Suomen laadukkainta unta

Suomen laadukkainta unta

KIRJOITETTU 26.4.2019
Unen SM -kisojen parhaat valittiin 26.4. Helsingissä. Kilpailun järjesti työhyvinvointiyritys Lifted ja Yksi elämä oli mukana yhtenä yhteistyökumppanina. Suomen laadukkainta unta mitattiin niin työyhteisö- kuin yksilösarjoissakin.
Kilpailusuoritukset perustuivat Firstbeat-sykeanalyysillä mitattuun tietoon unenlaadusta ja unen palauttavuuteen vaikuttivat sekä unen laatu että määrä.
 
Työyhteisösarjan voittoon nousi jyväskyläläinen Ykstuuma. Toiseksi sijoittui Nordic Business Forum ja kolmanneksi Cocomms.
 

Elämäntapamuutos toi voiton

 
Yksilösarjan voitti radiojuontaja Esko Eerikäinen. Hän kertoi palkintojenjaon yhteydessä, millaisen elämäntapamuutoksen on kokenut vuoden kuluessa.
 
-Vielä vuosi sitten olin varmaankin fyysisesti huonommassa kunnossa kuin ikinä ja olisin varmaan ollut Suomen huonoin nukkuja. Aloitin elämäntaparemontin, jonka seurauksena paino on tippunut 22 kiloa. Nykyään juoksen 20 kilometrin lenkkejä, kun vuosi sitten olisin juossut 1,5 km, Eerikäinen kertoo.
 
-Olin aiemmin tosi huono nukkuja, mutta nyt kohentuneen kunnon myötä halusin lähteä kokeilemaan, miten unenlaatu on parantunut, kertoi voitostaan ainakin hieman yllättynyt mies.
 
Eerikäinen sai sykemittauksissa todella hyvät 95 unipistettä, joka tarkoittaa käytännössä lähes jatkuvaa palauttavaa unta. Voiton arvoa nostaa se, että Eerikäinen ei nukkunut yksin.
 
–Minun piti viedä tyttäreni aamulla kouluun, joten hän nukkui kanssani samassa huoneessa. Heräsin yöllä pariin otteeseen ja tyttäreni kysyikin aamulla, että eikö me sitten voitettukaan, Eerikäinen kertoi huvittuneena.

 

Yksi elämä -kilpailija Pirjolle upeasti hopeaa

 
Yksilösarjassa oli mukana kaksi Yksi elämä -kilpailijaa, Pirjo Kekäläinen (kuvassa valkoisessa paidassa) ja Jani Vuorinen (Pirjon oikealla puolella). Jani sijoittui kilpailussa sijoille 4-7, mutta Pirjo tuli kilpailun toiseksi upealla 94 unipisteen saaliilla. Kolmanneksi sijoittui toimittaja, tietokirjailija Jenny Belitz-Henriksson.
 
Kilpailijoiden unta mitattiin aikavälillä 23–07. Pirjo kertoi aamulla tienneensä, että oli nukkunut sikeästi, vaikka pari lyhyttä heräämistä herätti ajatuksia.
 
–Nukahdin nopeasti, viidessä minuutissa. Aamuisin herään yleensä kuuden aikaan ja kävin nytkin hereillä, mutta päätin jatkaa sinne asti, kunnes tulee herätys. Tosi ihana fiilis, vaikka pisteellä hävisinkin voiton, Pirjo kertoi.
 
Kilpailutilanne toi pientä jännitystä.
 
–Tilanne oli tietysti vähän erilainen, kun ei nukuttu kotona. Huoneessa oli ehkä vähän liian lämmin verrattuna kotioloihin. Ehkä nukkumaan mennessä oli pieni jännitys päällä. Näin yöllä unta tästä kisasta!
 
Pirjo kertoi, että kilpailukokemus oli kokonaisuudessaan mukava ja mielenkiintoinen. Vinkkejä palautumisesta ja unen merkityksestä tuore SM-hopeamitalisti aikoo jakaa myös omassa työyhteisössään.
 
Myös toinen Yksi elämä -edustaja Jani kertoi nauttineensa tapahtumasta, vaikka palkintopallisijat jäivät tällä kertaa saavuttamatta.
 
–Omasta mielestäni nukuin ihan hyvin koko yön, eikä kisajännitystä ollut. Puitteet olivat kaikin puolin hyvät, Jani kiitteli.

 

Avoin työyhteisö edistää myös palautumista

 
Unen SM -aamiaistapahtuman yhteydessä pidettiin paneelikeskustelu palautumisen merkityksestä työyhteisössä. Keskustelijoina olivat Suomen parhaiten palautuvien työyhteisöjen edustajat.
 
Esille nousi paljon hyviä käytäntöjä keskustelijoiden työyhteisöistä liittyen niin palautumiseen, ruuhkavuosiin kuin työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Tärkeänä pidettiin sitä, että työyhteisössä voi puhua avoimesti esimerkiksi siitä, jos takana on huonosti nukuttu yö vaikkapa perhe-elämän haasteiden vuoksi. Lähiesimiehen roolia havainnoijana pidettiin tärkeänä, vaikka vastuu omasta hyvinvoinnista lopulta onkin työntekijällä itsellään.
 
Keskustelijoilta kysyttiin myös vinkkejä ruuhkavuosien selättämiseen. Tärkeiksi asioiksi nousivat oman ajan löytäminen, koko perheen palautuminen yhdessä tehden, ruutuajan määrittelemisen tärkeys lapsille ja nuorille sekä mahdollisuus etätöihin etenkin pienten lasten vanhemmille.
 
Keskustelijat kertoivat hyviä esimerkkejä hyvinvoinnin edistämiseen omilla työpaikoillaan. Työyhteisössä on esimerkiksi tehty kysely siitä, kokeeko työntekijä, että hänellä on ystäviä työpaikalla. Toisaalla on otettu käyttöön positiivisuuskaappi, josta saa käydä ammentamassa voimaa päivään vaikkapa leffalipun tai pienen herkun muodossa. Niin ikään myös palautteen antaminen kollegoille koettiin tärkeäksi, niin kehityspalautteen kuin kiitostenkin.
 
Paneelikeskustelu sai kiitosta myös Janilta.
 
–Keskustelussa oli paljon nykyaikaista ajattelua siitä, kuinka monin tavoin työyhteisö voi tukea työhyvinvointia. Ja kun työntekijä voi hyvin, niin työkin tulee hyvin tehdyksi. Työnantajia voisikin herätellä ajattelemaan, että työntekijän hyvinvointia voi mitata muullakin tavoin kuin tekemällä kyselyitä, eli esimerkiksi hyödyntämällä dataa kuten tässäkin kisassa, Jani totesi lopuksi.
 
 
Teksti: Janne Kettunen
 
Kuva: Lifted