Musiikkia aivoille

Musiikkia aivoille

KIRJOITETTU 15.12.2015
Musiikin kuunteleminen rentouttaa ja vaikuttaa aivojen mielihyväkeskukseen samalla tavalla kuin vaikkapa reipas juoksulenkki tai herkullinen ateria. Se, millaista musiikkia kannattaa aivojen tueksi kuunnella tai soittaa on makuasia. Tähän vaikuttavat omien mieltymysten ohella myös musiikin kuuntelutottumukset – jopa sikiöaikaiset.
Lukuisat kotimaiset ja kansainväliset tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet musiikin kuuntelemisen ja instrumenttien soittamisen hyvää tekevät vaikutukset aivojen toimintaan ja terveyteen. Suosikkikappaleiden aikana mieli virkistyy, tanssiaskeleet kiihtyvät ja tämä on nähtävissä myös magneettikuvin kuvannetuissa aivoreaktiossa.
 
- Musiikin kuunteleminen stimuloi aivojen mielihyväkeskusta itse asiassa aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi hikilenkki kauniin luonnon helmassa tai vaikkapa terveydelle haitalliset päihteet. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa sikiöaikainen musiikinkuuntelu muokkaa lapsen aivoja pysyvästi. Näin ollen odottava äiti voi omilla musiikkivalinnoillaan vaikuttaa kenties jopa syntyvän lapsensa musiikkimakuun, toteaa Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi.
 
Tervaniemi johtaa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen yli 10 tutkijan Musiikki ja aivot -ryhmää. Tervaniemen mukaan musiikki kehittää aivoja jopa aiemmin luultua enemmän. Musiikkiharrastus vaikuttaa mm. lasten lukemaan oppimiseen, muistiin sekä ja keskittymiskykyyn. Musiikki vaikuttaa myönteisesti myös lasten ja nuorten kuulojärjestelmään sekä motoristen taitojen kehittymiseen.
 
- Musiikin harrastaminen näkyy aivan konkreettisesti aivojen rakenteessa. Tutkimusten mukaan erityisesti erilaisten äänten prosessointiin liittyvät aivoalueet suurenevat lapsilla musiikkiharjoittelun seurauksena. Tämän johdosta heidän kykynsä erotella erilaisia ääniä on parempi kuin sellaisten lasten, jotka eivät harrasta musiikkia säännöllisesti.
 
Tervaniemen mukaan musiikkiharrastus vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelytaitoihin tavalla, josta on hyötyä, ei vain soittamisessa, vaan myös esimerkiksi kouluoppimisessa. Aivan omatoiminenkin musisointi on hyväksi lapsen kehittyville aivoille. Lapsi ei siis välttämättä kaipaa ohjattua musiikkileikkikoulu- tai soittoharrastustoimintaa, vaan kotioloissa tapahtuva lauleskelu, tanssahtelu ja mieleisten CD-levyjen kuunteleminen riittävät saamaan aikaan positiivisia vaikutuksia aivoissa ja esimerkiksi keskittymiskyvyssä.
 
- Mitä enemmän pieni lapsi on kosketuksissa musiikin kanssa joko epävirallisesti tai ohjatusti, sitä vähemmän hän reagoi yllättäviin ja häiritseviin ääniin. Näin lapset pystyvät keskittymään paremmin, jolloin uusien asioiden oppiminenkin helpottuu, Tervaniemi huomauttaa.

Musiikki - tunteiden ja liikkeiden tulkki

Musiikin vaikutuksista lapsen aivojen kehittymiseen on tutkittu jo vuosikymmenien ajan, mutta musiikillisten elementtien – rytmin, äänenkäytön ja esimerkiksi melodian – vaikuttavuutta monien aivoperäisten sairauksien, kuten aivoinfarktin, muistisairauksien ja Parkinsonin taudin, kuntoutuksessa on vasta viimeisen 10 vuoden ajan hyödynnetty toden teolla perinteisten kuntoutusmuotojen rinnalla.
 
Perinteisempiä musiikkiterapian kohdealueita ovat tähän asti olleet skitsofrenia, masennus ja kehitysvammaisten lasten kuntoutus. Musiikkiterapiasta on haettu viime vuosina apua myös monien neuropsykiatristen kommunikaatiohäiriöiden, kuten autismin sekä päihdeongelmien ja kivun hoidossa.
 
- Musiikin käyttö kivun lieventämisessä ja mielialan parantamisessa on yksi eniten tutkittuja alueita. Positiiviset vaikutukset saattavat pohjautua mm. "stressihormonin" eli kortisolin vähentyneeseen eritykseen ja toisaalta "onnellisuushormonina" tunnetun oksitosiinin lisääntymiseen veressä, toteaa musiikkikuntoutuksen asiantuntija, Suomen Akatemian tutkijatohtori Teppo Särkämö.
 
Särkämö muistuttaa, että musiikkiterapiamuotoja on tarjolla lukuisia erilaisia. Musiikkia on myös käytetty terapian välineenä jo vuosituhansien ajan kaikissa kulttuureissa. Nykyaikaista musiikkiterapiaa on harjoitettu Suomessakin jo viimeisten 50 vuoden ajan.
 
- Esimerkiksi masennuksen hoidossa musiikin välinein on pyritty avaamaan mielen "lukkoja" ja pääsemään sitä kautta käsittelemään potilaan sanallisen viestinnän saavuttamattomissa olevia emotionaalisia ongelmia yhdessä terapeutin kanssa.

Musiikki - tie nopeampaan kuntoutukseen?

Musiikki vaikuttaa tunteidemme lisäksi myös kehomme motoriikkaan eli lihasliikkeeseen. Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan tanssiliikkeet kuvastavatkin siis samalla musiikin luomia tunnetiloja: iloisen ja rytmikkään musiikin tahdissa tanssiaskel on reipasta ja surullisen musiikin aikana myös liike on vaisumpaa.
 
Särkämön mukaan musiikin kuntouttava vaikutus ei riipu aiemmasta musiikin harrastuksesta tai edes musikaalisuudesta. Musiikin kuuntelun lisääminen tavanomaiseen kuntoutukseen saattaa tehostaa Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisten kognitiivisten häiriöiden kuntoutumista. Esimerkiksi afasiapotilaiden puheentuottamista voidaan tukea laulamiseen pohjautuvan puheterapian avulla.
 
- Dementiasairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, musiikin vaikutus tunteisiin ja vireystilaan säilyy usein pitkään taudin edetessä ja kognitiivisen oirekuvan vaikeutuessa. Musiikkiterapian avulla voidaan myös lieventää monia muistisairaiden neuropsykiatrisia oireita, kuten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
 
Aivoja vaurioittaviin tai rappeuttaviin sairauksiin ei toistaiseksi ole varsinaista parantavaa hoitoa, sillä tuhoutuneiden aivosolujen tilalle ei voida lääkkein tai millään muullakaan terapian keinoin edesauttaa uusien aivosolujen muodostumista. Toipuminen perustuukin säästyneiden neuronien käynnistämään synapsien muodostukseen eli uusien hermoverkostojen uudelleen rakentumiseen.
 
- Synapsien muodostuminen edellyttää neuronien sähkökemiallista aktiivisuutta. Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja voi siten osaltaan edistää hermoverkostojen korjautumista.
 
Musiikin kuntouttavaa vaikutusta aivojen neurofysiologiaan tutkitaan parhaillaan niin Suomessa kuin maailmallakin aktiivisesti. Esimerkiksi aivoinfarktin jälkeistä kuntoutusta pyritään tehostamaan etsimällä uusia apukeinoja mm. musiikin maailmasta. Tarvetta tälle on, sillä pelkästään Suomessa saa vuosittain noin 15000 henkilöä aivoinfarktin ja tästä joukosta noin joka kolmasosalle jää pysyvä fyysinen, kognitiivinen, emotionaalinen tai sosiaalinen haitta. Väestön ikääntyminen tulee lisäämään sairastuneiden määrää huomattavasti.
 
Särkämön mukaan musiikki voi tulevaisuudessa tarjota nykyistä useammalle aivoinfarktipotilaalle nopean ja helposti toteutettavan kuntoutustyökalunvarsinkin toipumisen alkuvaiheessa, jolloin aivojen muovautuvuus ja ympäristön virikkeiden vaikutus on suurimmillaan.
 
Entä mihin Särkämön mukaan musiikin teho aivoinfarktipotilaan kuntoutuksessa perustuu?
 
- Musiikissa keskeistä on sen voima koskettaa ja herättää tunteita sekä aktivoida aivoissa useita motorisia, kognitiivisia ja kielellisiä prosesseja. Musiikki voi samalla olla hauskaa ja nautinnollista että vaativaa ja aivoja stimuloivaa, mikä on hyvin tärkeää motivaation kannalta.
 
Kirjoittaja: Nina Garlo