Pysyvä hoitosuhde on avain hyvään elämään

Pysyvä hoitosuhde on avain hyvään elämään

KIRJOITETTU 18.3.2016
Halu tulla kuulluksi yhdistää. Pitkäaikaista sairautta sairastavat ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä ja saamiinsa palveluihin. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat pysyvän hoitosuhteen puuttuminen sekä sairauden seurannan hajanaisuus tai puuttuminen.

Selvitys pitkäaikaissairauksia sairastavien toiveista terveydenhuollolle julkaistiin perjantaina 11. maaliskuuta. TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn osallistui tammi-helmikuun aikana 1059 vastaajaa, joista 816 sairasti valtimosairautta.

Selvitykseen vastanneista kolme neljästä oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Erittäin tyytymättömiä oli vain neljä prosenttia.

- Positiivista on se, miten tyytyväisiä vastaajat olivat elämäänsä ja saamiinsa palveluihin, pääsihteeri Tuija Brax Sydänliitosta toteaa. Vastaajista liki puolet, eli 507 oli Sydänliiton jäseniä. 

Hoitosuunnitelmasta tuki hyvälle hoidolle

- Hoitosuhteen puuttuminen ja sairauden seurannan hajanaisuus ovat niitä huolestuttavampia viestejä. Terveydenhuollon toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen tulisi nyt panostaa, korostaa toiminnanjohtaja Janne Juvakka Diabetesliitosta.  

Puolet vastaajista haluaisi osallistua nykyistä enemmän oman hoitonsa suunnitteluun ja reilu kolmannes toivoo enemmän kuntoutusta, joka tukee työ- ja toimintakykyä.

- Vastaajista lähes kolmannes raportoi, ettei heille ole laadittu hoitosuunnitelmaa. Pelkään, että diabeetikkojen kohdalla luku on vielä suurempia, Juvakka toteaa.

Terveydenhuoltolaki 2011 asettaa velvoitteen tehdä pitkäaikaissairaalle terveys- ja hoitosuunnitelma, johon potilaalla on oikeus. Hoitosuunnitelman käyttöön otosta hyötyvät sekä potilaat että ammattilaiset. Terveys- ja hoitosuunnitelma on pitkäaikaissairaan omahoidon tukemisen työväline. Se auttaa hoidon jatkuvuudessa ja suunnitelmallisuudessa. Ammattilaisen työtä se helpottaa kokoamalla tärkeimmät potilaan hoitoon liittyvät tiedot yhdelle dokumentille.

Kuntoutus osaksi hyvää hoitoa

Kaksi vastaajaa viidestä toivoo enemmän kuntoutusta tukemaan työ- ja toimintakykyä. Kuntoutusta toivovat erityisesti 50–64 -vuotiaat, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat sekä neurologisia sairauksia potevat.

- Oikeaan aikaan aloitettu ja monipuolinen kuntoutus parantaa selvästi sairastuneen mahdollisuuksia palata normaaliin arkeen. Erityisesti tämä koskee aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita. Kuntoutuksen tehosta on niin kiistatonta näyttöä, että kuntouttamatta jättämisestä voidaan pitää vakavana laiminlyöntinä, toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivoliitosta toteaa.

Lisätietoja:
Tuija Brax, pääsihteeri Sydänliitto, 050 511 3115
Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto, 040 591 7098
Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto, 040 8331 511

Tiedot kyselytutkimuksesta:

Kysely on lähetetty seuraavien potilasjärjestöjen jäsenille: Allergia- ja astmaliitto, Aivoliitto, Crohn ja Colitis, Diabetesliitto, Iholiitto, Munuais- ja maksaliitto, Parkinsonliitto, Psoriasisliitto, Sydänliitto. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1059 pitkäaikaissairasta. Vastaajamäärät: Allergia- ja astmaliitto N=30, Aivoliitto N=48, Crohn ja Colitis N=39, Diabetesliitto N=261, Iholiitto N=29, Munuais- ja maksaliitto N=37, Parkinsonliitto N=67, Psoriasisliitto N=41, Sydänliitto N=507. Kyselytutkimus on osa Kestävän Terveydenhuollon -projektia, johon osallistuvat SOSTE, Finanssialan Keskusliitto, Lääkäriliitto, Sitra, Tehy, YTHS ja AbbVie. Kyselyn on toteuttanut TNS Gallup.

Tiedotteen PDF