäntymaan pro gradu -tutkielma julkaistiin joulukuussa 2018 Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. 
 

Osatekijät luovat sosiaalisia suhteita

 
Mäntymaan tutkielmassa tarkastellaan työyhteisön sosiaalisia suhteita kahdella eri aineistolla. Ensimmäinen aineisto muodostuu työhyvinvointia käsittelevistä aikaisemmista tutkimuksista ja toinen Yksi elämä -terveystalkoiden ja Work goes happyn valtakunnallisesti toteuttaman Unelmien työpäivä -kyselyn vastauksista. 
 
Tutkielmassa tarkasteltiin vuoden 2017 Unelmien työpäivän kyselyn avoimia vastauksia. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 414 Unelmien työpäivään osallistunutta ja heistä yli kolmannes kirjoitti työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin liittyvien asioiden edistävän omaa hyvinvointiaan töissä. 
 
Tutkimuksen tulosten mukaan työyhteisön sosiaaliset suhteet muodostuvat erilaisista osatekijöistä, joiden välillä on havaittavissa yhteyksiä. Mäntymaa koostaa kirjallisuuskatsauksen pohjalta luokituksen, joka sisältää 11 keskeisintä hyvinvointia tukevaa osatekijää:
 
- työilmapiiri
- yhteisöllisyys
- oikeudenmukaisuus
- luottamus
- arvostus
- palaute
- kannustus
- tiedonkulku
- sosiaalinen tuki
- avoimuus
- huumori
 
Luokitus saa tukea myös Unelmien työpäivä -kyselyn vastausten perusteella. Näiden edellä mainittujen osatekijöiden lisäksi luokitus täydentyy yhdellä uudella osatekijällä, sillä huomioiminen nousee Unelmien työpäivä -kyselyn vastauksista merkittävän usein esille. 

Hyvinvointi syntyy työn arjessa

 
Tutkielmassa tarkastellaan nimenomaisesti työyhteisön sosiaalisia suhteita. Työyhteisössä sosiaaliset suhteet muodostuvat horisontaalisesti työntekijöiden välillä ja vertikaalisesti työntekijän ja esimiehen välillä. 
 
Mäntymaa toteaa tutkielmassaan, että työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja suhteiden toimivuuteen vaikuttaviin asioihin huomion kiinnittäminen edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. 
 
–Tutkimustulos tuo esille yhdenlaisen tavan ymmärtää sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta työpaikoilla entistä yksityiskohtaisemmin. Hyvinvointi syntyy työn arjessa ja työyhteisöjen toimivuus ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus vaikuttavat hyvinvoinnin kokemuksiin, Mäntymaa toteaa. 
 
Tulosten mukaan osatekijät linkittyvät toisiinsa, joten työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä on Mäntymaan mukaan tarpeen tarkastella kehämäisenä kokonaisuutena. 
 
–Hyvin toteutuessaan osatekijät voivat vahvistaa toisiaan ja vaikuttaa positiivisesti toisiinsa. Sama vaikutus voi näkyä myös negatiivisesti. 
 
Mäntymaa pohtii, että saatujen tulosten pohjalta olisi kiinnostavaa jatkaa aiheen tutkimista.
 
–Työyhteisön sosiaalisissa suhteissa tapahtuvan huomioimisen merkitystä olisi mielenkiintoista tarkastella uuden aineiston valossa. Tämän lisäksi työyhteisön sosiaalisia suhteita voisi tarkastella tutkimuksessa koostetun luokituksen pohjalta. Tällöin jo aineistonkeruuvaiheessa aihetta voisi lähestyä kahdentoista osatekijän kautta, jolloin se mahdollistaisi sosiaalisten suhteiden tarkastelun laaja-alaisesti, hän toteaa lopuksi.
 
 
 
Lue lisäksi: