Stressin oireet

Milloin soittaa 112 tai hakeutua päivystykseen?

Jos oire on äkillinen ja voimakas, älä oleta sitä stressiksi. Terveyskirjaston mukaan rintakipu, joka tuntuu puristuksena, voimakkaana kipuna, uudentyyppisenä närästyksenä, ahtaana tai repivänä tunteena rinnassa, tai johon liittyy hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä, vaatii välitöntä hoitoa. Alla taulukko, jonka avulla oireen kiireellisyyden voi arvioida:

Paniikkikohtauksessa liikahengitys eli hyperventilaatio voi aiheuttaa rintavaivaa, huimausta ja puutumista. Terveyskirjasto korostaa kuitenkin, että selittämätön rintakipu on aina arvioitava, koska syy voi olla lievästä hengenvaaralliseen. Sydänkohtauksen oireista kerrotaan sivulla sydänkohtauksen oireet.

Mitkä ovat stressin fyysiset ja psyykkiset oireet?

Stressi on tilanne, jossa haasteita ja vaatimuksia on niin paljon, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai eivät riitä. Terveyskirjaston mukaan reaktio riippuu myös siitä, miten tilanteen tulkitsee, ei vain tilanteesta itsestään.

Mielenterveystalo lisää kehon oireisiin kohonneen valppauden ja uniongelmat. Mieli ry kuvaa lisäksi tunteen siitä, ettei selviä, sekä keskittymisvaikeudet ja tunteiden vaihtelun. Oireiden tavallisin vihje on ajoitus: ne alkavat vaativassa jaksossa ja helpottavat, kun vaatimukset vähenevät.

Mistä tunnistaa pitkittyneen stressin?

Pitkittynyt stressi tarkoittaa, että kuormittava tilanne jatkuu ja stressireaktio jää päälle. Mielenterveystalon mukaan kuormitus voi ylittää yksilöllisen sietorajan, jolloin oireina ovat uupumus, masennus, ahdistus ja paniikkikohtaukset sekä sairastumisalttiuden lisääntyminen. Mieli ry:n mukaan stressi muuttuu haitalliseksi, kun kehon palautuminen häiriintyy.

Varhaisia merkkejä ovat Mielenterveystalon mukaan:

• asioiden unohtelu ja keskittymisvaikeus
• ihmisten ja viestien välttely
• tehtävät, jotka tuntuvat ylivoimaisilta
• harrastusten ja ihmissuhteiden laiminlyönti
• kiinnostuksen ja tunteiden latistuminen
• unen häiriöt

Kun nämä kasaantuvat, kyseessä voi olla työuupumus. Terveyskirjasto kuvaa työuupumuksen pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyväksi häiriötilaksi, jossa on kolme piirrettä: uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys työtä kohtaan ja ammatillisen tehokkuuden heikkeneminen. Väsymys ei helpota lepäämällä, eikä viikonloppu tai lomakaan riitä palautumiseen.

Masennus ja työuupumus ovat eri asioita, mutta ne voivat esiintyä yhtä aikaa, ja pitkittynyt uupumus voi laukaista masennuksen. Siksi pitkittyneiden oireiden syy kannattaa selvittää lääkärillä.

Voiko stressi aiheuttaa vatsakipua?

Voi. Terveyskirjaston mukaan osa ihmisistä reagoi stressiin vatsallaan, ja stressi pahentaa usein ärtyvän suolen oireyhtymän oireita. Ärtyvän suolen oireyhtymä tuntuu kipuna eri puolilla vatsaa, ja suolen toiminta muuttuu: vatsa on ummessa tai löysä, ja siinä on turvotusta ja ilmavaivoja.

Vatsakipu ei ole kuitenkaan aina stressiä. Hakeudu lääkäriin, jos mukana on jokin seuraavista:

• veri ulosteessa tai mustat ulosteet
• laihtuminen ilman syytä
• jatkuva väsymys tai kuumeilu
• yöllinen vatsakipu tai ruokahaluttomuus
• suolen toiminnan nopea muutos viikkojen aikana
• suvussa suolistosyöpä tai tulehduksellinen suolisairaus.

Äkillinen voimakas vatsakipu tarvitsee pikaista päivystysarviota vuorokauden ajasta riippumatta.

Mistä stressi johtuu?

Stressin syyt vaihtelevat työstä elämäntilanteisiin. Mielenterveystalo nimeää työstressin kuormitustekijöiksi suuren työmäärän, vähäisen vaikutusmahdollisuuden työn sisältöön, palkitsevuuden puutteen, sosiaalisen tuen puutteen ja epäoikeudenmukaisen kohtelun. Terveyskirjaston mukaan stressi voi johtua myös vaikeasta elämäntilanteesta, jolloin kuorma ylittää yksilöllisen sietorajan.

Mieli ry huomauttaa, että stressi tarttuu työyhteisössä tunteiden kautta ja voi levitä esihenkilöltä alaisille. Siksi oireiden syy ei ole aina omassa suorituksessa.

Mitä muuta oire voi olla kuin stressiä?

Stressin oireet muistuttavat monen sairauden oireita, joten oireen syy on hyvä erottaa. Terveyskirjaston väsymysartikkeli listaa väsymyksen syiksi liian lyhyet yöunet, uniongelmat, liikunnan puutteen ja runsaan alkoholinkäytön sekä sairauksia: uniapnea, anemia, kilpirauhasen toimintahäiriö, diabetes, infektiot ja masennus. Myös jotkin lääkkeet, kuten psyykenlääkkeet, antihistamiinit, unilääkkeet ja opioidit, voivat väsyttää.

Terveyskirjasto neuvoo hakeutumaan lääkäriin, jos väsymys alkaa ilman selvää elämäntapasyytä, jatkuu riittävästä unesta huolimatta, kestää kuukausia tai siihen liittyy esimerkiksi painon muutosta tai hengitysvaikeutta. Tämä periaate pätee muihinkin oireisiin: mitä uudempi, voimakkaampi tai erikoisempi oire on, sitä vähemmän sitä kannattaa selittää pelkällä stressillä.

Mitä stressi tekee unelle?

Unihäiriö on yksi tavallisimmista stressin oireista, ja se myös ylläpitää stressiä: huonosti nukuttu yö vähentää voimavaroja seuraavana päivänä. Käypä hoito -potilasohje kuvaa kehää, jossa huoli unen riittävyydestä pitää valppaana ja valvominen lisää huolta. Terveyskirjaston mukaan stressi on yksi unettomuuden tavallisimmista syistä. Jos uni on vaikeutunut vähintään kolmena yönä viikossa kuukauden ajan, kyse voi olla unettomuushäiriöstä, johon on omat hoitonsa.

Kolme esimerkkiä: mitä kussakin tilanteessa tehdään?

Esimerkit auttavat soveltamaan taulukoita.

1. Työpaineet ja kiristävä niska, unirytmi kaoottinen kolme viikkoa. Oireet sopivat työstressiin. Tee töissä kuormituksesta realistinen: puhu esihenkilön kanssa työmäärästä ja vaikutusmahdollisuuksista (Mielenterveystalon lista). Jos tilanne ei muutu kuukauden kuluessa tai unettomuutta on vähintään kolmena yönä viikossa, ota yhteyttä työterveyteen.
2. Puristava tunne rinnassa kesken kiireisen päivän. Älä arvaile: puristava rintakipu on 112-tilanne, vaikka pelkäisit ylireagoivasi.
3. Väsymys, joka ei helpotakaan lomalla, ja kyynisyys työtä kohtaan. Nämä ovat työuupumuksen piirteitä. Hakeudu työterveyteen ja pohdi hoidon ja sairausloman tarvetta. Terveyskirjaston mukaan suomalaisessa tutkimuksessa 16 %:lla vastaajista oli lisääntynyt työuupumusriski ja 9 %:lla todennäköinen työuupumus, nuorilla aikuisilla (alle 36-vuotiailla) enemmän. Et ole oireinesi yksin.

Mikä auttaa ja milloin haetaan apua?

Lievässä stressissä auttavat liikunta, säännöllinen vuorokausirytmi, riittävä uni ja huolten jakaminen. Konkreettiset keinot ovat sivulla stressin hallinta. Stressi vaikuttaa usein uneen, ja siihen löytyy ohjeita sivulta unettomuus ja omahoito. Ihon oireista, joita stressi voi pahentaa, kerrotaan sivulla stressi-ihottuma.

Päätössääntö:

• Jos oireet helpottavat lepopäivän tai rauhallisen viikon jälkeen: kokeile arjen keinoja ja seuraa tilannetta.
• Jos oireet jatkuvat, hallinnan tunne katoaa tai voimavarat eivät riitä: ota yhteys terveysasemaan, opiskeluterveydenhuoltoon tai työterveyteen. Mielenterveystalon mukaan apua tarvitaan, kun kuormitus tuntuu niin voimakkaalta, etteivät voimavarat riitä sen käsittelyyn.
• Jos työkyky on oleellisesti heikentynyt: hakeudu työterveyteen ja pohdi hoidon ja sairausloman tarvetta.
• Jos ajattelet satuttavasi itseäsi: katso taulukko yllä. Kriisipuhelin 09 2525 0111 päivystää ympäri vuorokauden.

Verkossa olevat stressitestit antavat korkeintaan suuntaa. Kuormituksen ja työkyvyn arvioi työterveyshuollon tai terveysaseman ammattilainen.

Lähteet

• Terveyskirjasto: Stressinhallinnan keinoja (terveyskirjasto.fi/dlk00976)
• Terveyskirjasto: Työuupumus (terveyskirjasto.fi/dlk00681)
• Terveyskirjasto: Rintakipu (terveyskirjasto.fi/dlk00324)
• Käypä hoito: Aivoinfarkti ja TIA (kaypahoito.fi/hoi50051) ja Tunnista aivoinfarkti (kaypahoito.fi/khp00062)
• Terveyskirjasto: Ärtyvän suolen oireyhtymä (terveyskirjasto.fi/dlk00068) ja Vatsakipu (terveyskirjasto.fi/dlk00776)
• Mielenterveystalo: Tietoa stressistä, Uupumuksen oireet ja Työstressi ja työssä uupuminen (mielenterveystalo.fi)
• Mieli ry: Stressi (mieli.fi) ja Kriisipuhelin (mieli.fi)