Oppia oppimiseen ja elämään

KIRJOITETTU 15.12.2015

Oppia oppimiseen ja elämään

Kukaan ei ole seppä syntyessään ja harjoittelu tekee mestarin niin koulu- kuin työelämässä. Musiikkiharrastus luo hyvän pohjan uusien asioiden oppimiselle. Sen kautta syntyy oivallus siitä, että vaikeankin asian oppinen on omalla vastuulla ja jokaisen ulottuvilla.

Musiikin säännöllinen ja pitkäjänteinen harrastaminen vahvistaa musisoijan keskittymiskykyä ja samalla muitakin uusien asioiden oppimisen kannalta tärkeitä elämäntaitoja, kuten epävarmuuden sietämistä. Tutkimusjohtajan Mari Tervaniemen mukaan musiikkiharrastuksen kautta lapsi, nuori ja aikuinenkin oppii sietämään sitä, ettei hän osaa heti kaikkea ja myös tekemään töitä se eteen, että hän oppii uusia asioita.
 
- Kohtaamme joka päivä niin koulu- kuin työelämässä asioita, mitä me emme osaa ja heti ymmärrä. Jos on toleranssia epävarmuudelle ja intoa asioiden selvittämiseen, niin sehän on sitä parasta resurssia mitä voi olla olemassa.
 

Musiikkiharrastus opettaa uteliaisuutta ja ei-osaamisen sietämistä. 

- Nykypäivänä nämä voimavarat tuntuvat olevan etenkin monelta lapselta ja nuorelta hukassa, sillä pelit luovat sellaisen maailman, jossa kaikki on kokoajan kovin mukavaa ja heti palkitsevaa, ja tämän seurauksena uuden oppiminen voi tuntua hyvin työläältä.
 
Tervaniemen mukaan musiikkia käytetään sekä omatoimisesti itse että osana systemaattista musiikkiterapiaa tunteiden ja vireystilan säilymiseen tai muuttumiseen.  
 
- Monet tietävät itse, millaisella musiikilla saa itsensä piristettyä. Hyvin monet kuuntelevat esimerkiksi surullisena surullista musiikkia: näin he ehkä käyvät läpi sellaisia ikäviä asioita mielessään "loppuun asti" ja saavat samalla ymmärrystä ja tukea omalle tunnetilalleen musiikin kautta. 

Musiikillista faktaa:

Musiikkiharrastukset ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, muistiin sekä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan
 
Mielimusiikin kuuntelusta voi olla merkittävää hyötyä aivoinfarktipotilaan varhaiskuntoutuksessa. Potilaiden kognitiivinen ja emotionaalinen kuntoutuminen nopeutuu tutkimusten mukaan selvästi, kun he saivat heti infarktin jälkeen kuunnella mielimusiikkiaan.
 
Laulamista ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä on tutkittu paljon. Esimerkiksi muistisairauksien hoidossa on huomattu, että laulamalla potilaan vireystila paranee, käyttäytymishäiriöt vähenevät ja vuorovaikutus potilaiden ja hoitohenkilökunnan välillä paranee.
 
Laulaminen mahdollistaa itseilmaisun silloinkin, kun se ei puheella ole enää mahdollista – esimerkiksi afasiapotilaiden kohdalla.
 
Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja. Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä

Musiikkia kaikenikäisille

Ihminen voi aloittaa soittamisen tai laulamisen minkä ikäisenä tahansa ja kehittyä siinä. Vaikka musiikkiammattilaisuus voi olla vaikeaa saavuttaa yli murrosikäisenä aloitetulla harrastuksella, voi vanhempana aloittanut saada musiikista samat hyödyt kuin se, joka aloitti nuorena. "Musiikin harrastamisen voikin aloittaa missä iässä vaan, sillä aivot oppivat aina," kiteyttää Mari Tervaniemi.

Musiikkia muistisairaan tueksi

Varsinkin tutun musiikin tunnevaikutuksen säilyminen dementiasairauksissa voi perustua siihen, että se aktivoi otsalohkon syviä, vahingoittumattomia osia, jotka käsittelevät tunteita ja omaelämänkerrallisia muistoja. "Soittamalla tai laulamalla tuttuja lauluja sopivissa tilanteissa pitkin päivää voidaan muistisairasta auttaa säätelemään mielialaansa ja vireystilaansa, mikä voi edistää vuorovaikutusta ja parantaa suhdetta muistisairaan ja hoitajan välillä," toteaa Teppo Särkämö.

Miksi muusikoiden aivot poikkeavat muiden aivoista?

  1. Soittaminen vaatii tarkkaa kuulotiedon käsittelyä, näkö- ja kuulotiedon yhdistämistä ja liikkeiden säätelyä. 
  2.  Harjoittelu vaatii keskittymistä ja kognitiivista joustavuutta
  3. Harjoittelu aloitetaan nuorena ja siihen sisältyy paljon toistoa
  4. Musiikki aktivoi aivoja laajasti
 
 
Kirjoittaja: Nina Garlo