Kuin lottovoitto - miksei kuntoutukseen kuitenkaan riitä rahaa?

Kuin lottovoitto - miksei kuntoutukseen kuitenkaan riitä rahaa?

KIRJOITETTU 15.11.2016
Harva ajattelee potilaiden kuntoutusta vaikkapa aivoverenkiertohäiriön tai sydäninfarktin jälkeen talouspolitiikkana. Sitä se kuitenkin on. Vaikka sairaiden hoitaminen on itseisarvo sellaisenaankin, ei sen muita hyviä puolia kannata piilotella.

Olemattoman talouskasvun aikana investoinnit, jotka tuovat aitoa taloudellista hyötyä ovat erityisen kallisarvoisia. Kuntoutusta voisi verrata lottovoittoon, sillä se säästää merkittäviä määriä yhteiskunnan rahoja. Silti se on jatkuvasti aliresursoitua. Miksi?

Kaikki tuntevat hölmöläisten peiton. Siis sen, jota leikattiin yhdestä päästä ja jatkettiin toisesta. Eihän sillä peitto miksikään pitene. Ajatus on sama: jos rahaa ei satsata kuntoutukseen, joudutaan käyttämään toisaalla (ja vieläpä paljon enemmän). Vaihtoehdoksi jää nimittäin laitoshoito, joka tulee pidemmän päälle kalliimmaksi, eikä potilas pääse kiinni arkeen yhtä nopeasti. 

Arviolta vain 15 % aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista saa asiantuntevaa kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä, vaikka lähes puolet sitä tarvitsisi. Lisäksi resurssit vaihtelevat alueellisesti paljonkin. Suuri joukko jää ilman hoitoa, joka auttaisi toimimaan yksin.

Kustannusero on kuitenkin melkoinen. Akuuttihoidon ja siihen yhdistetyn kuntoutuksen hinta on noin 20 000 euroa, kun taas laitoshoidon kustannus on 50 000 euroa vuodessa. Panostus kuntoutukseen säästää selvää rahaa. 

Oulun yliopistossa tutkittiin sen sijaan sydänpotilaiden liikunnallista kuntoutusta. Vuositasolla potilaskohtaiset kustannukset olivat 375 euroa, mutta samaan aikaa kuntoutusta saanut potilas käytti terveydenhuollon palveluja vuoden aikana keskimäärin 1000 euroa vähemmän kuin tavanomaisen jatkohoidon potilas, kun mukaan laskettiin kuntoutuksen kustannukset. Investointi tuotti itsensä moninkertaisesti takaisin – jo vuodessa.

Lukuja kuntoutuksen hyödyistä siis riittää. Miksi siihen ei olla kuitenkaan valmiita investoimaan? Muun muassa tätä pohditaan eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 18.11. klo 11–13. Puhutaan rahasta -seminaarissa niin asiantuntijat kuin poliitikotkin tuovat omat ratkaisunsa pöytään. Tule paikalle kuuntelemaan ja keskustelemaan! Voit lukea lisää tapahtumasta ja ilmoittautua mukaan tästä.

Lähteet:

AVH:n sairastaneidenkuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen toteutuminen 2013-2015. AVH-kuntoutuksen seurantatutkimuksen loppuraportti. Mika Koskinen. Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 11.

Liikunnallinen sydänkuntoutus vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja uusia vakavia sydäntapahtumia: 12 kuukauden seuranta. Liikunta & Tiede; 5: 47-48, 2015.
 
Economic evaluation of exercise-based cardiac rahabilitation in patients with a recent acute coronary syndrome. Revised version submitted to Scan J Med Sci Sports 2016.