Diabeetikon jalkojen hoito
Diabeetikon jalat tarkistetaan päivittäin. Haava, varpaan tummuminen tai tulehduksen merkit vaativat hoitoa heti. Hoito-ohje, kengät ja seurantavälit.

Diabeetikon jalat tarkistetaan joka ilta: etsi haavoja, rakkoja, ihon värin muutoksia ja kynsien ympärillä tulehduksen merkkejä. Hakeudu hoitoon heti, jos jalassa on haava, varpaan väri tummuu tai näkyy tulehduksen merkkejä (punoitus, kuumotus, turvotus, märkä, paha haju) tai kuume nousee.
Milloin diabeetikon jalka vaatii hoitoa heti?
Jalkavaivat ovat kiireellisiä, kun jalassa on avohaava, tulehdus tai ihon tummuminen. Diabeteksessa tunto voi olla heikentynyt, joten kipu ei aina varoita.
- Hakeudu lääkäriin samana päivänä, jos jalassa on haava, jossa on tulehduksen merkkejä: punoitusta, kuumotusta, turvotusta, märkäeritettä, pahaa hajua tai kipua, tai jos sinulle nousee kuume.
- Hakeudu päivystykseen, jos varpaan tai jalan ihon väri tummuu. Tummuminen kertoo valtimoiden ahtautumisesta ja alkavasta kuoliosta.
- Ota yhteys hoitopaikkaan muutamassa päivässä, jos haava ei omahoidosta huolimatta näytä paranemisen merkkejä parissa päivässä.
- Kerro hoitajalle, jos jalkoihin tulee uutta puutumista, jomotusta tai paineen aiheuttamia ihomuutoksia, vaikka haavaa ei olisi.
Miksi diabeetikon jalat vaativat erityishoitoa?
Diabeetikon jalkojen hoito on tärkeää, koska korkea verensokeri vaurioittaa hermoja, verisuonia ja sidekudosta. Hermovaurio vähentää tuntoa, joten pieni hiertymä tai haava voi jäädä huomaamatta. Verenkierron heikkeneminen hidastaa paranemista, ja kudosten jäykistyminen vähentää nivelten liikkuvuutta, mikä luo painepisteitä.
Terveyskylän mukaan 20–30 prosentille diabetesta sairastavista kehittyy elämän aikana krooninen jalkahaava. Diabetesta sairastavilla miehillä amputaation riski on yhdeksänkertainen ja naisilla kuusinkertainen verrattuna niihin, joilla diabetesta ei ole. Käypä hoito -suosituksen mukaan merkittävä osa amputaatioista on kuitenkin ehkäistävissä varhaisella tunnistamisella ja hoidolla.
Hyvä verensokeritasapaino, tupakoimattomuus sekä normaali verenpaine ja kolesteroli suojaavat jalkoja. Jos tupakointi on tapa, apua löytyy sivulta tupakoinnin lopettaminen.
Miten jalat tarkistetaan päivittäin?
Päivittäinen tarkistus vie pari minuuttia. Tee se illalla sukkia riisuessasi.
- Katso molemmat jalat ylhäältä ja sivuilta, ja etsi haavoja, rakkoja, halkeamia ja ihon värin muutoksia.
- Tarkista varpaiden välit ja kynsien ympärykset tulehduksen merkkien varalta.
- Käytä peiliä, jos jalkapohjia on vaikea nähdä.
- Tunnustele jalkaa: onko kuumottavaa, turvonnutta tai arkaa kohtaa?
- Kirjaa muutokset ylös ja kerro niistä hoitajalle.
Miten jalkoja hoidetaan?
Jalkojen hoito on rutiini, joka vie päivittäin vähän aikaa. Terveyskirjaston ohjeiden mukaan:
- pese jalat joka ilta haalealla vedellä ja mahdollisimman vähällä saippualla
- kuivaa jalat huolellisesti, myös varpaiden välit
- leikkaa kynnet noin kahden viikon välein ja jätä noin 1 mm valkoista reunaa
- rasvaa kuiva iho
- vältä teräviä työvälineitä ja hankaavia kiviä sekä paljain jaloin kävelyä ulkona
Kun iho on paksuuntunut tai kynnet ovat hankalia, pyydä jalkojenhoitajan tai hoitajan apua sen sijaan, että hoitaisit ne itse terävillä välineillä.
Millaiset kengät sopivat diabeetikolle?
Sopivat kengät ovat tärkein yksittäinen jalkaongelmien ehkäisykeino. Terveyskirjaston mukaan kengän tulee olla tilava, jalan pituutta noin 1–1,5 cm pidempi, ja siinä tulee olla taipuisa noin 2 cm paksu pohja ja matala 1–2 cm:n korko. Sukkien joustin ei saa kiristää.
Jos jalassa on epämuodostumia tai toistuvia painehaavoja, kysy hoitajalta tai lääkäriltä, tarvitaanko erityiskenkiä.
Kuinka usein jalat tutkitaan vastaanotolla?
Jalat tutkitaan hoitopaikassa vähintään kerran vuodessa. Käypä hoito -suosituksessa jalkojen riski luokitellaan tunnon ja verenkierron perusteella, ja luokka ratkaisee seurantavälin.
| Riskiluokka | Tilanne | Tarkastusväli |
|---|---|---|
| 0 | ei tuntohäiriötä eikä valtimosairautta | kerran vuodessa |
| 1 | tunto heikentynyt tai valtimosairaus | 6–12 kuukautta |
| 2 | tuntohäiriö ja valtimosairaus tai jalan rakenteen muutos | 3–6 kuukautta |
| 3 | edellisten lisäksi aiempi haava, amputaatio tai loppuvaiheen munuaissairaus | 1–3 kuukautta |
Vuosittaiseen tutkimukseen kuuluvat 10 gramman monofilamenttitesti tunnon arviointiin, nilkan pulssien tunnustelu, ihon ja rakenteen tarkastus sekä jalkineiden tarkastus.
Jalkojen kunto liittyy hoitotasapainoon; tietoa tyypin 2 diabeteksesta ja ehkäisystä on sivulla tyypin 2 diabetes ja kotimittauksesta sivulla verensokerin mittaus kotona.
Mitkä oireet kertovat hermo- tai verenkiertovauriosta?
Käypä hoito -potilasohjeen mukaan diabeetikon jalkaongelmien taustalla ovat hermovaurio (neuropatia) ja verenkierron heikkeneminen (iskemia). Hermovauriosta voivat kertoa polttava tai pistävä jalkakipu erityisesti öisin, lämmön tunnon heikkeneminen, kuiva ja halkeileva iho sekä jalkalihasten heikkous. Verenkierron heikkenemisestä kertoo lepokipu, joka helpottaa seisomaan noustessa. IF jalassa on tällaisia oireita, THEN kerro niistä hoitajalle seuraavalla käynnillä, vaikka haavaa ei olisi.
Miten hoitopaikassa arvioidaan riskiä?
Hermovauriota tutkitaan 10 gramman monofilamentilla ja 128 hertsin äänirautatutkimuksella. Verenkierto arvioidaan tunnustelemalla jalan pulsseja, ja tarvittaessa mitataan nilkka-olkavarsipaineiden suhde (ABI). Käypä hoito -suosituksen mukaan ABI alle 0,9 viittaa tukkivaan valtimotautiin ja ABI yli 1,3 valtimon seinämän jäykistymiseen eli mediaskleroosiin.
Riskiluokka kertoo myös haavan todennäköisyyden. Suositus mainitsee luokassa 1 kaksinkertaisen, luokassa 2 yli viisinkertaisen ja luokassa 3 yli kymmenkertaisen haavariskin verrattuna luokkaan 0. Esimerkki: jos monofilamenttikokeessa tunto on heikentynyt mutta nilkan pulssit tuntuvat normaalisti, riskiluokka on 1 ja jalat tutkitaan 6–12 kuukauden välein.
Mitä tehdä, kun jalassa on haava?
Käypä hoito -suosituksen mukaan poikkeavan löydöksen ilmaantuessa raaja on asetettava heti lepoon ja otettava yhteys hoitopaikkaan. Haavan hoito aloitetaan viivytyksettä, koska haavan koko ja kesto vaikuttavat paranemiseen. Hoitopaikassa neuropaattisen haavan paranemista nopeuttaa kevennyshoito eli haavan paineen vähentäminen, ja kuolleen kudoksen poisto edistää paranemista. Infektio luokitellaan lievään, keskivaikeaan ja vakavaan. Lievässä infektiossa tulehduksen merkit rajoittuvat korkeintaan kahden senttimetrin alueelle haavan ympärillä, ja vakavassa on yleisoireita, kuten kuumetta.
Kuka jalkoja hoitaa?
Käypä hoito -suosituksen mukaan erityisesti riskiluokkiin 2–3 kuuluville suositellaan jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan antamaa omahoidon ohjausta. Ammattilaisen tehtäviin kuuluvat jalkaterän biomekaaninen tutkiminen, jalkineohjaus, kevennyshoidon toteutus ja haavan paikallishoito. Omahoidon pohjana on silti päivittäinen tarkistus ja hyvä diabeteksen hoito.
Lähteet
- Terveyskirjasto: Diabeteksen jalkaongelmat ja niiden ehkäisy
- Terveyskylä: Jalkaongelmat diabeteksessa
- Käypä hoito: Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat (suositus ja potilasversio)
Usein kysyttyä
Mitkä ovat alkavan kuolion oireet jalassa?
Varpaan tai jalan ihon tummuminen on merkki alkavasta kuoliosta, kun jalan valtimot ovat ahtautuneet. Muita varoituksia ovat haava, joka ei parane, sekä tulehduksen merkit. Hakeudu lääkäriin heti.
Miten usein diabeetikon jalat tutkitaan vastaanotolla?
Vähintään kerran vuodessa. Jos tunto on heikentynyt tai verenkierto huono, seuranta on tiheämpää, esimerkiksi 6–12 kuukauden välein, ja korkeimmassa riskiluokassa 1–3 kuukauden välein.
Aiheeseen liittyvää
Tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes on usein pitkään oireeton. Tunnista oireet ja riskitekijät, opi esidiabeteksen rajat ja se, miten elintavat pienentävät riskiä.
Tyypin 1 diabetes Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö ei tuota insuliinia. Katso oireet, ketoasidoosin hätämerkit ja ero tyyppeihin 2 ja LADA.
Normaali verensokeri Normaali paastoverensokeri on 4,0–6,0 mmol/l. Taulukossa paasto-, aterian jälkeiset ja HbA1c-rajat sekä se, milloin lukema vaatii vastaanottoa. Verensokerin mittaus kotona Näin verensokeri mitataan oikein kotona: vaiheet sormenpäästä, mittausajat, tavoitearvot ja yleisimmät virheet. Mukana sensorin (CGM) perusteet.
Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen onnistuu todennäköisemmin, kun yhdistät lääkehoidon ja tuen: se kaksinkertaistaa onnistumisen mahdollisuuden. Lopetussuunnitelma.