Aiesopimuksesta kohti Yksi elämää

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto solmivat vuonna 2009 aiesopimuksen suomalaisten valtimoterveyden edistämiseen tähtäävän hankekokonaisuuden toteuttamisesta.

Diabetesliitto ja Sydänliitto olivat tehneet 2000-luvun alusta asti tiivistä yhteistyötä, ensin yksittäisissä projekteissa ja myöhemmin jopa strategisen kumppanuuden merkeissä. Yhteisiä toiminta- ja suunnitteluseminaareja liitot olivat pitäneet jo vuodesta 2005 lähtien.

Muutaman vuoden ajan oli mietitty yhteistyötä myös aivoverenkiertohäiriö- eli AVH-asioiden suuntaan, ja Aivoliitto (silloinen Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry) kutsuttiin mukaan yhteiseen seminaariin vuoden 2008 elokuussa. Vuosi 2009 valikoitui aiesopimukselle sopivaksi ajankohdaksi, koska Diabetesliiton Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Dehko oli loppumassa vuoteen 2010 ja Sydänliiton Suomalainen sydänohjelma vuoteen 2011.

Tunnistimme, ettei järjestökohtaista erillistä hanketoimintaa kannata jatkaa, vaan on järkevämpää tehdä tiivistä yhteistyötä. Käytännön yhteistyötä lähdettiin toteuttamaan Diabetesliiton Valtimoterveyttä kaikille -projektissa. Sen aikana järjestimme yhteisvoimin useita tilaisuuksia terveydenhuollon toimijoille ja päättäjillä eri puolella Suomea.

Yhteisessä seminaarissa elokuussa 2009 työstettiin pohjaa Valtimoterveys hankekokonaisuudelle. Liittojen ylilääkärit Terttu Erilä, Pirjo Ilanne-Parikka sekä Mikko Syvänne alustivat yhteisen toiminnan lääketieteellisestä pohjasta. Tämän jälkeen käytiin eri teemoilla keskustelua yhteisistä kosketuspinnoista. Vaikka moni asia yhdisti, oli meillä kaikilla myös omia erityispiirteitä, joita halusimme tuoda työhön mukaan. Orientoivien ryhmätöiden jälkeen allekirjoitettiin aiesopimus ja päätettiin, miten valmistelutyössä käytännössä edetään.

Järjestöt käynnistivät kesällä 2010 yhteisen hankekokonaisuuden systemaattisemman valmistelun. Valmisteluun vastuuhenkilöiksi nimettiin Aivoliitosta järjestöpäällikkö Marika Railila, Diabetesliitosta laatuasiantuntija Sari Koski ja Sydänliitosta kehittämispäällikkö Marjaana Lahti-Koski.

Suunnittelun perustaksi otettiin Raha-automaattiyhdistyksen lanseeraama ongelmista tavoitteeksi malli. Ensin tunnistettiin valtimoterveyteen liittyviä haasteita ihmisten arjessa; ja näihin haluttiin löytää ratkaisuja. Ongelma-analyysin kautta edettiin järjestämään ongelmapuuta, josta toiminnan tavoitekartta muotoutui.

Suunnitteluvaiheen aikana käytiin erittäin laajaa valtakunnallista yhteistyökumppani- ja yhteistoimintakeskustelua. Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Diabetesliiton toimitusjohtaja Jorma Huttunen sekä Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman hyödynsivät verkostojaan keskusteluihin, jotta valtimoterveys hankekokonaisuus löytäisi oman luontevan paikkansa terveyden edistämisen kokonaisuudessa.

Keskusteluissa tunnistettiin yhteyksiä Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaan, Kaste I ja II hankkeisiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja moniin muihin tahoihin. Tiedossa oli mm. se, että syksyllä 2011 THL:n pääjohtaja tulisi nimeämään uuden sydän- ja verisuonisairauksien asiantuntijaryhmän, josta kaavailtiin tärkeää tukiryhmää hankkeelle.

Vahva yhteinen tahto ja valmistelu

Hankevalmistelun tueksi tammikuussa 2011 järjestettiin kaikkien kolmen liiton yhteinen työpaja, jossa käsiteltiin siihen saakka tehtyjä suunnitelmia, tarkennettiin asioita ja luotiin yhteistä tahtotilaa hakemuksen edistämisessä. Diabetesliitto oli suunnittelun tueksi tehnyt kyselyn omalle järjestöväelleen ja saanut sille vahvan tuen: ennaltaehkäisyyn panostaminen koettiin tärkeäksi. Vastaavasti Sydänliiton tuore Yksi sydän -strategia antoi vankan pohjan suunnittelulle. Aivoliiton strategia 2020 antoi myös vahvan tukensa valtimoterveystyölle.

Tarve uudenlaiselle terveysviestinnälle tunnistettiin vahvasti. Sen sijaan, että perinteisen projektisuunnitelman tapaan viestintä olisi liimattu toiminnan kylkeen erillisenä hankeviestinnän kuvauksena, viestintä tuotiin koko suunnitelman ytimeen. Avainhenkilöinä tässä suunnittelussa olivat Aivoliiton viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila, Diabetesliiton viestintäpäällikkö Tarja Sampo ja Sydänliiton viestintäjohtaja Eeva-Riitta Piispanen.

Kevään aikana hankekokonaisuutta valmistelevat ja liittojen toiminnanjohtajat kokoontuivat säännöllisesti suunnittelun johtoryhmän kokouksiin. Silloin tarkennettiin tavoitteita ja toimintaa, laskettiin budjetteja ja käytiin Raha-automaattiyhdistyksen kanssa keskustelua hakemuksen muodosta.

Rahoittajan kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena alkuperäinen ajatuksemme valtimoterveyttä edistävästä ohjelmasta jouduttiin hylkäämään ja suunnitelma osin pilkkomaan kolmeksi erilliseksi hakemukseksi. Yhteisestä hankesuunnitelmasta kuitenkin pidimme kiinni. Osittain myös tästä syystä hahmotimme hankekokonaisuutta tarkemmin oheisella kolmen pallon kuvalla:

Samalla hahmottelimme järjestöjemme erilaisia vahvuuksia ja rooleja toimia elämänkulun ja terveyden kaaren eri vaiheissa. Tästä muotoutui matriisi, jolla havainnollistimme pohjaa myös järjestöjemme väliselle työnjaolle hankekokonaisuudessa.

Toukokuun lopussa 2011 kukin järjestö jätti RAY:lle yhteiseen hankesuunnitelmaan pohjautuvan rahoitushakemuksen vuosiksi 2012–2017 nimellä Valtimoterveys-hankekokonaisuus.

Emme kuitenkaan jääneet lepäämään laakereillemme ja odottamaan rahoituspäätöstä, vaan jatkoimme systemaattista työtä toiminnan aloittamiseksi.

Eloseminaarissa 2011 ohjelmassa oli esillä varsin tärkeä kysymys: mikä hankekokonaisuudelle osuvaksi nimeksi. Liittojen henkilöstöille oli järjestetty nimiehdotuskilpailu ja sen perusteella muotoutui nimi: Yksi elämä -hankekokonaisuus.

Hankekokonaisuuden nimiehdotukset
Terveys tarttuu Uusi suunta Terve kansa
Täyttä elämää - valtimoterveyttä kaikille Hanki elämä Iskussa
Carpe Diem Enemmän elämää - valtimo-terveyttä kaikille Tunne arvosi
Tartu hetkeen Iloa elämään Terve elämä
Toivoa täynnä Bensaa suoniin Tunne elämä
Check point Usvaa putkeen Pieni Päätös Päivässä
Käännekohta Terve Suomi Tunne arvosi

Syksylle 2011 luotiin myös selkeä rytmi johtoryhmän (kuuden ryhmän) kokouksille. Asiaa oli edelleen paljon: Käsiteltäviä asioita olivat mm.:

  • Nimi ja visio
  • Hankekokonaisuuden tarkennetut talousarvio(t)
  • Organisaatio ja päätöksenteko
  • Sisäinen ja ulkoinen viestintä
  • "Johtosääntö" päätösvaiheessa
  • Hankekokonaisuuden sisältöjen tarkempi konkretisointi
  • Työskentelyalusta / nettipohjainen projektinhallintaohjelma

Myönteinen avustusehdotus saatiin joulukuussa 2011 ja rahoituspäätös vahvistui vuoden 2012 alussa. Hyvin edenneen suunnittelutyön ansiosta meillä oli erinomaiset valmiudet käynnistää hankekokonaisuuden toiminta nopeasti. Tästä alkoi kolmen liiton aito yhteistyö ja yhteinen Yksi elämä -tarinamme.

Halusimme tallettaa Yksi elämä -tarinan vuosi kerrallaan ja sellaisena, jollaisena se meille näyttäytyi. Yksi elämä -vuosien 2012–2017 aikana mukana tuhansia ihmisiä, joita on mahdoton kiittää erikseen. Tämä on kiitos teille kaikille hienosta. Tarinan kirjoitti Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen.

Helsingissä 23.4.2018

Sari Koski Marjaana Lahti-Koski Marika Railila