Lavatanssit liikuntana

Paljonko lavatanssi kuluttaa?

Kolmen tunnin lavatanssi-ilta kuluttaa tutkimuksessa noin 1 600–2 000 kilokaloria. Keskimäärin kulutus oli 609 kilokaloria tunnissa.

Kilokalorit on laskettu sykemittarin yhtälöllä sykkeestä, joten ne ovat arvioita eivätkä tarkkoja mittauksia, ja ne sisältävät myös lepoaineenvaihdunnan. Miesten ja naisten ero selittyi painolla: kun paino huomioitiin, sukupuoli ei enää vaikuttanut kulutukseen.

Oman painon mukaisen arvion saat MET-luvulla. Terveyskirjaston mukaan tanssi on 4–6 METiä, ja kulutus on MET kertaa paino kiloina tunnissa, joten 70 kiloa painava kuluttaa 5 METin tanssissa noin 350 kilokaloria tunnissa. Tutkimuksen johdannossa tanssin energiankulutukseksi arvioidaan kirjallisuuden pohjalta 5–7 METiä.

Riittääkö lavatanssi viikon liikunnaksi?

Tutkimuksen johtopäätös oli, että lavatanssi täytti useimmilla tutkituilla viikon suosituksen: 150 minuuttia reipasta tai 75 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa. Keskisyke 116 ja korkein syke 160 kertovat vähintään kohtuullisesta kuormituksesta, ja 2,5 tuntia aktiivista tanssia ylittää reippaan liikunnan viikkotavoitteen yhdessä illassa.

Askelmäärän kannalta ilta on merkittävä: tutkimusartikkelin mukaan UKK-instituutin Kävelyn portaat -suositus (2010) oli 9 000 askelta päivässä, ja Käypä hoito -suositus mainitsee noin 7 000 askelta. Keskimäärin 8 522 askelta yhdessä illassa ylittää jälkimmäisen ja jää vain vähän edellisestä.

Rajoitus on kuitenkin selvä: aineisto oli yksi ilta ja vapaaehtoisia harrastajia, eikä kukaan tanssijoista pitänyt itseään alkeistason tanssijana, vaan 67 prosenttia arvioi taitonsa jatkotasoiseksi ja 21 prosenttia konkaritasoiseksi. Alkuun pääsevän kuormitus voi olla pienempi. Sama suositus ja sen osat on koottu sivulle liikuntasuositus. UKK-instituutti mainitsee tanssin myös tasapainoa ja liikehallintaa kehittävänä lajina.

Mielenkiintoinen löydös on, että kuormitus ei riippunut tanssitaidosta. Kokeneiden korkein syke oli 162 ja aloittelevien 151 lyöntiä minuutissa, mutta energiankulutus ja askelmäärä eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi. Kuntonsa kohtuulliseksi arvioineilla syke ja kulutus olivat suurempia kuin hyväkuntoisilla, joten sama ilta kuormittaa vähemmän kuntoilevaa enemmän.

Mitä tansseja lavoilla tanssitaan?

Tutkimuksen mukaan suomalaisten tanssilavojen perustansseihin kuuluu 13 lajia: valssi, hidas valssi, polkka, jenkka, masurkka, tango, foksi, humppa, rumba, cha cha, samba, jive ja bugg. Eniten lavoilla tanssitaan valssia, tangoa, foksia ja humppaa, harvemmin polkkaa, jenkkaa ja masurkkaa.

Lajien määrä näkyy sykkeessä: mitä useampaa lajia tanssija ilmoitti tanssivansa, sitä korkeampi oli illan huippusyke. Lavatansseissa orkesteri soittaa yleensä kaksi kappaletta samaa lajia peräkkäin, ja kappaleiden välissä on noin 20 sekunnin tauko, joten rytmi ja ote vaihtuvat tiheästi.

Miten lavatansseihin pääsee alkuun yksin?

Alkuun pääsee kolmessa vaiheessa, ja pari ei ole edellytys. Tutkimuksen mukaan lavoille tullaan nykyään useimmiten tanssikoulujen ja kurssien kautta.

1. Valitse tanssikurssi, jossa opetellaan lavojen perustanssit. Valssi, humppa, foksi ja tango kattavat suurimman osan illasta.
2. Opettele, miten pari haetaan. Lavoilla toimii naistenhaku, miestenhaku tai sekahaku, ja valitun parin kanssa tanssitaan yleensä yksi tahti.
3. Mene lavalle kevyesti ja pidä lepotaukoja. Kappaleiden välissä tauko on noin 20 sekuntia, ja orkesterin vaihtuessa taukoa kertyy pidemmin.

Kuormitusta voit seurata puhetestillä: jos pystyt puhumaan hengästymisestä huolimatta, liikut reippaasti. Omat tavoitesykkeet löytyvät sykealueet-työkalusta.

Mitä tanssista saa muuta kuin kuntoa?

Tutkimuksen kyselyssä tanssijat nimesivät tärkeimmiksi syiksi nautinnon (68 prosenttia), musiikin ja kuntoilun (47 prosenttia) sekä irtautumisen arjesta (42 prosenttia). Ystävät olivat syynä 28 prosentille. Musiikin ja rytmin yhteys aivoihin on oma aiheensa, jota käsittelee musiikki ja aivot.

Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan tanssinharrastajia oli 19–65-vuotiaassa aikuisväestössä vuonna 1994 noin 40 000 ja vuosina 2009–2010 jo 114 000, ja lajilla oli lisäksi 137 000 potentiaalista harrastajaa. Tanssi on siis yksi harvoista perinteisistä lajeista, jonka harrastajamäärä on kasvanut.

Kuntoilijalle tärkeää on, että tanssi toimii myös harjoitusmuotona. Mitä enemmän tanssijat ilmoittivat tanssivansa kuukaudessa, sitä enemmän askelia, korkeampi keskisyke ja suurempi energiankulutus heillä oli.

Huom Jos sinulla on sydänsairaus tai rasitus aiheuttaa rintakipua, puhu liikunnasta lääkärin kanssa ennen tanssi-iltoja; lisää tietoa löytyy sivulta liikunta sydänsairauden kanssa. Äkillinen puristava rintakipu, joka ei ohitu levossa muutamassa minuutissa, on syy soittaa 112.

Lähteet

• Kuuttila, Hirvensalo ja Laakso: Lavatanssiko liikuntaa? Lavatanssi-illan fyysinen aktiivisuus ja kuormittavuus, Liikunta & Tiede 49 (6), 2012; tiivistelmä
• Terveyskirjasto: MET
• UKK-instituutti: Aikuisten liikkumisen suositus
• Terveyskirjasto: Sepelvaltimotautikohtaus, sydäninfarkti ja sydänkohtaus