Korkea kolesteroli
Korkea kolesteroli ei aiheuta oireita. Katso, mistä se johtuu, milloin epäillä perinnöllistä FH-tautia, milloin statiini tulee kyseeseen ja milloin soitetaan 112.
Korkea kolesteroli ei aiheuta oireita: Käypä hoidon mukaan rasvahäiriöt ovat tyypillisesti oireettomia, ja ne löytyvät vain verikokeella. Kolesteroli on korkea, kun kokonaiskolesteroli on yli 5,0 tai LDL yli 3,0 mmol/l. Lähes aina kyse on hitaasti kehittyvästä valtimotaudin riskistä, joka voidaan pienentää elintavoilla ja tarvittaessa lääkkeellä. Hyvin korkea arvo, esimerkiksi yli 8 mmol/l, voi viitata perinnölliseen FH-tautiin.
Milloin soitetaan 112 ja milloin riittää ajanvaraus?
Korkea kolesteroliarvo ei itsessään ole hätätilanne, mutta se lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Hätä ratkeaa oireista eikä kolesteroliluvusta.
| Tilanne | Mitä tehdään |
|---|---|
| Äkillinen rintakipu tai hengenahdistus | Soita 112 |
| Kasvot roikkuvat, käsi on voimaton tai puhe sotkeutuu äkillisesti | Soita 112 |
| Toistuva rintakipu rasituksessa tai jalkojen kipu kävellessä | Hakeudu terveyskeskukseen tai työterveyteen |
| Kolesteroli koholla, ei oireita | Varaa aika, mittaa uudelleen ja tee elintapasuunnitelma |
Sydänkohtauksen merkit löytyvät sivulta sydänkohtauksen oireet ja halvauksen tunnistaminen sivulta aivoinfarkti. Terveyskirjaston mukaan katkokävely on yksi niistä tiloista, jotka kuuluvat erityisen suuren valtimotautiriskin ryhmään, joten jalkakipu kävellessä on syy lääkärikäyntiin.
Aiheuttaako korkea kolesteroli oireita?
Korkea kolesteroli ei aiheuta oireita, joten kehosta ei voi tunnistaa sen tasoa. Väsymys, päänsärky tai huono olo eivät ole luotettavia merkkejä, eikä niille löydy tukea Käypä hoidon tai Terveyskirjaston kuvauksista. Ainoa tapa tietää on verikoe, ja siksi mittaus on tärkeä erityisesti silloin, kun suvussa on rasvahäiriöitä tai varhaisia sydänsairauksia.
Poikkeuksen tekee perinnöllinen FH. Siinä kolesterolin kertyminen voi näkyä jänteiden alle muodostuvina rasvakyhmyinä eli ksantoomina, tavallisimmin akillesjänteissä ja sormien ojentajajänteissä (Käypä hoito). Kyhmyt ovat diagnostisesti tärkeitä, ja jos huomaat sellaisia, mene lääkäriin, vaikka olisit muuten hyvinvoiva.
Oireettomuuden takia kolesteroli jää helposti huomaamatta nuorena, kun valtimoseinämiin kertyy muutoksia hiljaa. Käypä hoidon mukaan lipidiarvot mitataan 40 ikävuoteen mennessä, ja aikaisemmin silloin, kun on merkittävä riskitekijä tai suvussa on varhainen sepelvaltimotauti.
Mistä korkea kolesteroli johtuu?
Korkea kolesteroli johtuu useimmiten ruokavalion rasvan laadusta ja perimästä. Terveyskirjasto toteaa, että kolesterolin määrään vaikuttaa etenkin ravinto, mutta myös perinnöllisillä ominaisuuksilla on merkitystä. Kova rasva on suomalaisilla keskimäärin 14 prosenttia energiasta, vaikka tavoite on alle 10.
- Perimä: noin kolmasosalla suomalaisista perintötekijät tehostavat kolesterolin imeytymistä ruoasta (Terveyskirjasto). Vakavampi muoto on perinnöllinen FH.
- Ruokavalio: eläinperäinen kova rasva nostaa LDL:ää, ja kasvi- ja kalaöljyt laskevat sitä.
- Muut sairaudet ja lääkkeet: Käypä hoidon mukaan kilpirauhasen vajaatoiminta, raskaus, tietyt maksa- ja munuaissairaudet ja tietyt lääkkeet voivat nostaa rasva-arvoja.
- Ylipaino ja vähäinen liikunta: nämä vaikuttavat erityisesti HDL:ään ja triglyserideihin.
Jos kolesteroli on noussut yllättäen ilman elämäntapamuutosta, lääkäri tutkii mahdolliset toissijaiset syyt. Kolesteroli ei myöskään ole ainoa valtimotaudin tekijä. Käypä hoito luettelee lisäksi tupakoinnin, kohonneen verenpaineen, vähäisen liikunnan, ylipainon, vyötärölihavuuden ja lievästi suurentuneen verensokerin. Kokonaisriski arvioidaan kymmenen vuoden riskinä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen, ja arvion mukaan asetetaan LDL-tavoite, kuten sivulla LDL-kolesteroli esitetään.
Mitä familiaalinen hyperkolesterolemia eli FH on?
Familiaalinen hyperkolesterolemia on perinnöllinen rasva-aineenvaihdunnan häiriö, jossa LDL on koholla jo syntymästä asti. Suomessa FH:ta sairastaa Terveyskirjaston mukaan noin 10 000 henkilöä, ja Käypä hoito arvioi esiintyvyydeksi noin yhden kuudestasadasta. Se periytyy vallitsevasti, joten 50 prosenttia sairastavan lapsista perii sen.
FH:ta pitää epäillä, jos jokin seuraavista toteutuu:
- aikuisella kokonaiskolesteroli on vähintään 8 mmol/l (LDL vähintään 5 mmol/l);
- sepelvaltimotauti on alkanut varhain, eli miehellä alle 55-vuotiaana tai naisella alle 60-vuotiaana;
- akillesjänteissä tai sormien ojentajajänteissä on ksantoomia;
- lapsella LDL on vähintään 4,0 mmol/l.
FH:ssa LDL on heterotsygoottisessa muodossa 2–3-kertainen väestön tasoon verrattuna. Käypä hoidon mukaan hoitamattomassa FH:ssa sepelvaltimoahtaumia on havaittu miehillä jo 17 vuoden ja naisilla 25 vuoden iästä alkaen, joten varhainen löytö on tärkeä. Kun FH todetaan, myös lähisukulaiset eli vanhemmat, sisarukset, lapset ja lapsenlapset tutkitaan. Statiinit ovat FH:n hoidon olennainen osa, ja elintavat laskevat kolesterolia vielä lisää: ruokavalioilla on FH:ssakin saatu 5–20 prosentin pieneneminen. Lapsilla statiinia harkitaan erikoislääkärin arvion mukaan noin 6–10 vuoden iästä alkaen, jos LDL on yli 4,0.
Milloin statiini tulee kyseeseen?
Statiini tai muu kolesterolilääke tulee kyseeseen, kun kokonaisriski on suuri tai valtimotauti on jo todettu. Käypä hoidon mukaan pienemmän riskin ihmisellä kokeillaan ensin elintapoja kolmesta kuuteen kuukautta ja mitataan uudelleen. Jos kokonaisriski on suuri eikä tavoitteeseen päästä, lääkehoitoa harkitaan. Valtimotautikohtauksen jälkeen statiinilääkitys aloitetaan heti.
Terveyskirjasto kertoo, että statiinit pienentävät LDL:ää annoksesta riippuen 20–50 prosenttia. Etsetimibi vähentää kolesterolin imeytymistä, ja PCSK9-estäjät pienentävät LDL:ää keskimäärin 50–70 prosenttia erityisen suuren riskin potilailla. Lihasoireet ovat yleisin haitta, ja vakavat lihasvauriot ovat harvinaisia, 1–3 tapausta sataatuhatta potilasvuotta kohden. Lääkäriin otetaan yhteys, jos tulee sietämätöntä lihaskipua, lihasheikkoutta, kramppeja tai tummaa virtsaa. Lääkityksen aloittamisesta, annoksesta ja lopettamisesta päättää lääkäri.
Yli 75-vuotiaana ensimmäinen statiini ennaltaehkäisyyn arvioidaan yksilöllisesti ennuste, haurastuminen ja muut lääkkeet huomioiden, mutta jo valtimotaudin sairastaneilla hoito on tärkeää iästä riippumatta. Hoidon alkuvaiheessa tilanne tarkistetaan 1–3 kuukauden kuluttua.
Mitä triglyseridit ja Lp(a) kertovat?
Korkea kolesteroli ei ole ainoa rasvahäiriö, ja kaksi muuta mittaria voi muuttaa kokonaiskuvaa. Triglyseridit ovat koholla, kun ne ylittävät 1,7 mmol/l, ja Käypä hoidon mukaan haimatulehduksen vaara alkaa vasta 5–10 mmol/l:n tasolla. Lipoproteiini(a) eli Lp(a) mitataan Käypä hoidon mukaan yleensä vain kerran elämässä. Lp(a) pidetään koholla, kun se on yli 500 mg/l tai yli 105 nmol/l, ja Käypä hoidon mukaan pitoisuus 125 nmol/l tai yli on noin 11,0 prosentilla miehistä ja 10,4 prosentilla naisista Suomessa.
Mitä voin tehdä itse?
Omat teot vaikuttavat enemmän kuin yksittäinen luku antaa ymmärtää. Käypä hoidon potilasversio nostaa esiin tupakoinnin lopettamisen, kohonneen verenpaineen hoidon, kohtuullisen alkoholin, säännöllisen liikunnan ja painon pudotuksen: jo 5–10 prosenttia alkupainosta parantaa rasva-arvoja. Ruokapuolen keinot ja luvut on koottu sivulle kolesterolin alentaminen ruokavaliolla. Tavoitearvot löytyvät taulukosta sivulla kolesterolin viitearvot, ja HDL:n merkitys selviää sivulta HDL-kolesteroli.
Lähteet
- Käypä hoito: Dyslipidemiat eli veren poikkeavat rasva-arvot (potilaille)
- Käypä hoito: Dyslipidemiat
- Käypä hoito: Familiaalisen hyperkolesterolemian (FH-taudin) diagnostiikka ja hoito
- Käypä hoito: Dyslipidemiat valtimoahtaumasairauden riskitekijänä
- Terveyskirjasto: Kolesteroli
- Terveyskirjasto: LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli
Usein kysyttyä
Voiko kolesteroli olla hengenvaarallisen korkea?
Mikään yksittäinen kolesteroliarvo ei ole sellaisenaan hengenvaarallinen, koska korkea kolesteroli vaikuttaa vuosien kuluessa valtimoihin. Hyvin korkea arvo, esimerkiksi yli 8 mmol/l, antaa kuitenkin aiheen selvittää perinnöllinen FH ja aloittaa hoito. Hengenvaara liittyy valtimotautikohtaukseen, ja sen oireisiin soitetaan 112.
Milloin korkeaan kolesteroliin tarvitaan statiini?
Käypä hoidon mukaan lääkehoitoa harkitaan, kun valtimotaudin kokonaisriski on suuri eikä elintavoilla ole saavutettu tavoitetta kolmessa–kuudessa kuukaudessa. Valtimotautikohtauksen jälkeen lääkehoito aloitetaan heti. Päätöksen tekee aina lääkäri.
Aiheeseen liittyvää
Kolesterolin viitearvot Kolesterolin viitearvot yhdessä taulukossa: kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli, triglyseridit ja non-HDL. Katso, mikä on hyvä arvo ja mitä tuloksella tehdään. 
LDL-kolesteroli LDL-kolesterolin tavoite on alle 3,0, 2,6, 1,8 tai 1,4 mmol/l riskistäsi riippuen. Katso, mitä LDL yli 3 tarkoittaa, mikä on non-HDL ja miten LDL laskee. 
HDL-kolesteroli HDL-kolesterolin viitearvo on miehillä yli 1,0 ja naisilla yli 1,2 mmol/l. Katso, miksi HDL voi olla matala, voiko se olla liian korkea ja miten sitä nostetaan. 
Kolesterolin alentaminen ruokavaliolla Kolesteroli laskee ruokavaliolla, kun vaihdat kovan rasvan pehmeään ja lisäät kuitua. Katso taulukko vaikutuksista, kananmunaohje ja milloin mitataan uudelleen. 
Sydänkohtauksen oireet Äkillinen puristava rintakipu, joka ei ohitu levossa, on syy soittaa 112. Sydänkohtauksen tyypilliset ja epätyypilliset oireet ja ohje odottamiseen. 
Aivoinfarkti: oireet ja ensiapu Aivoinfarkti: jos kasvot, käsi tai puhe ei toimi, soita 112. Oireet myös lievässä infarktissa, liuotus- ja tukoksenpoistohoidon ikkunat sekä toipuminen.