Yksi elämä -järjestöjen sote-lausunto

Yksi elämä -järjestöjen sote-lausunto

KIRJOITETTU 25.9.2020
Yksi elämä -järjestöt tekivät yhteisen sote-lausunnon, josta on tähän poimittu muutamia tärkeitä kohtia.

Lausuntokierroksella oleva esitys mahdollistaa terveys ja- hyvinvointierojen kaventamisen nykyistä hajanaista ja osaoptimointia ruokkivaa mallia paremmin, mutta merkittävästi paremmin vain, jos esitystä parannetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte), tiedolla johtamisen, vaikuttavuuden kehittämisen, laaturekisterien ja ehjien hoitopolkujen rakentamisen osalta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus on esityksessä epäjohdonmukainen, ja kuntien ja sote-maakuntien hyte-työ on vaarassa pirstaloitua. Esityksessä on merkittävänä ongelmana se, että vastuu hyvinvoinnin edistämisestä määritellään ensisijaisesti kunnille. Merkittävä osa hyte-työstä tapahtuu kuitenkin sote-palveluiden sisällä, rinnalla tai niiden yhdyspinnassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi elämäntapamuutos- ja vertaistukea sekä sopeutumisapua. Näitä toimintoja ei voi jättää ensisijaisesti kunnan vastuulle, koska ne liittyvät läheisesti sote-maakunnan vastuulla oleviin sote-palveluihin.

Tämän vuoksi esitystä on muutettava siten, että hyte-työn vastuut ovat jaettu kuntien ja maakuntien kesken niin, että ensisijainen vastuu sote-palveluiden yhdyspinnassa olevasta hyte-työstä on sote-maakunnilla. 
Lisäksi sote-maakuntia tulisi velvoittaa ylläpitämään ja hankkimaan kattavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista. Sama pätee kuntiin. 

Myöskään järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sote-palveluiden tuottajana ei riittävästi huomioida esityksessä. Järjestöjen palvelut, vertaistuki, ohjaus ja neuvonta tulee nähdä kiinteänä osana palvelukokonaisuuksia, joista sote-maakunta vastaa. 

Hallituksen esityksessä ei ole elementtiä, joka varmistaisi tiedolla johtamisen onnistumisen. Terveydenhuollon puolella valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa ei tällä hetkellä ole. Siksi Yksi elämä -järjestöt ovat vaatineet perustettavaksi kansallisia sairauskohtaisia laaturekisterejä. Esitämme, että niiden käyttöönottamiseksi tehdään päätökset ja varataan tarvittava rahoitus.

Järjestöjen merkitystä asukkaiden osallisuuden kanavana ja osallisuuden organisoijana ei tunnisteta riittävästi esityksessä. Siksi esitämme 29 pykälään lisäystä järjestöneuvottelukunnan perustamisesta järjestöjen ja sote-maakunnan yhteisesksi toimielimeksi.

STM:n alle perustettavaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukuntaan tulee saada järjestöedustus.

Yksi elämä -järjestöt haluavat nostaa esiin huolen siitä, että esitetty rahoitusmalli voi kannustaa kaikkia sote-maakuntia nostamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut lakisääteisiin maksimitasoihin, koska asiakasmaksujen kerääminen on sote-maakuntien ainoa tapa lisätä rahoitustaan. Tulisi varmistaa, että esitetyn uudistuksen jälkeenkin palvelujen järjestäjillä on taloudellinen mahdollisuus tarjota palveluja maksuttomasti käyttäjälle.

Ihmisvaikutusten arviointi on puutteellinen. Uudistusta ei ole lainkaan tarkasteltu pitkäaikaissairaiden tai vakavasti sairaiden ihmisten kannalta, vaikka he ovat keskeinen sote-palvelujen käyttäjäryhmä.