Puhutaan rahasta käynnisti vaalikevään terveyden ehdoilla

Puhutaan rahasta käynnisti vaalikevään terveyden ehdoilla

KIRJOITETTU 8.2.2019
Miten kansa käyttäisi terveyden edistämisen rahat? Entä poliitikot? Tästä puhuttiin Yksi elämän ja Hoiva & Terveyden Puhutaan rahasta -seminaarissa 6.2.
Uudessa Oodi-kirjastossa Helsingissä pidetyn tilaisuuden aluksi julkistettiin Yksi elämän ja Hoiva&Terveyden tammikuussa 2019 laatima kansalaiskysely siitä, miten kansa jakaisi terveyseurot. Kyselyyn vastasi yli 700 henkilöä.
 
Vastausten perusteella terveyttä tulee suomalaisten mielestä edistää niin valtiovallan kuin kunnan päätöksillä. 
Kuntien pitäisi tarjota vastaajien mielestä edullisia liikuntamahdollisuuksia asukkailleen, aloittaa suolistosyövän seulonta ja järjestää tukea sekä yksinäisille että vakavasti sairastuneille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville.
Vastaajia huoletti erityisesti lasten ja nuorten hätä: lapsille tarvitaan halpoja liikuntaharrastuksia, tukea mielenterveyteen, laadukkaampaa kouluruokaa ja parempaa sisäilmaa kouluihin.
 
Vanhustenhoitoon liittyvä keskustelu näkyi myös kyselyssä, palvelut on saatava vastaajien mielestä kuntoon ja muutoinkin terveyspalveluihin on saatava lisää resursseja, jotta päästään eroon kiireisen henkilökunnan "empatiavajeesta". Valtiovallan tulisi vastaajien mielestä poistaa arvonlisävero hedelmiltä ja kasviksilta. Sen lisäksi mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn on turvattava riittävä rahoitus ja säädettävä velvoite, jotta terveyskeskuslääkärille pääsee kolmen päivän sisällä.
Lisäksi vastaajien mielestä Suomeen tarvitaan terveystarkastuksia eri ikäluokille ja lisää elintapaneuvontaa kouluihin.
 

Katso kyselyn tulokset kootusti (pdf)

 

Esimerkkejä viisaista terveysvalinnoista

Tilaisuudessa kuultiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan Anne Lounamaan esitys
"Miten suuntaamme terveysrahat viisaasti?" sekä esimerkkejä terveyden edistämisen taloudellisista vaikutuksista.
 
Paikan päällä kuultiin esimerkit syöpäseulonnoista, puun pienpolton vähentämisestä, kielellisestä eritysivaikeudesta, suun terveydestä, terapiatakuusta, nuorten itsemurhien ehkäisystä sekä vanhemmuuden tuesta ja perheiden hyvinvoinnista.
 

 

 

Poliitikot laskisivat alvia ja palvelujen kynnystä

Puhutaan rahasta -tilaisuuden päätti Puolueiden terveyspoliittinen paneeli, johon oli kutsuttu vaikuttajia eri puolueista. Paneeli oli lähes yksimielinen kun puhuttiin siitä, millaisin keinoin poliitikot edistäisivät terveyttä.
 
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson ja kristillisdemokraattien 1.varapuheenjohtaja Tiina Tuomela katsoivat, että arvonlisäveron lasku esimerkiksi hedelmiltä ja kasviksilta olisi suotavaa, ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen (Kokoomus) puolestaan muistutti siitä, että asiaan vaikuttaa myös EU:n kilpailuoikeus. Hän oli puolestaan valmis kiristämään tupakka- ja alkoholiveroja.
 
Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto peräänkuulutti hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen liittyvään päätöksentekoon lisää kunnianhimoa päättäjille. Ilman kunnianhimoisia tavoitteita on vaikea saavuttaa esimerkiksi yhdenvertaisia palveluita koko maassa.
 
Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Terhi Peltokorpi toivoi laajempaa katsontakantaa terveyteen ja nimesi hyväksi esimerkiksi Helsingin kaupungin budjetointiin saadun vaikutusarvioinnin.
Elintapaohjaukseen tarvittaisiin lisää tukea, jotta sen vaikuttavuus paranisi. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (Sininen tulevaisuus) totesi, että kunnissa tehdään myös niukoilla vapaa-ajan budjeteilla vaikuttavaa tulosta ja monia lähiliikuntapaikkoja voidaan tukea pienillä lisäresursseilla.
 
SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen sanoi, että eriarvoisuuden kasvu luo epätoivoa ja kasvattaa syrjäytymisriskiä, jonka takia on tärkeää saada jo lapset ja nuoret elintapaohjauksen ja matalan kynnyksen palvelujen piiriin.
 
Teksti: Hoiva&Terveys sekä Yksi elämä
 
 
 
 

Tutustu 11 tapaan säästää terveysinvestoinneilla