Puhutaan rahasta: Menestystarinoita terveyden edistämisestä

Puhutaan rahasta: Menestystarinoita terveyden edistämisestä

KIRJOITETTU 3.4.2017
Kunnat voivat säästää miljoonia euroja investoimalla terveyttä edistäviin tekoihin. Yksi elämä -terveystalkoot järjesti yhteistyössä Hoiva&Terveyden kanssa Puhutaan rahasta -seminaarin 21.3.2017. Menestystarinoista olivat vaikuttuneita myös seminaarin paneelikeskustelussa mukana olleet Helsingin pormestariehdokkaat.
Lasten ylipaino laskuun
 
Seinäjoen Lihavuus laskuun -ohjelman tulokset ovat niin hämmästyttävät, että niitä tullaan nyt ihmettelemään eri puolilta maailmaa. Tulijat haluavat tietää, kuinka lasten lihavuus saatiin Seinäjoella laskuun muutamassa vuodessa. Moni puhuu ihmeestä. Siitä ei kuitenkaan ole ollut kyse, vakuutti Seinäjoen kehittämisjohtaja Erkki Välimäki.
 
"Tämä on ollut normaalia kunnan työtä. Tulos on syntynyt monialaisella ja moniammatillisella osaamisella, yhteistyöllä ja luovia ratkaisuja tekemällä. Kaikki kaupungin toimialat ovat sitoutuneet ohjelmaan", Välimäki hahmotteli menestysreseptiä.  Välimäki korosti, että muutokseen ei tarvittu yhtään ylimääräistä rahaa, vaan ohjelmaa viedään eteenpäin kaupungin normaalin budjetin rajoissa. 
 
Seinäjokelaisten lasten painonhallintaan valjastettiin mukaan terveydenhuolto ja sieltä varsinkin neuvolat. Kunnan ruokapalveluissa otettiin käyttöön Sydänmerkki-ateriat, jolloin terveellisen ja maukkaan ruokailun piiriin tulivat myös vanhukset. Kunnallistekniikan kontolla oli suunnitella ja rakentaa matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, jotka houkuttelisivat kaikenikäisiä kuntalaisia liikkumaan. Myös kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelun tavoitteeksi otettiin kaupunkiympäristö, joka edistää ja tukee asukkaiden fyysistä aktiivisutta ja palvelujen luo pääsemistä. Liikuntapaikkojen ja -tilaisuuksien järjestämisessä Erkki Välimäki korosti myös yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen tekemää talkoo- eli kökkätyötä, se on Etelä-Pohjanmaalla edelleen käypä keino.
 
Kaksi miljoonaa käteen
 
Vaasassa perus- ja erikoisairaanhoidosta kuitataan nyttemmin noin kaksi miljoonaa euroa entistä pienempi lasku. Säästö on saatu aikaiseksi organisoimalla kunnan vanhuksille palvelut, joiden turvin heidän on mahdollista palata kotiin eikä jäädä potemaan sairaalan vuodeosastolle jo parantunutta tautia.
 
"Tiedämme, että vanhusten makuuttaminen sairaalassa on turmiollista, sillä kuntouttaminen ja toimintakyvyn ylläpito eivät ole somaattisilla osastoilla tärkeitä", totesi Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidon tulosaluejohtaja Matti Paloneva.
 
Vaasa teki vanhusten kotiuttamisesta kohdan, jossa vanhuksen tueksi tulevat kotiutushoitajat ja akuuttiitiimit. Perusterveydenhuollon lääkäripula poistettiin kilpailutuksella, jossa lääkäreiltä edellytettiin sekä yleislääketieteen että geriatrian osaamista. Lääkäreillä on vastuualueet ja järjestelmä takaa, että lääkäri on myös aina tavoitettavissa silloin, kun vanhuksen tilanne sitä vaatii.
 
"Meidän yli 75-vuotiaista 92 prosenttia asuu kotona. Vuonna 20017 meillä oli keskussairaalassa 366 paikkaa, viimeisen parin vuoden aikana paikat on saatu pudotettua 78:aan", Paloneva kertoi. 
 
Pyöräteistä terveyttä
 
"Investointi Helsingin pyöräilyinfrastruktuurin on terveyspäätös", totesi Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen seminaariväelle. Hän huomautti, että ihmiset eivät toki valitse pyöräilyä ensisijaisesti terveyssyistä, vaan siksi, että se on heille kätevin tapa liikkua. Yhtä kaikki, pyöräilystä koituu terveyshyötyjä samaan tapaan kuin urheilusta. "Sairastumisriski sydän- ja verisuonisairauksiin pienenee, samoin pienenee kuolleisuus", Putkonen summasi. Hän oli iloinen siitä, että Helsingissä on herännyt laajemminkin kiinnostus eri liikennemuotojen terveysvaikutusten selvittämiseen. Esimerkiksi työn alla on selvittää, mitä haittaa ihmisen hyvinvoinnille koituu ruuhkassa istumisesta.
 
Terveyspäätöksen ohessa pyöräilyolojen parantaminen Helsingissä on ollut myös talouspäätös. Reetta Putkosen mukaan pyöräilyn hyöty-kustannussuhde on pääkaupungissa 7,8.
 
Diabeteskulujen purkaminen
 
Talous perusteli myös vahvasti StopDia-hanketta, jota seminaarissa esitteli professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.  Ellei tyypin 2 diabetesta ryhdytä torjumaan voimalla, tauti aiheuttaa yhteiskunnalle 1,7-2,0 miljardin lisäkustannukset vuonna 2030. Rahaa palaisi, koska tuolloin joka kolmas suomalainen aikuinen sairastaisi tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta. Tähän kehitykseen voidaan vaikuttaa, Martikainen vakuutti. 
 
"Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta voidaan ehkäistä tehokkaasti elintapaohjauksella", Martikainen tähdensi. StopDia pyrkii tavoittamaan suurimmassa sairastumisvaarassa olevat ihmiset. Työ aloitetaan kolmessa sairaanhoitopiirissä, joissa otetaan mukaan 10 000 korkean riskin henkilöä. Heille tarjotaan diabeteksen ehkäisyn tueksi digisovellusta, ryhmäohjausta ja ympäristönmuokkausta. Jälkimmäinen tarkoittaa esimerkiksi hyvien terveysvalintojen helpottamista ja tukemista työpaikalla. "Me tarjoamme tutkittaville tuuppausta, pieniä tekoja, joilla voidaan saada aikaan jotain suurempaa", Janne Martikainen selvitti. 
 
Hyötyä voi tulla nopeasti
 
Helsingin pormestariksi pyrkivistä poliitikoista Puhutaan rahasta -seminaarissa olivat mukana Paavo Arhinmäki (vas), Eva Biaudet (rkp), Mika Ebeling (kd), Tuula Haatainen (sdp), Laura Kolbe (kesk), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Jan Vapaavuori (kok).
 
Ehdokkaat olivat vaikuttuneita kuulemistaan terveyden edistämisen menestystarinoista. Niihin viitattiin paneelikeskustelussa, johon ehdokkaat kokoontuivat seminaarin lopuksi.  Keskustelussa yhtenä lähtökohtana oli terveydenedistämisen peruspulma, raha: kulut ovat tässä ja nyt, tulokset nähdään vasta vuosien, ellei vuosikymmenten kuluttua. Kaikkien näkemys oli silti, että kuntapäättäjien on mahdollista tehdä sellaisiakin terveyspäätöksiä, joiden talousvaikutukset ja hyödyt näkyvät nopeasti. Anni Sinnemäki viittasi Reetta Putkosen esitykseen ja totesi, että pyöräilyn suosio on alkanut näkyä kaupungissa hyvin nopeasti. Jan Vapaavuori totesi, ettei terveydenedistäminen saa olla "hankehumppaa", vaan sen täytyy olla normaalitoimintaa, josta kunta ja kuntalaiset keräävät tulosta joka päivä.   
 
Koulupihat tehokäyttöön
 
Lasten ja nuorten liikunta vaikutti olevan lähellä kaikkien panelistien sydäntä. Varsinkin koulupäiviin ja -pihoihin haluttiin yhä enemmän liikuntaa. Mika Ebeling varotti nojaamasta lasten liikunnan järjestämisessä vain urheiluseuroihin, koska niillä fokus on usein huippu-urheilussa. Tuula Haatainen kannatti liikuntapaikkojen tuomista kaupunkien keskustoihin eli sinne, missä ihmiset ovat. 
Pelkkää fyysisen terveyden korostamista paneeli ei ollut, sillä Laura Kolbe muistutti, että terveyden ohella turvallisuus, hyvinvointi ja onnellisuus ovat tavoitteita, joista kuntapolitiikkaan ei Helsingissäkään saadaan suuria jakolinjoja aikaiseksi. Kolbe piti myös tärkeänä sitä, että politiikassa pidetään esillä toivon näkökulmaa. Siinä valossa sote-uudistus on suuri mahdollisuus ajatella asioita uudella tavalla, ennakkoluulottomasti.
 
Panelisteja askarrutti Helsingin suuruuden aiheuttamat erityisongelmat ja demokratian hitaus. Eva Biaudet epäili, että kunnissa voidaan kärsiä putkinäöstä siten, ettei nähdä, kuinka omalla hallinnonalalla tehdyistä päätöksistä seuraa hyvää jollekulle muulle hallinnon sektorille. 
 
"Ei mitään järkeä"
 
Panelisteja hämmästytti kommentoitavaksi heitetty esimerkki sydänkuntoutuksesta Helsingissä.  Sydänpotilas ei saa välttämättä enää kaupungin julkisessa terveydenhuollossa järjestelmällistä kuntoutusta tai neuvontaa, vaan joutuu käytännössä oman onnensa nojaan sairaalasta lähdön jälkeen. Tämä on johtanut siihen, että muun muassa osa pallolaajennuspotilaista saattaa palata 3-4 vuoden kuluttua sairaalaan uutta pallolaajennus varten. "Ei mitään järkeä", totesi paneeli kuorossa.
 
Paavo Arhinmäki totesi, että tämän tyyppisissä tilanteissa poliitikot voivat olla tiedon välittäjiä ja edusmiehiä kansalaisilta hallinnon suuntaan. Keskustelussa todettiin, että tämän tiedonvälittäjän tehtävä saattaa muuttua entistä tärkeämmäksi sote-uudistuksen myötä, jos se vie päätöksenteon yhä kauemmas kuntalaisista.  Panelistit kaipasivat myös asennemuutosta, jossa oivalletaan, että kunta ja sen päättäjät ovat kuntalaisten palvelijoita.
 
Kosteen tapahtumasta löydät täältä ja videolähetykset Facebook-sivuiltamme.