Asiantuntija vastaa: Pitkän iän ja paheellisen elämän salaisuus?

Asiantuntija vastaa: Pitkän iän ja paheellisen elämän salaisuus?

KIRJOITETTU 29.2.2016
Olen yli 70-vuotias ja polttanut 18-vuotiaasta, lopetin vasta 6 vuotta sitten. Olen myös käyttänyt runsaasti alkoholia 21-vuotiaasta asti. Töitä tein 43 vuotta. Teidän kaikkien tutkijoiden mukaan minun pitäisi olla aika päiviä sitten kuollut. Porskutan ja voin hyvin ja jatkan nautiskelua – kylläkin ilman savukkeita. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen en silti ole kropassani huomannut mitään poikkeavaa. Ruoka ja juoma ovat aina maistunut. Miksi siis olen hengissä?

Tupakointia, liiallista alkoholinkäyttöä, epäterveellistä ravintoa ja eräitä muita tekijöitä kutsutaan sairauksien riskitekijöiksi. Riskitekijä on juuri sitä, mitä sana sanoo: se lisää sairauden riskiä, mutta ei automaattisesti merkitse, että kaikki riskitekijää kantavat sairastuisivat, ainakaan samassa iässä. Näytän joskus luennolla kuvaa, jossa iäkäs nainen sytyttää savukkeen 100-vuotiskakun kynttilästä. Näinkin voi yksilön kohdalla käydä, joskin harvoin. Eivät kaikki rattijuopotkaan aja kolaria (eivätkä edes jää kiinni), mutta tämä ei vähennä liikennejuopumuksen paheksuttavuutta.

 

Useimmat sairaudet ovat taustaltaan monitekijäisiä, ja riski kasvaa sen mukaan, montako rasitetta henkilöllä on. Lisäksi on suojaavia tekijöitä, joita tunnemme hyvin huonosti. Etukäteen emme siis voi ennustaa, kenet riskialtis elämä sairastuttaa, kenet säästää. Useimpien mielestä riskejä kannattaa kuitenkin pienentää mieluummin kuin suurentaa. Siihen kysyjäkin lienee tähdännyt tupakoinnin lopettaessaan.

 

Kysymykseen vastasi ylilääkäri Mikko Syvänne Sydänliitosta. Sydänliitto on yhdessä Aivoliiton ja  Diabetesliiton kanssa käynnistänyt Yksi elämä -terveystalkoot, joiden tavoitteena on terveempi Suomi.

Kuva: Sauvo Jylhä

Artikkeli on julkaistu 26.2.2016 Imatralaisessa, Lappeenrannan Uutisissa, Helsingin Uutisissa, Nurmijärven Uutisissa, Mäntsälän uutisissa ja Turkulaisessa, 27.2.2016  Nurmijärven Uutisissa ja Vihdin Uutisissa, 28.2.1016 Vantaan Sanomissa sekä 29.2.2016 Iltamakasiinissa.