Kolesterolin viitearvot
Kolesterolin viitearvot yhdessä taulukossa: kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli, triglyseridit ja non-HDL. Katso, mikä on hyvä arvo ja mitä tuloksella tehdään.
Kokonaiskolesterolin tavoite on alle 5,0 mmol/l ja LDL-kolesterolin väestötavoite alle 3,0 mmol/l. HDL-kolesterolin pitäisi olla miehillä yli 1,0 ja naisilla yli 1,2 mmol/l, ja triglyseridien paastoarvon alle 1,7 mmol/l. Yksi tulos ei silti ratkaise mitään: tavoite riippuu siitä, kuinka suuri valtimotaudin riski sinulla on, ja siksi sama LDL-luku voi olla yhdelle hyvä ja toiselle liian korkea.
Mitkä ovat kolesterolin viitearvot?
Kolesterolin viitearvot ovat plasmasta mitattuja tavoitetasoja, ja ne on annettu yksikössä mmol/l eli millimoolia litrassa. Fimlabin ja Käypä hoidon dyslipidemiasuosituksen luvut ovat samat, joten alla oleva taulukko koskee kaikkia suomalaisia laboratorioita pienin eroin.
| Mitattava arvo | Tavoite (mmol/l) | Ehto |
|---|---|---|
| Kokonaiskolesteroli | alle 5,0 | aikuinen, väestötavoite |
| LDL-kolesteroli | alle 3,0 | pieni valtimotaudin riski |
| HDL-kolesteroli, miehet | yli 1,0 | aikuinen |
| HDL-kolesteroli, naiset | yli 1,2 | aikuinen, laboratorioiden viitearvo |
| Triglyseridit | alle 1,7 | paastoarvo |
| Non-HDL-kolesteroli | alle 3,8 | ei merkittävää valtimotaudin riskiä |
Poikkeavina pidetään kokonaiskolesterolia yli 5,0, LDL:ää yli 3,0, triglyseridejä yli 1,7 sekä HDL:ää, joka on miehillä alle 1,0 ja naisilla alle 1,2. Käypä hoidon pitkässä suosituksessa naisten HDL-tavoitteena on kuitenkin yli 1,3. Laboratorion vastauslomakkeella lukee yleensä 1,2, ja tulos 1,2–1,3 on siis laboratorion mukaan viitealueella mutta suosituksen rajan alapuolella.
Suomalaisten kokonaiskolesterolin keskiarvo on Terveyskirjaston mukaan miehillä 5,1 ja naisilla 5,4 mmol/l, eli keskimääräinen suomalainen on hieman tavoitetason yläpuolella. Jos tuloksesi on 5,3, olet siis joukon keskellä, mutta et tavoitteessa.
Mikä on hyvä kokonaiskolesteroli?
Hyvä kokonaiskolesteroli on alle 5,0 mmol/l. Se on epidemiologinen, koko väestölle asetettu tavoite, ja Käypä hoito käyttää sitä yhdessä LDL-tavoitteen alle 3,0 kanssa. Kokonaiskolesteroli sisältää hyvän HDL:n, huonon LDL:n ja muita rasvahiukkasia, joten se on karkea mittari: kaksi ihmistä voi saada saman 5,5:n aivan eri syistä.
Siksi lääkäri katsoo kokonaiskolesterolin rinnalla erikseen LDL:n ja tarvittaessa non-HDL:n, joka saadaan vähentämällä kokonaiskolesterolista HDL. Esimerkki: kokonaiskolesteroli 5,6 ja HDL 1,6 antavat non-HDL-arvoksi 4,0. Luku on yli Fimlabin viitevälin 3,8, joten sitä kannattaa tarkastella LDL:n rinnalla, vaikka kokonaiskolesteroli ei yksin hälyttäisi.
Mitä fP-Kol ja muut laboratoriomerkinnät tarkoittavat?
Tuloslomakkeella kokonaiskolesteroli on usein merkitty fP-Kol tai P-Kol. P tarkoittaa plasmaa, josta arvo mitataan, ja f-alkuinen merkintä paastonäytettä. Fimlabin nimikkeistössä rasvatutkimuksia ovat Kolesteroli P (Kol), Triglyseridit P (Trigly), HDL P (Kol-HDL) ja LDL P (Kol-LDL).
- Kol: kokonaiskolesteroli, tavoite alle 5,0.
- Kol-LDL: niin sanottu huono kolesteroli, tavoite riippuu riskiluokasta.
- Kol-HDL: niin sanottu hyvä kolesteroli, pieni arvo on haitallisempi kuin suuri.
- Trigly: triglyseridit eli veren neutraalirasvat, tavoite alle 1,7 paastoarvona.
- non-HDL: laskennallinen luku, jonka laboratorio voi vastata automaattisesti, kun samasta näytteestä on määritetty sekä kokonais- että HDL-kolesteroli.
Käypä hoito edellyttää diagnoosiin vähintään kahta eri päivinä otettua plasmanäytettä. Yksittäinen koholla oleva luku on siis syy uusia mittaus, ei syy päätellä sairautta.
Vaatiiko kolesterolikoe paastoa?
Kolesterolikoe ei yleensä vaadi paastoa. Fimlab toteaa, että rasvatutkimus ei vaadi paastoa eikä aamunäytettä, ja Terveyskirjasto huomauttaa, että ateriointi vaikuttaa LDL-pitoisuuteen olemattoman vähän. Voit siis mennä kokeeseen ilman nälkää ja ilman, että luku vääristyy kokonaiskolesterolin tai LDL:n osalta.
Poikkeus on triglyseridiarvo, jonka ateria nostaa nopeasti. Käypä hoito suosittelee paastoarvon määrittämistä silloin, kun triglyseridit ovat koholla. Jos laboratorio pyytää paastonäytettä (fP), noudata ohjetta: Fimlabin muiden tutkimusten yhteydessä paasto on 10–14 tuntia. Kysy paastosta ja lääkkeiden ottamisesta aina laboratoriolta tai hoitavalta lääkäriltä.
Mitä triglyseridit kertovat kolesteroliarvojen rinnalla?
Triglyseridit ovat veren neutraalirasvoja, ja niiden tavoite on alle 1,7 mmol/l paastoarvona. Ne eivät ole kolesterolia, mutta ne mitataan samasta rasvapaneelista ja ne vaikuttavat tulkintaan: koholla olevat triglyseridit ovat osa Fimlabin dyslipidemian määritelmää, ja ne tekevät non-HDL:stä hyödyllisen LDL:n rinnalla. Käypä hoidon mukaan haimatulehduksen vaara alkaa vasta tasolla 5–10 mmol/l, eli lievästi koholla oleva arvo ei ole akuutti vaara vaan syy katsoa elintapoja.
Terveyskylän mukaan triglyseridejä pienentää kokonaisrasvan ja alkoholin vähentäminen. Koska ateria nostaa triglyseridit nopeasti, tulos kannattaa varmistaa paastonäytteellä ennen johtopäätöksiä.
Kuinka usein kolesteroli kannattaa mitata?
Mittausväli riippuu siitä, missä vaiheessa olet. Terveyskirjasto ja Käypä hoito antavat seuraavat kiinnekohdat:
| Tilanne | Mittaus |
|---|---|
| Ennen hoitopäätöstä | vähintään kaksi mittausta eri päivinä |
| Elintapamuutoksen jälkeen | uusi mittaus 3–6 kuukauden kuluttua |
| Lääkehoidon aloituksen jälkeen | ensimmäinen tarkistus 1–3 kuukauden kuluttua |
| Seuranta, suuri riski | tavallisesti kerran vuodessa |
| Seuranta, pieni riski ja ei lääkettä | noin 5 vuoden välein |
| Ensimmäinen mittaus | viimeistään 40 ikävuoteen mennessä, aiemmin jos riskitekijöitä tai suvussa varhaisia sydäntauteja |
Lipoproteiini(a) eli Lp(a) on erillinen rasva-arvo, jonka määritys riittää Käypä hoidon mukaan yleensä kerran elämässä.
Esimerkki: miten luen oman tulokseni?
Oletetaan, että tuloslomakkeella on kokonaiskolesteroli 5,3, LDL 3,4, HDL 1,3 ja triglyseridit 1,2 mmol/l. Kokonaiskolesteroli ja LDL ovat yli väestötavoitteen, HDL ja triglyseridit ovat tavoitteessa, ja non-HDL on 4,0 eli 5,3 miinus 1,3.
- Jos olet 45-vuotias, et tupakoi eikä sinulla ole diabetesta tai valtimotautia: riski on todennäköisesti pieni, ja tavoite on LDL alle 3,0. Aloita elintavoista ja mittaa uudelleen 3–6 kuukauden kuluttua.
- Jos sinulla on tyypin 2 diabetes: Käypä hoito luokittelee tyypin 2 diabeteksen erityisen suureksi riskiksi (LDL-tavoite alle 1,4), kun siihen liittyy kohde-elinvaurio tai vähintään kolme merkittävää riskitekijää; muuten riski on pienempi ja lääkäri määrittää luokan.
Sama tulos tarkoittaa siis eri asiaa eri ihmiselle, mikä on syy siihen, ettei tulosta pidä tulkita yksin.
Muuttuuko kolesterolin tavoite iän mukaan?
Kolesterolin tavoite ei muutu iän mukaan sellaisenaan, vaan riskiluokan mukaan. Ikä vaikuttaa tavoitteeseen epäsuorasti, koska valtimotaudin riski kasvaa iän myötä ja riskiluokka nousee. Esimerkiksi 70-vuotiaan LDL-tavoite on yhtä lailla alle 3,0, alle 2,6, alle 1,8 tai alle 1,4 sen mukaan, onko hänellä valtimotauti, diabetes tai suuri kokonaisriski.
Riskiluokat perustuvat kymmenen vuoden riskiin sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Käypä hoidon mukaan pieni riski on alle 2 prosenttia, kohtalainen 2–9,9, suuri 10–14,9 ja erityisen suuri vähintään 15 prosenttia.
| Riskiluokka | LDL-tavoite (mmol/l) | Non-HDL-tavoite (mmol/l) |
|---|---|---|
| Pieni | alle 3,0 | – |
| Kohtalainen | alle 2,6 | alle 3,4 |
| Suuri | alle 1,8 | alle 2,6 |
| Erityisen suuri | alle 1,4 tai mahdollisimman lähelle | alle 2,2 |
Erityisen suuren riskin ryhmään kuuluvat muun muassa ne, joilla on sepelvaltimotauti, aivohalvaus, katkokävely tai diabetes, johon liittyy kohde-elinvaurio (munuais-, silmä- tai hermovaurio) tai vähintään kolme merkittävää riskitekijää. Yli 75-vuotiailla statiinihoidon aloittaminen ennaltaehkäisyyn arvioidaan Käypä hoidon mukaan yksilöllisesti, ja arvioon vaikuttavat kokonaisennuste, haurastuminen ja muut lääkkeet. Jo valtimotaudin sairastaneilla lääkitys on tärkeää iästä riippumatta. Lasten ja nuorten HDL:n viiteväli on Terveyskirjaston mukaan 0,8–2,1 mmol/l, ja perinnöllisen rasvahäiriön epäilyssä lasten LDL-raja on 4,0.
Mitä tuloksella tehdään?
Tulos ratkaisee toimintaohjeen, ja ohje riippuu siitä, kuinka paljon luku ylittää tavoitteen ja mitä muuta sinulla on. Seuraavat kohdat ovat yleisiä sääntöjä, eivät yksilöllistä hoito-ohjetta.
- Jos kokonaiskolesteroli on alle 5,0, LDL alle 3,0 ja HDL tavoitteessa: arvot ovat kunnossa. Pidä elintavat ennallaan ja mittaa uudelleen lääkärin ohjeen mukaan, pienen riskin ihmisellä Käypä hoidon mukaan noin viiden vuoden välein.
- Jos arvot ovat hieman yli tavoitteen eikä sinulla ole muita riskitekijöitä: aloita elintavoista, joita käsittelee sivu kolesterolin alentaminen ruokavaliolla, ja mittaa uudelleen kolmen–kuuden kuukauden kuluttua.
- Jos sinulla on diabetes, valtimotauti tai aiempi infarkti tai halvaus: kysy lääkäriltä oma LDL-tavoitteesi; se on riskiluokan mukaan alle 1,8 tai alle 1,4.
- Jos kokonaiskolesteroli on yli 8 mmol/l tai suvussa on varhaisia sydäninfarkteja: varaa aika, sillä perinnöllinen FH on mahdollinen. Lisää sivulla korkea kolesteroli.
- Jos triglyseridit ovat selvästi koholla: vähennä alkoholia ja kokonaisrasvaa, ja varmista paastoarvo.
Jos sinulla on rintakipua tai äkillisiä halvausoireita, soita 112: ne eivät liity kolesteroliarvoon vaan valtimotautikohtaukseen, ja niistä kertoo sivu sydänkohtauksen oireet. Jos tiedät luvun mutta et riskiäsi, kolesteroli on vain yksi osa kuvaa: tupakointi, kohonnut verenpaine ja lievä verensokerin nousu lisäävät riskiä, ja niistä saat tietoa sivuilta normaali verensokeri ja verenpainelaskuri.
Yksittäiset LDL- ja HDL-arvot on avattu omilla sivuillaan: LDL-kolesteroli kertoo, mitä huono kolesteroli tarkoittaa, ja HDL-kolesteroli selittää, miksi HDL ei ole hoidon tavoite.
Lähteet
- Käypä hoito: Dyslipidemiat
- Käypä hoito: Dyslipidemiat eli veren poikkeavat rasva-arvot (potilaille)
- Fimlab: Rasvatutkimukset ja kolesterolin mittaus
- Fimlab: Lipidimäärityksissä vastataan soveltuvin osin non-HDL
- Terveyskirjasto: Kolesteroli
- Terveyskirjasto: LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli
- Terveyskirjasto: HDL-kolesteroli eli hyvä kolesteroli
- Käypä hoito: Monisairaiden ja iäkkäiden statiinilääkitys
Usein kysyttyä
Mikä on huolestuttava kolesteroli?
Yksittäinen luku ei kerro huolestuttavuutta, vaan se luetaan riskin kanssa. Kokonaiskolesteroli yli 5,0 ja LDL yli 3,0 mmol/l ovat poikkeavia, ja jos arvot pysyvät koholla, niistä kannattaa puhua terveyskeskuksessa tai työterveydessä. Kolesteroli yli 8 mmol/l antaa aiheen selvittää perinnöllistä FH-tautia.
Voiko kolesterolikokeen ottaa ruokailun jälkeen?
Voi. Kolesterolimääritykset eivät yleensä vaadi paastoa, ja ateriointi vaikuttaa LDL-pitoisuuteen hyvin vähän. Paastonäytettä pyydetään lähinnä silloin, kun triglyseridit ovat koholla tai laboratorio tai lääkäri sitä erikseen edellyttää.
Aiheeseen liittyvää
LDL-kolesteroli LDL-kolesterolin tavoite on alle 3,0, 2,6, 1,8 tai 1,4 mmol/l riskistäsi riippuen. Katso, mitä LDL yli 3 tarkoittaa, mikä on non-HDL ja miten LDL laskee. 
HDL-kolesteroli HDL-kolesterolin viitearvo on miehillä yli 1,0 ja naisilla yli 1,2 mmol/l. Katso, miksi HDL voi olla matala, voiko se olla liian korkea ja miten sitä nostetaan. 
Korkea kolesteroli Korkea kolesteroli ei aiheuta oireita. Katso, mistä se johtuu, milloin epäillä perinnöllistä FH-tautia, milloin statiini tulee kyseeseen ja milloin soitetaan 112. 
Kolesterolin alentaminen ruokavaliolla Kolesteroli laskee ruokavaliolla, kun vaihdat kovan rasvan pehmeään ja lisäät kuitua. Katso taulukko vaikutuksista, kananmunaohje ja milloin mitataan uudelleen. 
Verenpainelaskuri Verenpainelaskuri luokittelee ylä- ja alapaineen optimaaliseksi, normaaliksi tai kohonneeksi. Katso, mitä luokka tarkoittaa ja mitä teet seuraavaksi. 
Normaali verensokeri Normaali paastoverensokeri on 4,0–6,0 mmol/l. Taulukossa paasto-, aterian jälkeiset ja HbA1c-rajat sekä se, milloin lukema vaatii vastaanottoa.