Matala verensokeri: oireet ja ensiapu

Mitä teen heti, kun verensokeri on matala?

Matalan verensokerin ensiapu on yksinkertainen: nopeasti imeytyvää sokeria ja uusi mittaus. Lievästi laskenut arvo (3,0–3,9 mmol/l) korjataan itse.

1. Syö tai juo noin 10–20 grammaa nopeaa hiilihydraattia. Terveyskirjaston esimerkkejä ovat neljä rypälesokeritablettia (10 g), 1 dl mehua, ruokalusikallinen hunajaa tai 3–5 sokeripalaa. Määrä vaihtelee ohjeittain: sensoria käytettäessä riittää usein 5–15 g, ilman sensoria noin 15 g.
2. Odota ja mittaa uudelleen 10–15 minuutin kuluttua. Jos oireet jatkuvat tai arvo on yhä alle 4 mmol/l, ota sama määrä uudelleen.
3. Seuraa vointia vielä jonkin aikaa. Jos oireet palaavat, mittaa uudelleen ja toimi samoin.
4. Kerro hoitopaikkaan, jos sokeri ei normalisoidu syömisen jälkeen, laskut toistuvat päivän aikana tai insuliinia on vahingossa annettu liikaa. Terveyskylä ohjaa tällöin numeroon 116117.

Milloin soitetaan 112?

Soita 112, jos henkilön tajunta tai toimintakyky on niin heikentynyt, että hän tarvitsee ulkopuolista apua, tai hän ei herää voimakkaaseen puhutteluun tai ravisteluun.

Tajuttomalle tai tajunnaltaan heikolle:

• Älä anna syötävää tai juotavaa, koska hän voi tukehtua.
• Käännä hänet vakaaseen kylkiasentoon tasaiselle alustalle.
• Anna glukagonia, jos sitä on ja sen käytön osaa. Vaikutus alkaa 15–20 minuutissa.
• Kun henkilö herää, hänelle annetaan hiilihydraattipitoista syötävää.
• Älä jätä häntä yksin ennen ambulanssin saapumista.

Annostelun ja glukagonin käytön neuvoo hoitava taho.

Mitkä ovat matalan verensokerin oireet?

Matalan verensokerin oireet etenevät kahdessa vaiheessa. Ensin elimistö reagoi adrenaliinilla, ja jos sokeri jatkaa laskua, aivot alkavat kärsiä sokerin puutteesta.

Moni tunnistaa alkuvaiheen oireet ja ehtii syödä. Vaara on siinä, että hermosto-oireet heikentävät arviointikykyä juuri silloin, kun pitäisi toimia. Siksi diabetesta sairastavan läheisten kannattaa tuntea ensiaputoimet.

Milloin tarvitaan tavallista enemmän hiilihydraattia?

Terveyskirjaston mukaan sensoria käyttävällä riittää usein 5–15 grammaa nopeaa hiilihydraattia, kun sensoriarvo on enintään 3,5 mmol/l. Ilman sensoria tai riskitilanteessa tarvitaan noin 15 grammaa tai enemmän, ja yli 20 grammaa voi tarvita, kun:

• sokeri on alle 2,5 mmol/l
• insuliinia on annettu äskettäin runsaasti tai insuliinin vaikutus on voimakas
• liikuntasuorituksesta on vähän aikaa
• on käytetty alkoholia
• henkilö on raskaana tai imettää
• henkilö on iäkäs

IF sokeri on alle 2,5 mmol/l tai olet käyttänyt alkoholia, THEN ota suurempi hiilihydraattimäärä, noin 20 grammaa tai enemmän, ja mittaa sokeri uudelleen. Kun ensioireet on hoidettu, syö tavallinen ateria, jotta sokeri ei laske uudelleen. Hoidon jälkeinen sokerin nousu voi myös venyä: matala sokeri käynnistää elimistössä insuliinin vastavaikuttajahormonien eritystä, ja seuraava korkeampi sokeri voi kestää jopa vuorokauden.

Miksi osa ei tunnista matalaa sokeria?

Toistuvat matalat sokerit voivat heikentää elimistön varoitusreaktioita. Terveyskirjaston mukaan tällöin oireet hämärtyvät: adrenaliinioireet voivat puuttua tai tulla vasta vaarallisen matalalla tasolla. Tyypillisesti adrenaliinioireet alkavat noin 3,8 mmol/l:n kohdalla, ja hermosto-oireet 3,0 mmol/l:ssa tai alle. Kouristukset tai tajuttomuus ovat mahdollisia, kun sokeri laskee alle 2 mmol/l. Siksi oireiden varassa ei kannata luottaa, jos laskuja on ollut usein. Hoitotiimin kanssa kannattaa selvittää, miksi laskut toistuvat. Terveyskirjaston mukaan automaattiset insuliiniannostelujärjestelmät vähentävät usein matalia sokereita verrattuna moninpistoshoitoon.

Mitkä tilanteet tavallisimmin laskevat sokerin matalaksi insuliinihoidossa?

Terveyskirjasto luettelee riskitilanteiksi öisen liian suuren perusinsuliinin, ateriainsuliinin ja hiilihydraattimäärän epäsuhdan, annosvirheet, liikunnan ilman varautumista, insuliinin imeytymisen nopeutumisen pistotekniikan tai pistopaikan muutoksen vuoksi sekä runsaan alkoholinkäytön ja krapulan, joka estää maksan sokerintuotantoa. Myös painon lasku ja elinten vajaatoiminta voivat pienentää insuliinin tarvetta. Mitään näistä ei kannata ratkaista itse annosta muuttamalla, vaan käydä läpi hoitotiimin kanssa.

Voiko verensokeri olla matala ilman diabetesta?

Matala verensokeri on mahdollinen myös ihmisellä, jolla ei ole diabetesta, mutta se on harvinaisempaa. Terveyskirjaston mukaan merkittävä hypoglykemia tarkoittaa tällöin plasman glukoosia alle 3,0 mmol/l yhdessä oireiden kanssa, jotka häviävät sokerin noustessa.

Mahdollisia syitä ovat:

• vaikea äkillinen tai pitkäaikainen sairaus
• maksan, munuaisten tai sydämen toiminnan heikkeneminen
• alkoholin käyttö
• jotkin lääkkeet, kuten fluorokinoloniantibiootit ja malarialääkkeet
• aliravitsemus tai verenmyrkytys
• lihavuusleikkauksen jälkeiset muutokset

Harvinainen syy on insuliinia tuottava kasvain, insulinooma. Suomessa todetaan niitä noin 1–3 vuodessa, ja sen oireet tulevat paaston aikana, tyypillisesti aamulla. Jos sinulle on tullut oireita ja sokeri on todettu matalaksi, hakeudu lääkäriin syyn selvittämiseksi. Ensiapuna toimii silloinkin nopea hiilihydraatti.

Millaisia ovat paastoaikainen ja aterianjälkeinen hypoglykemia?

Terveyskirjasto erottaa kaksi tyyppiä. Paastoaikainen hypoglykemia tulee erityisesti aamuyöllä ja aamulla, kun sokeri on laskenut ilman ruokaa. Aterianjälkeisessä hypoglykemiassa oireet ilmaantuvat 1–3 tuntia runsaasti hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen, vaikka varsinaista sokerin laskua ei aina todeta. Merkittävän hypoglykemian toteaminen vaatii kolme asiaa: plasman glukoosi alle 3,0 mmol/l, samanaikaiset oireet ja oireiden väistyminen sokerin noustessa. Sormenpäänäytteen pieni arvo varmennetaan laskimoverinäytteellä, eikä sokerirasituskoe sovi aterianjälkeisen hypoglykemian poissulkemiseen.

Esimerkki: miten ensiapu etenee käytännössä?

Esimerkki: sensori näyttää 3,4 mmol/l ja olo on vapiseva. Sensoria käyttävälle riittää Terveyskirjaston mukaan 5–15 g nopeaa hiilihydraattia, esimerkiksi 1 dl mehua. Jos arvo on yhä alle 4,0 mmol/l tai oireet jatkuvat 10 minuutin kuluttua, sama määrä otetaan uudelleen.

Miten läheinen voi auttaa ja mitä muita oireita on?

Terveyskylän Päivystysapu mainitsee matalan sokerin oireina nälän, hikoilun, huimauksen, heikotuksen, vapinan, päänsäryn, näön sumenemisen, irrallisuuden tunteen, mielialan muutokset ja kasvojen kalpeuden. Läheisen on hyvä tietää, että vaikeassa matalassa sokerissa glukagonia voidaan antaa lihakseen tai ihon alle, ja Terveyskirjaston mukaan on olemassa myös nenään annettava glukagonijauhe. Glukagonin käyttö edellyttää etukäteen saatua opastusta, joten perheen ja työtovereiden kannattaa käydä se läpi hoitotiimin kanssa.

Mistä matala verensokeri johtuu diabeteksessa?

Diabeteksessa matala verensokeri on hoidon haittavaikutus, joka liittyy ennen kaikkea insuliiniin ja eräisiin sokeria laskeviin lääkkeisiin. Insuliinihoidossa tavoitteena on, ettei sokeri nouse liian korkealle mutta ei myöskään laske alle 4 mmol/l.

Tavallisia selityksiä ovat insuliinin tai lääkkeen sekä ruoan, liikunnan ja alkoholin epätasapaino, mutta syy selvitetään aina yksilöllisesti.

Annosten tai lääkityksen muuttaminen kuuluu aina hoitavalle lääkärille tai diabeteshoitajalle. Lääkärin kanssa kannattaa käydä läpi, miksi lasku tapahtui, jos niitä tulee toistuvasti.

Normaalit verensokeriarvot on koottu sivulle normaali verensokeri ja korkean sokerin oireet sivulle korkea verensokeri. Mittausohjeet löytyvät sivulta verensokerin mittaus kotona.

Lähteet

• Terveyskirjasto: Matala verensokeri (hypoglykemia) diabetesta sairastavalla
• Terveyskirjasto: Matala verensokeri (hypoglykemia)
• Terveyskylä Päivystystalo: Alhainen verensokeri diabeetikolla
• Käypä hoito: Insuliininpuutosdiabetes (potilaalle)