Terveysperusteinen verotus tapetilla Puhutaan rahasta -seminaarissa

KIRJOITETTU 9.12.2019

Terveysperusteinen verotus tapetilla Puhutaan rahasta -seminaarissa

Voidaanko terveyteen vaikuttaa veroilla? Mitä tarkoittaa terveysperusteinen verotus? Nykyinen hallitus on luvannut selvittää kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoa.

Terveys ja verotus puhuttivat kuulijoita ja keskustelijoita 19. marraskuuta, kun Helsingissä järjestettiin Puhutaan rahasta -seminaari. Tilaisuuden avasi Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi
 
Aalto-Matturi mainitsi puheenvuorossaan yhden Yksi elämän vaalitavoitteista, terveysperusteisen verouudistuksen toteuttamisen ja iloitsi siitä, että hallitus omassa valmistelussaan totesi tämän asian selvittämisen arvoiseksi. Yksi elämän vaalitavoitteessa puhutaan alkoholin, tupakan ja epäterveellisen ruoan verotuksen tiukentamisesta, sokeriveron käyttöönotosta sekä terveellisen ruoan, kuten kasvisten ja hedelmien verotuksen keventämisestä.
Tilaisuus oli teemallisesti jatkoa edelliseen, helmikuussa pidettyyn Puhutaan rahasta -seminaariin. Tuolloin julkistettiin Yksi elämän ja Hoiva&Terveyden laatima kansalaiskysely siitä, miten kansa jakaisi terveyseurot. 
 
Kysymyksen " Miten auttaisit ihmisiä valitsemaan arjessa terveellisesti?" kohdalla peräti 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että kasvisten ja hedelmien arvonlisävero tulisi poistaa. Tupakkaveron korotusta kannatti viidennes vastaajista ja alkoholiveron korotusta 11 %. Tuntuvan sokeriveron voimaan saattamista kannatti 13 % vastaajista.
 
 
 
 
 
 

Terveysperusteinen verouudistus tulee toteuttaa

 
Kansanedustaja ja eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa oli viime hetkellä estynyt tulemaan tilaisuuteen, mutta lähetti terveisensä koko verkoston puolesta. Sarkomaa piti innostavana valtioneuvoston tuoreen selvityksen Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot tutkimustuloksia ja kertoi, että verkosto ottaa terveysperusteisen verotuksen vauhdittamisen agendalle.
 
–Tutkimuksen mukaan verojen ja tukipalkkioiden kautta voidaan vaikuttaa ruoan kulutukseen ja ruokavalintoihin. Pidän olennaisena selvittää hallitusohjelman mukaisesti terveyttä edistävän veron käyttöönottoa.
 
Sarkomaa totesi, että Suomeen on säädettävä kansanterveyttä edistävä vero, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin.
 
–Muissa Euroopan maissa vastaavia veroja on ja Suomen ei pidä jäädä odottelemaan. Tulee toteuttaa terveysperusteinen verouudistus. Tutkimushankkeen tulokset korostavat eri ohjauskeinojen yhtäaikaista käyttöä ja seurantaa. Lisäksi tarvitaan standardeja ja säädöksiä, informatiivisten ravintosisältömerkintöjen kehittämistä ja laajempaa käyttöönottoa sekä erilaisten ruokapalvelujen ja joukkoruokailun saatavuuden parantamista. Näissä vielä on tehtävää. Verkostomme kokoontuu näiden asioiden äärelle, Sarkomaa totesi.
 
 

Kulutuskäyttäytyminen vaikuttaa terveyteen

 
Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas puhui terveysperusteisen verotuksen tärkeyden puolesta. Hän muistutti, että tutkimusten mukaan ihmisten kulutuskäyttäytymisellä on suuri vaikutus heidän terveyteensä.
 
Terveysperusteinen vero käsitteenä tarkoittaa, että verotus on suunniteltu terveyslähtökohdista ja päämääränä on lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Ahokas totesi, että Suomessa on tarkasteltava mahdollisuuksia laajentaa veropohjaa terveysperusteisella verotuksella.
 
–Terveysperusteisten verojen investointiluonne on ymmärrettävä ja pitkän aikavälin terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat voittava argumentti keskustelussa terveysperusteisten verojen tarpeellisuudesta. Terveysperusteisilla veroilla on tärkeä rooli kansanterveystyössä nyt ja jatkossa.
 
 
 

Terveyttä edistävää veroa selvitetään

 
Valtiovarainministerin veropoliittinen erityisavustaja Ann-Mari Kemell käsitteli esityksessään terveyttä edistävään verotukseen liittyviä toimia nykyisellä hallituskaudella. Kemell kertoi tupakka-, alkoholi- ja virvoitusjuomaverojen suunnitelluista korotuksista kuluvan hallituskauden aikana.
 
Tällä hallituskaudella selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävä vero, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Tätä toteuttamistapaa arvioidaan vuoden 2020 aikana pohjaten aiempiin selvityksiin, kuten vuoden 2013 sokerityöryhmän tekemään selvitykseen sekä tänä syksynä valmistuneeseen selvitykseen ruokaympäristön osatekijöistä ja ohjauskeinoista.
 
Kemellin mukaan kokemusta tiettyyn ainesosaan, kuten sokeriin, suolaan tai rasvaan perustuvista veroista ei ole, sillä perinteisesti on verotettu tiettyjä tuotteita tai tuoteryhmiä.
–Jos lähdetään edistämään terveyttä verotuksella, silloin tulee olla hyvin tarkka ja laaja tietopohja siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten verotoimet vaikuttavat kulutukseen, Kemell totesi.
 
Kemell käytti esimerkkinä tietynlaisesta terveysnäkökulmasta sitä, että hallitus haluaisi vapauttaa hedelmä- ja marjamehut virvoitusjuomaverosta. Tätä asiaa mutkistaa kuitenkin se, nykyinen virvoitusjuomavero ei ole lähtökohdiltaan terveysperusteinen vero vaan fiskaalinen vero, eli sen tarkoituksena on kerätä tuloja. 
 
Veromuutoksiin tai kokonaan uusiin veroihin vaikuttavat erityisesti EU-oikeudelliset seikat, kuten syrjimättömyysperiaate sekä verotuksen tavoitteet ja tosiasialliset vaikutukset.
 
 

Unkarin veromallissa paljon hyvää

 
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio esitteli kansainvälisiä kokemuksia terveysperusteisesta verotuksesta. 
 
Sarlio kertoi, että maailman terveysjärjestö WHO on jo noin 8 vuotta suositellut sekä verojen että tukien käyttöä tarttumattomien sairauksien ehkäisyssä ja tehnyt asiasta sekä julkaisuja ja selvityksiä niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Monen tutkimuksen kohteena ovat olleet virvoitusjuomat sekä niiden yhteys erityisesti lasten lihavuuteen.
Sarlio nosti esiin toimivana esimerkkinä erityisesti Unkarin kansanterveysveron, joka otettiin käyttöön 2011. Sen tavoitteena on edistää terveellistä ravitsemusta, rajoittaa haitallisia tuotteita ja parantaa terveysjärjestelmän ja -ohjelmien rahoitusta. Unkarin kansanterveysverossa tuotteet on määritelty tullinimikkeiden avulla ja lisäksi huomioitu tuotteiden koostumusta muun muassa sokerin ja suolan suhteen.
 
Unkarin veromallista on Sarlion mukaan ollut selkeitä hyötyjä.
 
–Verotettavien tuotteiden hinta on noussut 29 % ja kulutus laskenut arviolta 27 %. Teollisuus on kehittänyt korvaavia, vähäsokerisempia tuotteita, joihin kulutus on osin siirtynyt. Noin 40 % valmistajista on muuttanut reseptiikkaa, muun muassa vähentänyt sokeria, Sarlio listasi.
 
Unkarissa kuluttajien tietoisuus terveellisestä ruokavaliosta on kasvanut ja muutokset ovat olleet pysyviä. Kansanterveysvero on tuonut Unkarin valtiolle myös merkittäviä tuloja.
 
 

Sydänmerkki terveysperusteisen verotuksen perustana?

 
Puhutaan rahasta -seminaarissa käytiin aktiivista ja asiantuntevaa keskustelua terveysperusteisen verotuksen mahdollisuuksista. Yleisön ja puhujien kesken oli varsin yhteinen näkemys siitä, että Suomessa terveysperusteista verotusta pitäisi tehdä nimenomaan terveys edellä.
 
Aiemmin Suomessa lopetettu makeisvero ei ollut EU:n kieltämä, vaan Suomi itse lopetti sen poliittisella päätöksellä, koska se koski vain makeisia eikä esim. keksejä. Keskusteluissa nousi esiin, että nyt pitäisi luoda laajempi epäterveelliseen ruokaan eli esim. lisättyyn sokeriin, suolaan ja rasvaan kohdistuva vero, jota perustellaan kansanterveyden edistämisellä. Nähtiin, että sellaisella verolla olisi mahdollisuus menestyä ja verrokkina käytettiin juuri Unkarin veromallia.
 
Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski nosti esiin, voisiko Sydänmerkki-järjestelmä toimia kansanterveyttä edistävän veron perustana.
 
–Sydänmerkki-järjestelmä on EU:ssa notifioitu. Tuote, joka saa Sydänmerkin on tuoteryhmässään parempi valinta, siinä otetaan huomioon rasvan laatu ja määrä, suolan määrä sekä kuidun ja sokerin määrä.
 
Ehdotus sai asiantuntijoissa kannatusta, tosin Ann-Mari Kemell totesi, että alv-veron kannalta asia on haastava, koska se perustuu EU-direktiiviin eikä muiden kuin tuoteryhmien saamisessa veron perusteisiin ole nopeaa tietä.
 
Sirpa Sarlio nosti esiin, voitaisiinko Sydänmerkki-järjestelmää käyttää myös rajaamaan sitä, mitä tuetaan, esimerkkinä hän nosti esiin lounasetujärjestelmän. Sydänmerkkiä vastaava kriteeristö on jo käytössä Kelan tukijärjestelmässä opiskelijoiden ateriaetuun liittyen.