Sydämen rytmihäiriöt
Muljahtelu ja lisälyönnit ovat usein vaarattomia. Katso, miltä rytmihäiriö tuntuu, mitkä merkit vaativat hoitoa tai 112:ta ja miten asia tutkitaan.
Sydämen rytmihäiriö tarkoittaa, että sydämen lyöntitahti on liian nopea, liian hidas tai epäsäännöllinen. Tavallisin tuntemus on muljahdus rinnassa tai tunne, että sydän jättää lyönnin väliin. Terveyskirjaston mukaan tällaiset lisälyönnit ovat terveillä ihmisillä yleisiä ja yleensä vaarattomia, kun sydänfilmi eli EKG on normaali.
Soita 112, jos rytmihäiriöön liittyy rintakipu, tajunnanmenetys tai hengenahdistus, tai jos vointi on huono ja syke yli 150. Soita Päivystysapuun 116117, jos syke on levossa yli 120. Pyörtyminen rytmihäiriön yhteydessä vaatii aina nopeaa lääkärin arviota.
Miltä rytmihäiriö tuntuu?
Rytmihäiriö tuntuu useimmiten tykytyksenä, muljahduksena tai tunteena, että sydän jättää lyönnin väliin. Terveyskirjasto kuvaa rytmihäiriöiden ilmenevän lisälyönteinä, tykytyksinä, harvalyöntisyytenä tai epäsäännöllisenä sykkeenä. Joskus mukana on hengenahdistusta, rintakipua tai tajunnanmenetys, ja osa ihmisistä ei huomaa rytmihäiriöitä lainkaan.
| Tuntemus | Todennäköinen selitys | Kiireellisyys |
|---|---|---|
| Muljahdus tai tauon tunne rinnassa | lisälyönti | yleensä ei kiireellinen |
| Äkkiä alkava ja loppuva nopea tykytys, 140–220 lyöntiä minuutissa | supraventrikulaarinen takykardia (SVT) | kokeile vagusärsytystä; päivystys, jos ei laukea |
| Jatkuva epäsäännöllinen syke | mahdollisesti eteisvärinä | EKG kahden vuorokauden kuluessa |
| Hidas syke, huimaus tai pyörtyminen | hidas rytmihäiriö | arvio heti, jos pyörtyminen |
| Tykytys ja rintakipu tai hengenahdistus | vakava rytmihäiriö tai sydänperäinen syy | soita 112 |
Pelkkä tunne ei kerro rytmihäiriön tyyppiä, vaan tyyppi selviää sydänfilmillä. Se auttaa kuitenkin arvioimaan, kuinka nopeasti kannattaa toimia.
Ovatko lisälyönnit vaarallisia?
Lisälyönnit eivät ole vaarallisia terveessä sydämessä. Terveyskirjaston mukaan tervesydämisilläkin on varsinkin levossa tuntuvia lisälyöntejä, ja ne ovat varsin yleisiä. Lisälyönti syntyy, kun sähköimpulssi lähtee muualta kuin sydämen tahdistinsolmukkeesta, ja se jaetaan eteis- ja kammiolisälyönteihin.
Lisälyöntejä voi lisätä moni tavallinen asia. Terveyskirjasto mainitsee runsaan kahvinjuonnin, alkoholin, tupakoinnin, valvomisen ja stressihormonit eli adrenaliinin. Lisälyönnit vähenevät usein tupakoinnin lopettamisella, kahvinjuonnin vähentämisellä ja liikunnan tasapainottamisella; tarvittaessa lääkäri voi määrätä lääkehoidon. Jos EKG ja perustutkimukset ovat normaalit, ne harvoin vaativat hoitoa, etenkin kun ne häviävät rasituksessa.
Lisälyönneistä kannattaa hakeutua tutkimuksiin, jos niitä on runsaasti tai ne häiritsevät arkea. Perustutkimuksiksi riittävät lääkärin kuuntelu ja sydänfilmi. Jos haluat tietää, miten kahvi vaikuttaa, katso kofeiini.
Milloin rytmihäiriön takia pitää hakeutua hoitoon?
Hoitoon pitää hakeutua, kun rytmihäiriöön liittyy oireita, joita lisälyönnit eivät yleensä aiheuta, tai kun rytmihäiriö on uusi tai alkaa rasituksessa. Terveyskirjasto neuvoo hakeutumaan lääkäriin uuden rytmihäiriön ilmaantuessa, rasituksessa ilmenevässä rytmihäiriössä ja silloin, kun siihen liittyy rintakipua, voimattomuutta, pyörrytystä tai tajunnanmenetystä. Syy on myös suvussa esiintyvä vakava perinnöllinen rytmihäiriö.
Päivystysavun mukaan portaat ovat seuraavat:
| Jos | Niin |
|---|---|
| Tykytys ja rintakipu, tajunnanmenetys tai hengenahdistus | Soita 112 |
| Vointi huono ja syke yli 150 | Soita 112 |
| Rytmihäiriöitä ja syke levossa yli 120 | Soita 116117 |
| Pyörtyminen | Hakeudu heti lääkärin arvioon |
| Rytmihäiriö alkaa rasituksessa tai on uusi | Lääkäriin, myös ilman muita oireita |
| Satunnainen muljahdus, ei muita oireita | Seuraa, kirjaa laukaisijat ja kerro seuraavalla käynnillä |
Jos muljahtelu toistuu usein, kirjoita muistiin ajankohta, pulssi ja se, mitä olit tekemässä. Kerro niistä lääkärille. Pulssin mittaus on kuvattu sivulla pulssin mittaus.
Millaisia rytmihäiriöitä on?
Rytmihäiriöt jaetaan tiheälyöntisiin, hitaisiin ja epäsäännöllisiin. Seuraava luokittelu auttaa ymmärtämään, mistä on kyse, kun lääkäri puhuu tietystä tyypistä.
| Tyyppi | Mitä tapahtuu | Tyypillinen piirre |
|---|---|---|
| Lisälyönti (ekstrasystole) | impulssi lähtee muualta kuin tahdistinsolmukkeesta | muljahdus ja tauon tunne; yleinen myös terveillä |
| Supraventrikulaarinen takykardia (SVT) | kammioiden yläpuolinen tiheälyöntisyys | äkillinen nopea tykytys, syke 140–220/min; yleinen nuorilla |
| Sinustakykardia | leposyke jatkuvasti koholla | syynä esimerkiksi vajaatoiminta, keuhkosairaus, anemia tai kilpirauhasen liikatoiminta |
| Eteisvärinä | eteiset eivät supistu tahdikkaasti | epäsäännöllinen pulssi, tukosriski; ks. eteisvärinä |
| Hidas rytmihäiriö (bradykardia) | syke levossa alle 50 oireiden kanssa | huimaus, voimattomuus, pyörtyminen |
Tyyppejä on enemmän, ja vakavimpien arviointi kuuluu aina sairaalaan.
Mitä verenpainemittarin rytmihäiriösymboli tarkoittaa?
Verenpainemittarin rytmihäiriö- tai epäsäännöllisen sykkeen merkki tarkoittaa, että laite havaitsi mittauksen aikana epäsäännöllisyyttä pulssissa. Se on laitteen havainto, ei diagnoosi, eikä sen tarkka merkitys ole kaikissa malleissa sama, joten tarkista käyttöohjeesta. Yksittäinen merkki voi johtua liikkumisesta tai lisälyönnistä.
Toimi näin:
- Merkki ilmestyy kerran: toista mittaus rauhallisesti istuen; ohje on sivulla verenpaineen mittaus.
- Merkki toistuu tai pulssi tuntuu epäsäännölliseltä: tunnustele pulssi ranteesta ja hakeudu EKG:hen. Terveyskylän ohjeen mukaan epäsäännöllinen pulssi voi olla vaaraton lisälyönti tai hoitoa vaativa rytmihäiriö, tavallisimmin eteisvärinä.
- Merkin kanssa tulee rintakipua, pyörrytystä tai hengenahdistusta: soita 112.
Mikä rytmihäiriön aiheuttaa ja miten se tutkitaan?
Rytmihäiriön syitä ovat Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöt, tietyt lääkkeet kuten beetasalpaajat ja psyykenlääkkeet, fyysinen rasitus sekä väsymys ja henkinen rasitus. Verenpaineen kohoaminen on usein eteisvärinän taustalla, ja sen yhteys rytmihäiriöihin on yksi syy hoitaa kohonnutta painetta. Jos epäilet lääkkeen aiheuttavan oireita, kerro siitä lääkärille. Lääkitystä ei muuteta omin päin.
Tutkimusten tavoite on saada rytmihäiriö taltioitua. Lääkäri valitsee tutkimuksen oireiden toistumistiheyden mukaan:
- EKG (sydänfilmi): tärkein tutkimus, ottaa hetken sydänsähkökäyrän.
- Holter-tutkimus: EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti vuorokausien ajalta.
- Oire-EKG-laite: potilaan omakäyttöinen laite, jolla sydänfilmin voi ottaa oireen aikana.
- Rytmivalvuri: ihon alle asennettava laite, kun oireet ovat harvinaisia.
- Elektrofysiologinen tutkimus: johdot viedään verisuonia pitkin sydämeen.
Mitä rytmihäiriöstä kannattaa kertoa lääkärille?
Vastaanotolla auttaa se, että olet kirjannut ylös oireen piirteet, sillä rytmihäiriö on usein poissa vastaanotolle tullessa. Tee muistiinpano näistä:
- milloin oire alkoi ja kuinka kauan se kesti
- tunsitko pulssin säännölliseksi vai epäsäännölliseksi ja kuinka monta lyöntiä laskit minuutissa
- mitä olit tekemässä: lepäsitkö, rasitit itseäsi vai oliko tilanne jännittävä
- olitko juonut kahvia tai alkoholia, tupakoinut tai valvonut
- tuliko mukana huimausta, rintakipua, hengenahdistusta tai pyörtymisen tunnetta
- onko suvussasi vakavia perinnöllisiä rytmihäiriöitä, sillä Terveyskirjasto pitää sitä hoitoon hakeutumisen syynä
Rasituksessa alkavan rytmihäiriön kohdalla kannattaa kysyä lääkäriltä, millainen liikunta sopii, ennen kuin jatkat kovaa liikuntaa. Lasten ja nuorten rytmihäiriöissä Terveyskirjasto neuvoo hakeutumaan heti tutkimuksiin, jos yleisvointi huononee tai ilmaantuu hikoilua, väsymystä tai tajunnanhäiriöitä.
Miten rytmihäiriötä hoidetaan?
Rytmihäiriön hoito riippuu rytmihäiriön tyypistä ja oireista. Terveyskirjaston mukaan jos sydän on terve, suorituskyky normaali eikä oireet ole vakavia, lääkehoitoa ei yleensä tarvita. Muuten rytmihäiriöitä voidaan aina hoitaa joko lääkkeillä tai toimenpiteillä. Eteisvärinän hoito poikkeaa muista, koska siihen kuuluu aivoinfarktin ehkäisy; se on kuvattu sivulla eteisvärinä. Syke- ja pulssiarvojen viitealueet löytyvät sivulta normaali syke, ja rintakipuun liittyvät oireet sivulta sydänkohtauksen oireet.
Lähteet
- Terveyskirjasto: Sydämen rytmihäiriöt
- Terveyskirjasto: Sydämen lisälyönnit (ekstrasystolia)
- Terveyskirjasto: Sydämen tykytyskohtaukset
- Terveyskirjasto: Eteisvärinä (flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)
- Terveyskirjasto: Sepelvaltimotautikohtaus, sydäninfarkti ja sydänkohtaus
- Terveyskylä: Päivystysapu, sydämen rytmihäiriö
- Terveyskylä: Pulssi eli sydämen syke
Usein kysyttyä
Voiko rytmihäiriöön kuolla?
Osa rytmihäiriöistä on vaarallisia. Esimerkiksi kammiovärinä on Terveyskirjaston mukaan yleisin sydäninfarktiin liittyvä äkkikuoleman syy. Tavalliset lisälyönnit terveessä sydämessä eivät ole vaarallisia.
Mikä rauhoittaa sydäntä, kun syke on äkkiä nopea?
Äkillisesti alkaneessa tiheässä sykkeessä, esimerkiksi supraventrikulaarisessa takykardiassa, Terveyskirjasto neuvoo kokeilemaan vagushermon ärsytystä: hengityksen pidätystä, puhaltamista, yskimistä, kylmän veden juomista tai ponnistamista. Jos kohtaus ei laukea, mene päivystykseen.
Voiko korkea verenpaine aiheuttaa rytmihäiriöitä?
Voi välillisesti. Terveyskirjaston mukaan kohonnut verenpaine on usein eteisvärinän taustalla, joten verenpaineen hoito kuuluu rytmihäiriöiden ehkäisyyn.
Aiheeseen liittyvää
Normaali syke ja leposyke Aikuisen normaali leposyke on 50–90 lyöntiä minuutissa. Katso, milloin syke on liian korkea tai matala, lasten arvot ja milloin sykkeen takia pitää soittaa 112. 
Pulssin mittaus Pulssin mittaus ranteesta: laske lyönnit 30 sekunnista ja kerro kahdella. Vaiheet, muunnostaulukko ja ohje siihen, mitä epäsäännöllinen pulssi tarkoittaa. 
Eteisvärinä Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin hoitoa vaativa rytmihäiriö. Oireet, kiireelliset merkit, aivoinfarktin riski, älykellon rooli ja hoito selkokielellä. 
Sydänkohtauksen oireet Äkillinen puristava rintakipu, joka ei ohitu levossa, on syy soittaa 112. Sydänkohtauksen tyypilliset ja epätyypilliset oireet ja ohje odottamiseen. 
Kofeiinipitoisuudet Kofeiinia on 2 dl:n mukillisessa kahvia 90–160 mg. Aikuisen turvallinen raja on alle 400 mg päivässä ja 200 mg kerralla, raskaana 200 mg. Taulukko juomittain. 
Verenpaineen mittaus kotona Istu 5 minuuttia, mittaa olkavarresta kahdesti ja toista 4–7 päivää aamuin illoin. Ohje kotimittaukseen, mansetin valintaan ja yleisimpiin virheisiin.