LDL-kolesteroli

Mikä on hyvä LDL-arvo?

Hyvä LDL-arvo on se, joka alittaa oman riskiluokkasi tavoitteen. Terveyskirjasto ja Käypä hoito antavat neljä tasoa, ja taulukossa ne on yhdistetty Käypä hoidon käyttämiin kymmenen vuoden riskirajoihin.

Riskin arvioi lääkäri tai hoitaja laskurilla, joka huomioi ikä, sukupuoli, tupakointi, verenpaine, kolesteroliarvot, diabetes ja suvun sairaudet. Erityisen suuren riskin ryhmään kuuluvat Käypä hoidon mukaan muun muassa todettua valtimotautia sairastavat, tyypin 1 tai 2 diabeetikot joilla on kohde-elinvaurio tai vähintään kolme merkittävää riskitekijää, tyypin 1 diabeetikot joiden sairaus on kestänyt yli 20 vuotta sekä vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavat. Heille lääkäri asettaa matalimman tavoitteen.

Perspektiiviksi: Terveyskirjaston mukaan ihmislajille luonnollinen LDL-taso on noin 1,5 mmol/l. Nykyisessä ruokaympäristössä suomalaisten arvot ovat selvästi sen yläpuolella, ja siksi pienikin lasku auttaa.

Mitä tarkoittaa, jos LDL on yli 3?

LDL yli 3,0 mmol/l on poikkeava arvo, eli se ylittää pienen riskin ihmisen tavoitteen. Käypä hoidon potilasversion mukaan poikkeavia ovat kokonaiskolesteroli yli 5,0 ja LDL yli 3,0. Se ei kuitenkaan ole hätätilanne eikä tarkoita sairastumista: kolesteroli on oireeton, ja luku kertoo vain, että valtimoihin kertyvän kolesterolin määrä kannattaa pienentää.

Seuraavat vaiheet riippuvat luvun suuruudesta ja riskistäsi. Ne ovat yleisiä periaatteita, joiden lopullisesta soveltamisesta päättää lääkäri.

• LDL vain hieman yli 3,0 ja pieni riski: aloita elintavoista ja mittaa uudelleen kolmen–kuuden kuukauden kuluttua. Käypä hoidon mukaan lääkettä harkitaan, jos kokonaisriski on suuri eikä elintavoilla saavuteta tulosta kolmessa–kuudessa kuukaudessa.
• LDL yli tavoitteen ja diabetes, valtimotauti tai suuri riski: varaa aika lääkärille. Valtimotautikohtauksen jälkeen statiinilääkitys aloitetaan Käypä hoidon mukaan heti.
• Selvästi koholla, esimerkiksi kokonaiskolesteroli yli 8 mmol/l, tai suvussa varhaisia infarkteja: hakeudu lääkäriin, koska taustalla voi olla perinnöllinen FH. Aikuisella FH:ta epäillään, kun kokonaiskolesteroli on vähintään 8 (LDL vähintään 5) tai kun sepelvaltimotauti on alkanut varhain tai jänteissä on ksantoomia.

Tulos kannattaa varmistaa toisella mittauksella: Käypä hoito edellyttää, että diagnoosi perustuu vähintään kahteen eri päivinä otettuun plasmanäytteeseen. Jos rintakipu, puristava tunne tai äkillinen halvausoire tulee mukaan, soita 112; tilanteen tunnistamiseen on apua sivuilla sydänkohtauksen oireet ja aivoinfarkti.

Esimerkkejä: onko oma LDL-arvoni riittävän matala?

Samaa lukua verrataan eri tavoitteeseen sen mukaan, kuka sen saa. Kolme esimerkkiä näyttää logiikan:

Tulokset ovat esimerkkejä lukujen tulkinnasta, eivät yksilöllistä hoitoneuvontaa. Jos sinulla on tauti, josta Terveyskirjasto mainitsee erityisen suuren riskin, kysy lääkäriltä oma tavoitteesi.

Miten LDL mitataan ja tarvitseeko koe paastoa?

LDL mitataan plasmanäytteestä entsymaattisella menetelmällä, ja paastoa ei yleensä tarvita. Fimlab ilmoittaa tutkimukselle kaksi koodia: P -Kol-LDL (ei-paastonäyte, ensisijainen) ja fP-Kol-LDL (paastonäyte). Aterioinnin vaikutus LDL-pitoisuuteen on Fimlabin mukaan olematon, mutta paastonäytteelle laboratorio pyytää 10–14 tunnin paastoa, kun samassa näytteessä mitataan muita paastoherkkiä arvoja.

Jos mittaus tehdään terveydenhuollossa, tulosta ei tule tulkita yksin. Fimlabin ohjeen mukaan tulosten tulkinnasta vastaa aina hoitava lääkäri.

Mitä non-HDL-kolesteroli on?

Non-HDL-kolesteroli on kaikki muu kolesteroli kuin HDL, ja se lasketaan vähentämällä kokonaiskolesterolista HDL. Se sisältää LDL:n lisäksi VLDL:n, IDL:n ja muiden jäännöslipoproteiinien kolesterolin, eli kaikki valtimoita kovettavat hiukkaset (Fimlab).

Laskuesimerkki: kokonaiskolesteroli 5,2 ja HDL 1,4 antavat non-HDL-arvoksi 3,8. Fimlabin viiteväli on alle 3,8, joten arvo on juuri rajalla. Jos LDL on samalla alle 3,0 mutta non-HDL on tavoitetta korkeampi, ero voi johtua koholla olevista triglyserideistä. Siksi Fimlabin mukaan non-HDL on hyödyllinen LDL:n rinnalla erityisesti silloin, kun triglyseridit ovat koholla. Käypä hoidon mukaan non-HDL:n tavoite on enintään 0,8 mmol/l LDL-ylärajaa suurempi: kohtalaisessa riskissä alle 3,4, suuressa alle 2,6 ja erityisen suuressa alle 2,2.

Fimlab vastaa non-HDL:n tuloksen mukana silloin, kun samasta näytteestä on pyydetty sekä kokonaiskolesteroli että HDL. Jos näet tuloslomakkeella tämän rivin, se ei ole uusi riskitekijä vaan sama näyte toisesta kulmasta.

Miten LDL-kolesterolia voi laskea?

LDL laskee, kun vähennät kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa ja lisäät kuitua, ja tarvittaessa lääke vie lukua alas vielä lisää. Terveyskirjaston mukaan eläinperäiset tyydyttyneet rasvat nostavat LDL-arvoa ja tyydyttymättömät kasvi- ja kalaöljyt laskevat sitä. Käypä hoidon tavoite on, että kova rasva on alle 10 prosenttia energiasta; suomalaisilla se on keskimäärin 14 prosenttia.

Pienet, tutkitut vaikutukset kertyvät yhteen:

• Kasvistanoli tai -steroli 1,5–3 g päivässä pienentää LDL:ää noin 10 prosenttia (Käypä hoito).
• Kauran tai ohran beetaglukaani vähintään 3 g päivässä laskee LDL:ää keskimäärin 0,21 mmol/l.
• Kuitu kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyvästä pienentää kolesterolia muutamalla prosentilla.
• Painonpudotus 5–10 prosenttia alkupainosta ja reipas kävely puolesta tunnista tuntiin päivässä parantavat rasva-arvoja kokonaisuutena.

Ruokapuolen ohjeet taulukoineen ovat sivulla kolesterolin alentaminen ruokavaliolla. Lääkkeistä Terveyskirjasto kertoo, että statiinit pienentävät LDL:ää annoksesta riippuen 20–50 prosenttia, etsetimibi vähentää kolesterolin imeytymistä ja PCSK9-estäjät laskevat LDL:ää keskimäärin 50–70 prosenttia. Lääkkeen aloittamisesta, annoksesta ja lopettamisesta päättää lääkäri; älä muuta omaa lääkitystäsi itse.

Lihasoireet ovat statiinien yleisin haitta, mutta vakavat haitat ovat harvinaisia. Terveyskirjaston mukaan lääkäriin pitää ottaa yhteyttä, jos tulee sietämätöntä lihaskipua, lihasheikkoutta, kramppeja tai oudon tummaa virtsaa.

Miten LDL:n seuranta etenee, kun hoito on aloitettu?

Seuranta alkaa ensimmäisellä tarkistuksella 1–3 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta, ja sen jälkeen suuren riskin potilaille tehdään tavallisesti vuosittainen kontrolli. Pienen riskin ihmisellä, jolla ei ole lääkitystä, mittaus riittää Käypä hoidon mukaan noin viiden vuoden välein. Seurannan tarkoitus on nähdä, onko oma tavoite saavutettu, ei hakea täydellistä lukua.

Jos tavoite ei täyty statiinilla, lääkäri voi lisätä rinnalle etsetimibin tai erityisen suuren riskin potilaalla PCSK9-estäjän. Terveyskirjaston mukaan PCSK9-estäjillä voidaan päästä LDL-tasoon alle 0,65 mmol/l. Statiinilääkitys keskeytetään raskauden ajaksi (Käypä hoito), ja siitä sekä muista lääkemuutoksista keskustellaan aina lääkärin kanssa.

Mikä muuttaa LDL-arvoa, vaikka ruoka ei muutu?

LDL ei ole pelkkä ruokavalion tulos. Terveyskirjaston mukaan kolesterolin määrään vaikuttaa etenkin ravinto, mutta myös perimällä on merkitystä, ja noin kolmasosalla suomalaisista perintötekijät tehostavat kolesterolin imeytymistä ruoasta. Käypä hoidon mukaan toissijaisia syitä ovat muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta, raskaus, tietyt maksa- ja munuaissairaudet ja tietyt lääkkeet. Jos LDL nousee yllättäen ilman elämäntapamuutosta, selitys kannattaa kysyä lääkäriltä.

Verenpainetta ja tupakointia ei pidä unohtaa, koska ne kasvattavat samaa valtimotautiriskiä. Yhteisvaikutus selittää, miksi LDL-tavoite kiristyy, kun riskitekijöitä on useita. Lisäksi HDL-kolesteroli kuuluu rasva-arvojen kokonaiskuvaan, vaikka sillä ei olekaan hoitotavoitetta.

Viitearvot ja muut rasva-arvot on koottu yhteen sivulle kolesterolin viitearvot, ja korkeasta kolesterolista sekä FH:sta kertoo sivu korkea kolesteroli.

Lähteet

• Terveyskirjasto: LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli (P -Kol-LDL)
• Terveyskirjasto: Kolesteroli
• Käypä hoito: Dyslipidemiat
• Käypä hoito: Dyslipidemiat eli veren poikkeavat rasva-arvot (potilaille)
• Fimlab: kolesteroli, low density lipoproteiinit, tutkimusohjekirja
• Fimlab: Lipidimäärityksissä vastataan soveltuvin osin non-HDL