Päättäjät tarvitsevat lisää tietoa mahdollisuudesta säästää investoimalla terveyden edistämiseen

Päättäjät tarvitsevat lisää tietoa mahdollisuudesta säästää investoimalla terveyden edistämiseen

KIRJOITETTU 26.10.2017
Yhteiskunnallisen päätöksenteon terveys- ja hyvinvointivaikutusten taloudellisesta näkökulmasta keskusteltiin 31.10.2017 Tampereella järjestetyssä Puhutaan rahasta -seminaarissa. Tilaisuudessa todettiin, että jokainen päätös on terveyspäätös, ja kaavoituksessa ja kulttuuritoimessa tehtävillä linjauksilla on suuria terveysvaikutuksia, vaikka terveys ei monestikaan ole ensisijainen peruste niiden tekemiseen. Terveyteen investoimalla on mahdollista saada säästöjä, ja seminaarissa kävikin ilmi, että päätösten terveysvaikutusten taloudellisesta merkityksestä tarvitaan lisää tietoa.

Helsingin kaupunki laski, että jos keskivertohelsinkiläinen pyöräilee vuoteen 2025 mennessä 50–80 lisäkilometriä vuodessa, saadaan investoimalla 114 miljoonan euroa pyöräilynkehittämisohjelmaan noin 888 miljoonan euron hyödyt. Terveysvaikutusten taloushyötylaskelman mukaan 51–62 % pyöräilyn tuottamista hyödyistä olisi terveyshyötyjä. (1 Kesäkauden 2017 aikana Helsingin kaupunkipyörillä poljettiin 1,7 miljoonaa matkaa ja yli neljä miljoonaa kilometriä (2, joista kaupungille kertyi tuloja yli 860 000 euroa. (3 Kyseessä on erittäin onnistunut investointi, nimenomaan terveydellisestä näkökulmasta.

– Vastaavia laskelmia, joissa julkisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien investointipäätösten taloudelliset vaikutukset tuodaan näkyväksi, on liian vähän. Tämän vuoksi investoinnit tuottaviin käytäntöihin jätetään tekemättä, ja näin sivuutetaan mahdollisuus säästää terveyttä edistämällä, sanoo Janne Juvakka, Diabetesliiton toiminnanjohtaja.

Yhteiskunnallisten tehtävien hoidossa ei ole kyse pelkästään kilpailukyvyn kehittämisestä, etenkään silloin, kun puhutaan terveydestä. Silti monet tarpeellisetkin hankkeet kaatuvat, kun ne nähdään lyhytnäköisesti kuluina.

Sekä terveyden edistämisen parista että välillisesti hyvinvointiin vaikuttavilta aloilta on jo löydettävissä Helsingin esimerkin kaltaisia, tuloksellisia toteutuksia. Näiden kokoaminen ja jakaminen, ja sen vuoksi laajempi vaikuttavuus asialta kuitenkin puuttuvat.

Terveyspalveluita ja kuntien tehtäviä uudelleenorganisoitaessa laadukkaita arvioita ja vertailuja tarvitaan yhä enemmän. Tätä Yksi elämä -terveystalkoiden tekemää havaintoa tuki puheenvuorossaan myös Taideyliopiston professori Kai Lehikoinen.

– Kiinnostus asiaa kohtaan kasvaa myös päättäjien joukossa etenkin taloudellisesti haastavina aikoina, Lehikoinen totesi. (4

Tampereella 31.10.2017 järjestetty seminaari halusi nimenomaan vastata tähän tarpeeseen. Paikka valittiin mm. siksi, että Tampereen kaupunki on viime aikoina suunnitellut useita laadukkaita hankkeita, ja vaikuttavuusselvityksiä esimerkiksi nuorten harrastamiseen liittyvistä päätöksistä tehdään jo. (5

Puhutaan rahasta -seminaarissa kävi ilmi, että eri toimialat kulttuuripalveluista kaavoitukseen kamppailevat saman ongelman kanssa. Erityisesti välilliset hyvinvointivaikutukset ovat monesti monimutkaisia ja tulevat esiin vasta pitkän aikavälin seurannassa, mikä tekee niiden arvioinnista erittäin haastavaa. Lisäksi niiden merkitys hyvinvoinnille tulisi pystyä osoittamaan selkein taloudellisin mittarein, jollaisia ei toistaiseksi ole.

Kustannusvaikutusten näkyväksi tekemiselle on suuri tarve

Kustannusvaikuttavaa tutkimustietoa on jo pitkään ollut saatavilla liikunnasta, alkoholista ja mielenterveydestä. Säästöt esimerkiksi alkoholinkäytön puheeksiotolla olisivat HUS-alueella jopa 80 miljoonaa euroa. (1 Suoria hyvinvointivaikutuksia on kuitenkin myös muiden muassa kaavoitukseen, harrastusmahdollisuuksien tukemiseen, kulttuuripalveluiden järjestämiseen sekä julkiseen ruokailuun liittyvillä päätöksillä.

Esimerkkinä voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun roolia terveyden edistämisessä. Suoran luontokontaktin on tutkimuksissa todettu vahvistavan ihmisten luontaista immuunivastetta. Kaupungistumisen myötä kosketuksemme luontoon on kadonnut ja samaan aikaan tulehdusperäiset, mm. allergiaa ja astmaa aiheuttavat, sairaudet lähteneet kasvuun. Kehon luontaisia mikrobi- ja bakteerikantoja voidaan vahvistaa tarjoamalla ihmisille mahdollisuuksia liikkua monimuotoisessa luonnossa. (6

Allergian ja astman hoitoon käytetään Suomessa vuosittain noin 1,3–1,6 miljardia euroa. Systemaattista altistamista ja immuniteettisuojan vahvistamista on testattu Allergia- ja astmaliiton kansallisessa allergiaohjelmassa. Ohjelman seurauksena allergisten sairauksien suorat kustannukset ovat 2000-luvulla vähentyneet jopa 15 prosenttia. Altistamisen on todettu toimivan. (6

– Avainasemassa ovat etenkin lapset ja vanhukset, joiden immuunijärjestelmä on kriittisessä kehittymisen ja ylläpidon vaiheessa. Siksi kaupunkisuunnittelussa tuleekin huomioida Ympäristöministeriön suositus, jonka mukaan lähivirkistysalueiden tulee sijaita korkeintaan 300 metrin etäisyydellä asutuksesta. Lisäksi on tärkeää tukea eri tavoin lähimetsien ja puistojen käytettävyyttä ja käyttöä. Asiasta kertoi Tampereella Riikka Paloniemi, Suomen Ympäristökeskuksen Viherrakenne-ryhmän päällikkö. (6

Kulttuurin, liikunnan, ruokavalion ja asuinympäristön yms. positiiviset vaikutukset ovat monien päättäjienkin tiedossa. Ongelmana on, ettei hyötyä tässä muodossaan voi näppäillä laskimeen. Siksi tarvitaan hankkeita, osaamista ja numeroita, joiden avulla hyvät käytännöt voidaan jakaa ymmärrettävästi eri puolilla Suomea – tai maailmaa – samojen haasteiden kanssa painiville päättäjille.

Uudet tutkimusmenetelmät ja big data avuksi

Big datasta ja sen mahdollisuuksista puhutaan nyt paljon. Olemassa olevan tietomäärän merkitys on ymmärretty useilla eri aloilla, mutta sen hyödyntämisen osalta ollaan edelleen murrosvaiheessa, jossa ratkotaan erilaisia käytännöllisiä ongelmia.

Tampereen Voimian toimitusjohtaja Tarja Alatalo huomasi julkisen ruokapalvelun hyvinvointivaikutusten tehostamishankkeessa, että toimivan mallin rakentaminen edellyttää paitsi huomattavan paljon tietoa myös vuoropuhelua sidosryhmien kesken. (7

Monialaista tietoa terveysvaikutuslaskelmien pohjaksi on jo olemassa, todennäköisesti jopa enemmän kuin tarpeeksi.

– Havahduin itsekin asiaan, kun minulta kysyttiin mittareista. Meillä oli aivan liikaa asioita, joita mitattiin ja selkeä tarve kiteyttämiselle. Tästä oivalluksesta lopulta syntyi erilaisten sidosryhmien tietoa ja tavoitteita yhdistelevä ravitsemuksen ja hyvinvoinnin matriisi. Sen avulla pystyttiin tekemään oma asia näkyväksi ja johtamaan sitä selkeämmin, Alatalo sanoo. (7

Massiivisen tietomäärän hyödyntämisessä ongelmaksi voivatkin muodostua esimerkiksi sen erilainen muotoilu eri toimialoilla ja toimipisteissä sekä toisaalta saatavuus. (8 Terveystietojen tietosuoja on voimakas, eikä syyttä. Niiden osalta ei koskaan tulla tilanteeseen, jossa datasta tehtäisiin avointa, kaikkien tarkasteltavissa ja muokattavissa olevaa ilman, että tietoturva ja -suoja ovat todella vahvasti turvattuja. Tilannetta voidaan kuitenkin helpottaa.

– Eduskuntaan on juuri annettu esitys terveystiedon toissijaisesta käytöstä ja sitä on tarkoitus täydentää vielä laaturekisterien tarpeisiin soveltuvaksi tällä vaalikaudella. Tämä tulee helpottamaan tiedon saantia "yhdellä luvalla", sanoo Tuija Brax, Sydänliiton pääsihteeri.

Heidi Peltotalo, Tampereen kaupungin digiohjelmassa diabeteshoidon laatua selvittävä projektipäällikkö, kuvasi tilannetta kertoen, että kaikesta olemassa olevasta tiedosta pystyttiin yksivuotisessa kartoituksessa hyödyntämään vain murto-osa. Ennustavan analytiikan tai päätöksentekoa tukevan normatiivisen datan tasolle pääseminen edellyttäisi laajempaa materiaalia. (8

Tampereella oli havaittu myös, että sellaisen datan kerääminen, jonka avulla voitaisiin aukottomasti osoittaa erilaisten paikallisten ja valtakunnallisten päätösten vaikutukset sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä väestön pitkän aikavälin hyvinvointiin, vaatii suuria satsauksia. Tarvitaan paitsi pääomaa, myös monipuolista osaamista niin digitaaliselta kuin kliiniseltä ja tilastolliselta puoleltakin. (8

Yksi elämä on jo aloittanut tiedon keräämisen

Yksi elämä -terveystalkoot on Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteishanke, joka on jo useamman vuoden ajan tehnyt työtä terveyden edistämisen ja terveydenhoidon kustannusten yhteyden selventämiseksi. Kevään 2016 kuntavaalien yhteydessä Yksi elämä onnistui kokoamaan aineiston 11 erilaisesta investoinnista, joiden avulla samanaikaisesti sekä lisättiin hyvinvointia että vähennettiin menoja. (1

Tällä hetkellä tarvitaan yhä monialaisempaa lisätutkimusta päätösten terveysvaikutusten kautta tulevista taloudellisista vaikutuksista ja säästöistä sekä ennen kaikkea onnistuneiden investointien ja kokeilujen näkyväksi tekemistä, jotta havaittuja asioita voidaan hyödyntää muuallakin Suomessa. Kesken oleva soteuudistus saa toimijat pohtimaan, kenen intresseissä tällaisen tiedon tuottaminen on. Yksi elämän näkemys on selkeä: tiedon tulee hyödyttää meitä kaikkia.

Mistä on kyse?

●   Terveyden edistäminen erilaisten toimialojen päätöksillä voi olla investointi, joka tuo jopa säästöjä.

●   Tarvitaan enemmän projekteja ja vaikuttavuustutkimusta asioista, joissa investoinneilla on saavutettavissa pitkän aikavälin hyödyt.

●   Tietoa tarvitaan niin terveyden edistämisen kuin muidenkin pehmeiden alojen puolelta.

●   Big data tarjoaa tähän valtavat mahdollisuudet, mutta sen hyödyntäminen edellyttää myös investointeja tutkimukseen ja ammattitaitoon.

●   Yksi elämän kaltaisille toimijoille tilanne tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden selvittää tarvittavaa tietoa ja toimia edelläkävijöinä tällaisen datan esiin kaivamisessa.

Lisätietoja

Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto

Puh. 040 591 7098

Tuija Brax, pääsihteeri, Sydänliitto

Puh. 050 511 3115

Marjut Niemistö, markkinointipäällikkö, Yksi elämä -terveystalkoot

Puh. 040 044 8291

 

Lähteet

1) Aineistot Yksi elämän löytämistä terveyspäätösten kustannusvaikutuksista

https://www.yksielama.fi/paattajille

2) Eeppinen kaupunkipyöräkausi päättyy 31.10.2017, HSL Helsingin seudun liikenne

https://www.youtube.com/watch?v=N56e3tdk8Xs&feature=youtu.be

3) Kaupunkipyörillä poljettu jo yli miljoona matkaa, Helsingin kaupunki

https://www.hel.fi/uutiset/fi/hkl/kaupunkipyorilla-poljettu-jo-miljoona-matkaa

 

Puhutaan rahasta -seminaarin 31.10.2017 puheenvuorot

4) Kai Lehikoinen, professori, Cerada, Taideyliopisto

Kulttuuripalvelut terveyden edistäjänä

5) Marianna Lehtinen, johtava koordinaattori, Tampereen kaupunki

Harrastamisen mahdollisuus jokaiselle nuorelle 

6) Riikka Paloniemi, Viherrakenne-ryhmän päällikkö, Suomen Ympäristökeskus

Kuinka luonnon terveyshyödyt huomioidaan kaupunkisuunnittelussa?

7) Tarja Alatalo, toimitusjohtaja, Tampereen Voimia

Ruokapalveluista hyöty irti

8) Heidi Peltotalo, projektipäällikkö (digiohjelma), Tampereen kaupunki

Miten mittaaminen toimii? Esimerkkinä diabetesdata.