Yläpaine ja alapaine
Yläpaine eli systolinen mittaa painetta sydämen supistuessa, alapaine eli diastolinen sydämen levossa. Kumpi tahansa korkea luku riittää kohonneeseen luokkaan.
Yläpaine eli systolinen verenpaine on lukemista ensimmäinen ja suurempi: se kuvaa painetta valtimoissa sydämen supistuessa. Alapaine eli diastolinen verenpaine on jälkimmäinen ja pienempi luku: se kuvaa painetta sydämen lepovaiheessa lyöntien välillä. Lukemassa 125/80 yläpaine on siis 125 ja alapaine 80 mmHg.
Mitä systolinen ja diastolinen verenpaine tarkoittavat?
Systolinen paine mittaa, kuinka voimakkaasti veri painaa valtimon seinämää, kun sydän pumppaa sitä eteenpäin. Diastolinen paine mittaa paineen, joka valtimoihin jää, kun sydän täyttyy seuraavaa lyöntiä varten. Lääkäri kirjaa luvut samassa järjestyksessä, ja mittari näyttää ne tyypillisesti nimillä SYS ja DIA.
| Luku | Nimi | Mitä kuvaa | Normaali (Käypä hoito) | Kohonnut alkaen |
|---|---|---|---|---|
| Ylempi | Yläpaine, systolinen | paine sydämen supistuessa | 120–129 | 140 |
| Alempi | Alapaine, diastolinen | paine sydämen lepovaiheessa | 80–84 | 90 |
Raja-arvot ovat vastaanottomittauksen arvoja. Kotona kohonnut alkaa 135/85:stä. Täydellinen luokittelu on sivulla normaali verenpaine.
Kumpi luku ratkaisee luokan?
Kumpi tahansa luku ratkaisee, jos se ylittää luokan rajan. Luokittelutaulukko käyttää muotoa “ja/tai”: lukema 138/92 kuuluu 1. asteen kohonneeseen luokkaan, koska alapaine on yli 90, vaikka yläpaine on vasta 138. Samoin 152/78 on kohonnut yläpaineen takia.
Siksi kumpaakaan lukua ei kannata jättää huomiotta. Lähtökohtana on, että molemmat laitetaan taulukkoon ja korkeampi luokka on lopputulos.
Mitä jos yläpaine on korkea mutta alapaine normaali?
Tätä kutsutaan eristetyksi systoliseksi hypertensioksi: yläpaine on 140 tai yli ja alapaine alle 90. Se on tyypillinen kuva iäkkäillä, koska jäykistyneet valtimot eivät joustaa lyönnin mukana, jolloin yläpaine nousee ja alapaine voi pysyä normaalina. THL:n FinTerveys-tutkimuksessa yläpaineen keskiarvo nousi iän myötä sekä naisilla että miehillä, ja 75 vuotta täyttäneillä se oli naisilla 144 ja miehillä 141 mmHg.
Eristetty systolinen paine on silti kohonnut paine. Jos kotimittauksissa yläpaine on toistuvasti 135 tai yli, varaa aika; ikä ei muuta rajaa. Lisää ikäryhmien eroista kerrotaan sivulla verenpaine iän mukaan.
Mitä jos vain alapaine on korkea?
Pelkkä korkea alapaine, esimerkiksi 125/92, lasketaan myös kohonneeksi: alapaine 90 tai yli riittää. Erillistä “vaarattomampaa” luokkaa ei ole. Kotimittauksella varmistetaan, onko korkea alapaine pysyvä, sillä jännitys, kofeiini ja tupakointi voivat nostaa yksittäistä lukemaa. Käypä hoidon mukaan kofeiini ja alkoholi voivat nostaa mittaustulosta 5–8 mmHg.
Selvitä lukema mittaamalla 4–7 päivää aamuin illoin; ohjeet ovat sivulla verenpaineen mittaus kotona.
Mikä on pulssipaine?
Pulssipaine on yläpaineen ja alapaineen erotus. Lukemassa 130/80 se on 50 mmHg. Valtimoiden jäykistyessä erotus tyypillisesti kasvaa, koska yläpaine nousee ja alapaine pysyy ennallaan tai laskee. Käypä hoidossa pulssipaineelle ei ole omaa hoitorajaa, joten hoitopäätökset tehdään ylä- ja alapaineen luokista.
Milloin yläpaine tai alapaine vaatii toimia?
- 140/90 tai yli useassa mittauksessa tai kotona 135/85 tai yli: varaa aika terveyskeskukseen tai työterveyteen.
- 180/110 tai yli: Terveyskirjaston mukaan tarvitaan pikainen arvio.
- Kohonnut paine ja äkillinen rintakipu, rytmihäiriö, kova päänsärky tai hengenahdistus: soita 112.
Matalia lukemia ei arvioida luvun vaan oireiden mukaan: terveellä nuorella yläpaine voi olla 100 mmHg tai alle ilman haittaa. Katso matala verenpaine ja kohonneen paineen oireet sivulta korkea verenpaine.
Miten luvut luokitellaan esimerkkien avulla?
Esimerkit auttavat näkemään, kumpi luku määrää luokan. Luokittelu on Käypä hoidon ja Terveyskylän taulukkojen mukainen.
| Lukema | Mikä luku ratkaisee | Luokka |
|---|---|---|
| 118/76 | kumpikaan ei ylitä rajaa | ihanteellinen |
| 126/82 | molemmat normaalin alueella | normaali |
| 128/88 | alapaine | tyydyttävä |
| 134/78 | yläpaine | tyydyttävä |
| 144/84 | yläpaine | kohonnut, 1. aste |
| 128/102 | alapaine | kohonnut, 2. aste |
Miksi sydämellä on kaksi painetta?
Sydän ei pumppaa tasaisesti vaan lyönteinä. Lyönnin hetkellä paine nousee huippuunsa, ja se on yläpaine. Lyöntien välissä sydän täyttyy ja paine laskee alimmilleen, ja se on alapaine. Valtimoiden joustavuus tasoittaa heilahtelua: nuoren joustavassa valtimossa erotus on pienempi, kun taas jäykistyneessä valtimossa yläpaine nousee ja alapaine pysyy tai laskee. Tästä syystä iäkkäillä yläpaine kohoaa herkemmin kuin alapaine.
Kumpi luku seurantaan?
Kirjaa seurantalomakkeeseen molemmat luvut, ei vain toista. Hoitotavoitteet annetaan ylä- ja alapaineelle yhdessä: tavallisesti alle 140/90 vastaanotolla ja alle 135/85 kotona, ja sairauksissa kuten diabeteksessa tai munuaissairaudessa alle 130/80. Jos vain toinen luku ylittää rajan, tavoite on silti saavuttamatta.
Miten mittaus vaikuttaa kumpaankin lukuun?
Mittarin luvut ovat luotettavia vain oikeassa mittausasennossa. Viiden minuutin lepo ja liikkumattomuus vaikuttavat kumpaankin lukuun, ja Käypä hoidon mukaan kofeiini ja alkoholi voivat nostaa mittaustulosta 5–8 mmHg. Liian pieni mansetti nostaa molempia lukuja ja liian suuri laskee molempia. Jos lukemat poikkeavat kahdella eri kerralla, laske kotimittausjakson keskiarvo ennen kuin tulkitset ylä- ja alapainetta erikseen.
Miten rajat poikkeavat vastaanotolla ja kotona?
Samat kaksi lukua tulkitaan eri rajoilla riippuen siitä, missä ne on mitattu. Kohonnutta painetta tarkoittavat rajat on koottu alle.
| Mittaus | Yläpaine alkaen | Alapaine alkaen |
|---|---|---|
| Vastaanotto | 140 | 90 |
| Kotimittaus | 135 | 85 |
| 24 tunnin mittaus, vuorokausi | 130 | 80 |
| 24 tunnin mittaus, yö | 120 | 70 |
Kotimittauksen rajat ovat matalampia, koska kotona mitatut lukemat ovat tyypillisesti matalampia kuin vastaanotolla. Jos vertaat kotilukemaasi vastaanoton rajaan, kohonnut paine voi jäädä huomaamatta.
Lähteet
- Terveyskylä: Verenpaineen luokittelu
- Käypä hoito: Kohonnut verenpaine
- THL: Verenpaine, FinTerveys-tutkimus
- Terveyskirjasto: Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)
- Terveyskylä: Verenpaine koholla, Päivystysapu
Usein kysyttyä
Kumpi on tärkeämpi, yläpaine vai alapaine?
Kumpaakin luetaan, ja korkeampi luokka ratkaisee. Luokittelussa riittää, että jompikumpi luku ylittää rajan, joten pelkkä normaali alapaine ei kumoa korkeaa yläpainetta.
Miten pulssipaine lasketaan?
Pulssipaine on yläpaineen ja alapaineen erotus: lukemasta 150/80 se on 70 mmHg. Suuri erotus liittyy usein jäykkiin valtimoihin, mutta sille ei ole Käypä hoidossa omaa raja-arvoa.
Aiheeseen liittyvää
Normaali verenpaine: viitearvot ja taulu Normaali verenpaine on 120–129/80–84 mmHg Käypä hoidon luokittelussa. Taulukosta näet luokat, kotimittauksen rajat ja milloin lukema vaatii toimia. 
Verenpaine iän mukaan Verenpaineen luokat ovat samat kaikenikäisille aikuisille, mutta yläpaine nousee iän myötä. Katso THL:n keskiarvot ja hoitotavoite yli 80-vuotiaalla. 
Korkea verenpaine: oireet ja syyt Korkea verenpaine on useimmiten oireeton. Katso, milloin kohonnut paine vaatii soittoa 112:een tai päivystystä, mistä paine nousee ja mitä sen jälkeen tehdään. 
Matala verenpaine Matala verenpaine on usein harmiton, jos oireita ei ole. Katso, milloin huimaus ja pyörtyminen vaativat hoitoa, mistä ortostaattinen hypotensio johtuu.