Hyväksi ympäristölle-hyväksi terveydelle

Hyväksi ympäristölle-hyväksi terveydelle

KIRJOITETTU 14.1.2020
Jokainen voi omilla elintavoillaan toimia luonnon ja ympäristön hyväksi. Hyvä uutinen on, että näillä valinnoilla lisää samalla meidän kaikkien terveyttä ja hyvinvointia.
Olemme osa kokonaisuutta, jossa maapallon ja ihmisen hyvinvointi ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Mitä paremmin ympäristömme voi, sitä paremmin voimme itsekin. 
 
Luonnon tila ja toimintakyky ovat kuitenkin hälyttävästi heikkenemässä. Ilmaston lämpenee, lajit katoavat, myrskyt, tulvat ja kuivuus lisääntyvät – huonoja uutisia riittää. 
 
"Ilmastonmuutos on vain yksi oire maapallon kestävyyskriisistä, vaikka se jo yksinään on valtavan suuri kokonaisuus", sanoo ympäristötieteilijä Risto Willamo
 
Ympäristöongelmat ovat kompleksisia, viheliäisiä ongelmia, joihin ei ole yhtä ratkaisua. Mukaan tarvitaan jokainen, niin kuluttajat kuin poliittiset ja taloudelliset päättäjätkin. 
 
"Voimakkaalla, tieteeseen pohjaavalla yhteistyöllä pystymme vielä kääntämään laivan suunnan", Willamo sanoo. Hän muistuttaa, että ihmiskunta on aikojen kuluessa ratkaissut monia vaikeita ongelmia. Musta surma on kukistettu, lapsikuolleisuus pienenee ja lukutaito lisääntyy. 
 
"Tupakointi on vähentynyt, vaikka tupakkateollisuus vastusti alkuun voimakkaasti siihen puuttumista. Muutos saatiin aikaan riittävän lujalla lääkäreiden ja asiantuntijoiden rintamalla. Myös ilmastonmuutoksessa todistusaineisto alkaa olla niin mittava, että se on otettava vakavasti", Willamo sanoo. 
 
Myös Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas uskoo myönteiseen muutokseen: "Olen lievästi optimistinen. Meillä on muutama vuosikymmen aikaa ratkaista tämä ongelma, ja tekniset ja taloudelliset keinot siihen ovat olemassa."
 

Ilmaston lämpeneminen tuo uusia terveysriskejä

 
Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen tuntuu myös meillä. Kun maapallon ilmakehän keskilämpötila on noussut noin asteella, on se arktisilla alueilla, kuten Suomessa, noussut yli kaksi astetta. 
 
Ilmaston lämpenemisestä voi aiheutua monenlaisia terveyshaittoja. Helleaallot aiheuttavat terveysongelmia erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Pimeät, sateiset talvet voivat lisätä kaamosmasennusta ja liukastumistapaturmia. Puutiaisten ja muiden eläinten välittämät taudit yleistyvät. Siitepölykausi pitenee ja kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät, ja uudet kasvilajit voivat aiheuttaa allergioita. Sisäilmaongelmat saattavat yleistyä, jos lisääntyvien sateiden myötä rakennusten kosteus- ja homevauriot lisääntyvät. Ihosyövän ja kaihin riski kasvaa, jos UV-säteilyltä ei suojauduta hyvin. 
 
Lue lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolta
 

Valjasta ahdistus toiminnaksi 

 
Ilmastonmuutos on myös psyykkinen kysymys. Petteri Taalas toivoisikin, että yksilöiden sijasta paineet kohdistuisivat enemmän julkisiin päätöksentekijöihin, ja että hyviä valintoja tuettaisiin tekemällä ne houkutteleviksi ja taloudellisesti järkeviksi.
 
"Varsinkin nuorilla on ilmastoahdistusta, ja tulevaisuus aiheuttaa pelkoa ja toivottomuutta. Suomessa myös pimeys ja sateisuus talvella vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin", hän sanoo. Taalas ja Willamo puhuivat Lääkäripäivillä tammikuussa 2020.
 
Ilmastoahdistus on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n raportin mukaan osa laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä, jonka aiheuttavat ympäristöongelmat ja niiden uhka. 
 
Ympäristöahdistus voi olla ongelma, jos se on niin voimakasta, että se lamauttaa. Lähtökohtaisesti se ei kuitenkaan ole sairaus, vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen.
 
Ympäristöahdistusta on mahdollista purkaa, mutta se edellyttää aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn. Merkityksettömyyden tunne voi muuttua mielekkyyden kokemuksiksi, kun alkaa etsiä ratkaisuja ongelmiin ja kartoittaa itselle sopivia toimintamuotoja. 
 
Ahdistus on mahdollista muuttaa voimavaraksi, kun pääsee askelen eteenpäin. Moni ympäristön puolesta aktivoitunut on kertonut kärsineensä ensin ympäristöahdistuksesta. 
 

Arjen valinnoilla on merkitystä

 
Ilmastonmuutoksen torjuntatoimilla on suotuisia vaikutuksia paitsi luonnolle myös terveydelle. Kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee, vähenevät samalla haitalliset pienhiukkaset.
 
Ilmastoystävälliset liikkumis- ja ruokavalinnat ovat myös hyväksi terveydelle, ja liikenne ja ruoka muodostavat yhdessä lähes puolet keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjäljestä. 
 
Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtyminen ei edellytä, että luopuisi mistään kokonaan. Lihaakin voi syödä, kunhan sen käyttö on kohtuullista. WWF:n ruokasuosituksen mukaan punaista lihaa voi syödä noin kerran viikossa ja broileria ja muuta vaaleaa lihaa muutaman kerran viikossa. 
 
Tärkeintä on lisätä reilusti kasvisten käyttöä. Kasvispainotteinen ruokavalio tuo runsaasti terveyshyötyjä: se suojaa verenpainetaudilta, tyypin 2 diabetekselta, useammalta syövältä, metaboliselta oireyhtymältä, aivoverenkiertohäiriöiltä sekä sydän- ja verisuonitaudeilta. 
 
Vinkkejä ilmastoystävälliseen ruokavalioon:
 
  • Syö lautasmallin mukaan eli puolet kasviksia, neljännes täysjyväviljaa tai perunaa ja neljännes proteiinia. 
  • Suosi satokauden kasviksia ja lähellä tuotettua ruokaa.
  • Vähennä ruokahävikkiä, eli älä heitä ruokaa roskiin.
 
Lue lisää:
 
Terveyden ja maapallon puolesta Diabetes-lehti 6/2019 (pdf)
 

Liiku terveyden ja ympäristön hyväksi 

 
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä 30 prosenttia syntyy liikkumisesta. Puolet automatkoista on alle kuusi kilometriä ja neljännes alle kolme kilometriä. Monet näistä matkoista olisi helppo taittaa pyörällä tai kävellen.
 
Pyöräily ja kävely ovat halpoja, terveellisiä ja ilmastomyönteisiä tapoja liikkua. Työ- ja asiointimatkojen kulkeminen pyörällä tai kävellen autoilun sijaan pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen sekä auttaa pitämään painon kurissa.
 
Yhdeksän kilometrin työmatkan kulkeminen pyörällä auton sijaan vähentäisi työikäisten kuolleisuutta kolmanneksella ja kasvihuonekaasupäästöjä 850 kg vuodessa. Tämä vastaa neljäsosaa keskivertosuomalaisen liikenteen päästöistä. Kolmen kilometrin työmatkan käveleminen autoilun sijaan vähentäisi kuolleisuutta kolmanneksella.
 
Lue lisää:
 
 

Tupakoinnin lopettaminen on ympäristöteko 

 
Tupakoinnin lopettaminen on paitsi terveysteko, myös ympäristöteko. Tavoite savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta vuoteen 2030 mennessä on tärkeä myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 
 
Tupakan tuotantoketjun jokainen vaihe edistää ilmastonmuutosta. Lähes puolet ilmastovaikutuksista tulee, kun tupakanlehtiä kuivataan polttamalla puuta ja hiiltä. Polttaminen aiheuttaa päästöjä, ja samalla hävitetään hiilinieluina toimivia metsiä. Maaperä happamoituu, vedet rehevöityvät ja kiinteää jätettä syntyy tonneittain.
 
Lisäksi tupakantumppi on maailman yleisin roska. Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa ja Suomessa yli kolme miljardia tumppia vuosittain. Savukkeiden filtterit on tehty selluloosa-asetaatista, joka on maatumatonta muovia. Lisäksi niissä on monia myrkyllisiä ympäristöön liukenevia kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä. 
 
Lue lisää:
 
Tupakan ympäristöhaitat Suomen ASH ry 
 

Polta puhtaasti kuivaa puuta

 
Puun poltto tuottaa pienhiukkasia ja terveydelle haitallisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat hengitys-¬ ja sydänsairauksien kehittymiseen. 
 
Talvisin taajamien pientaloalueilla jopa 40 % ilmassa olevista pienhiukkasista voi olla peräisin puunpoltosta. Pienhiukkaset kulkeutuvat ulkoilmasta sisäilmaan ilmanvaihdon ja ikkunatuuletuksen kautta. Puun pienpolton terveyshaitta kohdistuu erityisesti lapsiin, huonokuntoisiin ikäihmisiin sekä hengitys¬sairaisiin. 
 
Puun pienpoltto on pienhiukkasten kotimaisista lähteistä merkittävin. Jos puun pienpolton aiheuttamia pienhiukkaspäästöjä saataisiin vähennettyä 20 %, ennenaikaisia kuolemia olisi vuodessa 320 vähemmän.
 
Polttamalla puuta puhtaasti voit vaikuttaa asuinalueesi ilmanlaatuun:
 
  • Kuivaa pilkkeet polttopuuksi.
  • Tuo polttopuut sisälle 1–2 vrk ennen polttamista.
  • Noudata tulisijan valmistajan ohjeita
  • Lado puut ilmavasti ja sytytä tuli päältä.
 
Lue lisää:
 
 

Säilytä yhteys luontoon

 
Monimuotoinen luonto on hyvinvointimme perusta. Yhteys luontoon vahvistaa vastustuskykyämme allergioita ja muita autoimmuunisairauksia vastaan. Samalla stressi lievenee ja mieliala kohenee.
 
Kaupungistuminen pienentää luontoalueita ja supistaa luonnon monimuotoisuutta. Moni terveydelle hyödyllinen mikrobi häviää tai käy harvalukuisemmaksi. Pitkään luonnontilassa säilyneissä metsissä kasvisto ja eliöstö ovat runsaampia ja monimuotoisempia kuin rakennetuilla viheralueilla. 
 
Jos kosketus luontoon vähenee, immuunipuolustusjärjestelmämme ei kehity riittävästi. Seurauksena voi olla allergia, keliakia, diabetes tai jokin muu krooninen immuunisairaus. 
 
Vinkkejä vastustuskyvyn lisäämiseksi:
 
  • Vietä aikaasi luonnossa. Luonnossa oleilu ja liikkuminen laskee stressitasoa ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan.
  • Perinteinen maalaistalon bakteeristo pienentää lapsen riskiä sairastua astmaan. Lapsen on hyvä antaa touhuta pihalla ja eläinten kanssa, pienistä sotkuista välittämättä. 
  • Työnnä sormet multaan! Puutarhanhoito on hyvä keino ylläpitää vastustuskykyä.
 
Lue lisää:
 
 
 
Linkkejä lisätietoon:
 
Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen MIELI Suomen Mielenterveys ry:n raportti 
Ympäristöterveys on huomisen puheenaihe Hengitys-lehti 2/2019 (pdf)
Teko sydämen hyväksi voi olla myös ilmastoteko Sydän.fi blogi 28.10.2018, Tuija Brax
Ilmastoystävällisen ruoan ja arkiliikkumisen terveyshyödyt  Lääkärilehti 10.1.2020, Emma Salusjärvi, Marja Salo ja Juha Pekkanen
Ihmisen ja luonnon terveyttä ei voi erottaa toisistaan THL blogi 3.12.2019, Eeva Furman ja Jaana Halonen
Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti terveyteen Duodecim-lehti 20.2.2019, Juhani Eskola ja Timo Lanki
Ilmastonmuutos uhkaa terveyttä ja hyvinvointia THL blogi 23.7.2018, Juhani Eskola
 
 
Vinkkejä ja ohjeita toimintaan:
 
"Sitä on nyt ilmassa" Hengitysliiton ohjelma sää- ja ilmastoriskeihin varautumiseen sekä niiden vähentämiseen
Terveyden ja maapallon puolesta Diabetes-lehti 6/2019 (pdf)
Ilmastonmuutos haltuun Tapion kampanjasivusto