Aivoverenkiertohäiriö (AVH)

Mitä aivoverenkiertohäiriö tarkoittaa?

AVH on yläkäsite kolmelle tilanteelle: aivoinfarktille, aivoverenvuodolle ja TIA:lle. Terveyskirjaston mukaan Suomessa sairastuu aivohalvaukseen noin 24 000 ihmistä vuodessa, heistä noin 17 000 aivoinfarktiin ja noin 7 000 aivoverenvuotoon.

Taulukon luvut ovat Terveyskirjaston ja Käypä hoidon tietoja. Tarkempi oirekuva ja hoitoikkunat löytyvät sivulta aivoinfarkti.

Mikä on TIA?

TIA eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö on lyhytaikainen tukos, jonka oireet katoavat ilman pysyvää vauriota. Terveyskirjaston mukaan oireet kestävät tyypillisesti 2–15 minuuttia, ja ne menevät ohi viimeistään 24 tunnissa. Oireet ovat samoja kuin infarktissa: toispuoleinen heikkous, kasvojen roikkuminen, puhevaikeus tai yhden silmän näön muutos.

TIA on varoitus. Terveyskirjaston mukaan melkein joka kymmenennellä potilaalla ilmenee aivohalvaus viikon sisällä, ja Käypä hoito arvioi aivoinfarktin riskiksi 3–10 prosenttia kahden vuorokauden kuluessa ja 9–17 prosenttia kolmen kuukauden kuluessa. Siksi sairaalassa tehdään tutkimukset heti: pään tietokonekerroskuvaus, verikokeet, sydänfilmi ja kaulavaltimoiden kuvantaminen. Hoidoksi aloitetaan verihiutaleisiin vaikuttava lääke, ja Terveyskirjasto kertoo, että TIA:n jälkeen annetaan kuukauden ajokielto.

• Oire meni ohi minuutissa: hakeudu silti päivystävään sairaalaan, äläkä odota seuraavaa päivää.
• Oire palaa tai jatkuu: soita 112, koska silloin kolmen testin epäonnistuminen on edelleen voimassa oleva hälytysmerkki.

Mitkä ovat AVH:n riskitekijät?

AVH:n riskitekijät ovat pääosin hoidettavissa. Käypä hoito -suosituksen mukaan kymmenen muokattavaa riskitekijää selittää noin 90 prosenttia aivoinfarkteista väestötasolla, ja tärkein niistä on kohonnut verenpaine. Terveyskylä arvioi, että verenpainetaudin hyvällä hoidolla voitaisiin estää 40 prosenttia aivohalvauksista.

IF verenpaine on pysyvästi yli tavoitteen, THEN sen hoito on tärkein yksittäinen tapa pienentää riskiä. IF sinulla on eteisvärinä, THEN hyytymän muodostumisen ehkäisy kuuluu hoitavan lääkärin arvioon. Ikä, miessukupuoli, sydänsairaudet ja perintötekijät ovat riskitekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa.

Miten aivoverenvuoto eroaa infarktista?

Aivoverenvuodossa verisuoni repeää ja veri pääsee vuotamaan aivokudoksen sisälle tai sen pinnalle. Terveyskylän mukaan yleisin spontaanin aivoverenvuodon syy on kohonnut verenpaine, ja muita riskitekijöitä ovat tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, verisuonisairaudet, verenohennuslääkitys ja hyytymishäiriöt. Iäkkäillä tyypillinen syy on aivoverisuonten seinämän amyloidiangiopatia.

Lukinkalvonalainen verenvuoto johtuu usein aneurysman repeämästä. Terveyskylä kuvaa sen oireeksi räjähtävän, poikkeuksellisen voimakkaan päänsäryn ja pahoinvoinnin. Muuten oireet limittyvät infarktin kanssa: toispuoleinen heikkous, puhevaikeus ja pahoinvointi. Koska hoito eroaa, vuoto ja infarkti erotetaan kuvantamisella, ja siksi arvailu kotona ei auta.

Millaisia jälkioireita AVH voi jättää?

Jälkioireet riippuvat siitä, mihin kohtaan aivoja vaurio osuu. Terveyskylä luettelee tavallisimmiksi liikkumisvaikeudet, raajajäykkyyden eli spastisuuden, nielemisvaikeuden, puhemotorisen häiriön, kielelliset häiriöt, tiedonkäsittelyn vaikeudet ja väsyvyyden, näkökenttäpuutoksen, mielialamuutokset, AVH:n jälkeisen epilepsian ja kivut.

Väsymys kuuluu jälkioireisiin. Terveyskylän mukaan arkiset tehtävät voivat tuntua raskaammilta ja unentarve kasvaa. Mielialaan kuuluu usein suru ja alavireisyys, jotka ovat Terveyskylän mukaan normaaleja reaktioita vakavaan sairastumiseen. Käypä hoidon potilasohjeessa masennusta arvioidaan esiintyvän 30–50 prosentilla aivoinfarktin sairastaneista, ja sen hoitoon voi hakea apua.

Onko pieni aivoinfarkti sama asia kuin TIA?

Pieni aivoinfarkti ei ole sama asia kuin TIA. Käypä hoidon määritelmän mukaan TIA:ssa oireiden taustalla ei voida osoittaa aivoinfarktia, ja oireet korjaantuvat täysin. Pienessäkin aivoinfarktissa aivokudosta tuhoutuu, vaikka oireet voivat olla lieviä tai ohimenevän tuntuisia. Kotona eroa ei voi tietää, vaan se selviää sairaalan kuvantamisessa. Käytännön ohje on sama kummassakin: testit tehdään heti, ja jos yksikin epäonnistuu, soitetaan 112.

Milloin soitetaan 112 ja milloin hakeudutaan muuten hoitoon?

Päätös tehdään oireen, ei diagnoosin mukaan. Seuraavat säännöt perustuvat Käypä hoidon ja Terveyskirjaston ohjeisiin:

• IF käsi, kasvot tai puhe epäonnistuu testissä, THEN soita 112. Kerro oireiden alkamisaika.
• IF oire meni ohi muutamassa minuutissa, THEN hakeudu silti välittömästi päivystävään sairaalaan. Kyseessä voi olla TIA.
• IF päänsärky on räjähtävä ja poikkeuksellisen voimakas ja mukana on pahoinvointia, THEN soita 112. Terveyskylä kuvaa tällaisen päänsäryn lukinkalvonalaisen verenvuodon oireeksi.
• IF olet jo sairastanut AVH:n ja mieli on pitkään matalalla tai väsymys haittaa arkea, THEN kerro siitä hoitavalle taholle. Molemmat ovat tunnettuja jälkioireita, joihin on apua.

Miten kuntoutus ja liikunta etenevät?

Kuntoutus rakentuu fysio-, toiminta- ja puheterapiasta potilaan tarpeen mukaan. Terveyskirjaston mukaan tehokkain aikaikkuna on kolme kuukautta sairastumisesta, ja Terveyskylän mukaan tiedonkäsittelyn palautuminen on nopeinta kolmen–kuuden kuukauden aikana. Paranemista tapahtuu usein jopa vuoden ajan.

UKK-instituutin mukaan sairastumisen jälkeen sopii kohtalaisesti kuormittava kestävyysliikunta 20–60 minuuttia 3–5 päivänä viikossa, lihaskuntoharjoittelu 2–3 kertaa viikossa sekä venyttely- ja tasapainoharjoitukset 2–3 kertaa viikossa. Jos sinulla on selviä sydän- ja verisuoniriskejä, keskustele lääkärin kanssa ennen rasittavaa voimaharjoittelua. Yleiset liikuntamäärät on koottu sivulle liikuntasuositus.

Mitä rajoituksia AVH:n jälkeen on?

Rajoitukset koskevat ajamista, lentämistä ja kuormitusta. Terveyskylän mukaan ajokielto on TIA:n jälkeen vähintään kuukauden, ja aivoinfarktin tai -verenvuodon jälkeen tyypillisesti 3–6 kuukautta sairauden vaikeusasteesta riippuen. Lentämistä ei suositella kahteen viikkoon lievän AVH:n jälkeen, ja sauna kannattaa jättää väliin kahdeksi viikoksi. Yksilöllisen ajokyvyn arvioi aina lääkäri.

Lähteet

• Terveyskirjasto / Käypä hoito: Tunnista aivoinfarkti – hoitoon ja heti!
• Käypä hoito: Aivoinfarkti ja TIA
• Käypä hoito: TIA:n oireet
• Terveyskirjasto: Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)
• Terveyskirjasto: Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA)
• Terveyskirjasto: Afasia (aivoperäinen puhehäiriö)
• Terveyskylä: Aivoverenvuodot aivoverenkiertohäiriön aiheuttajana
• Terveyskylä: Oireita aivoverenkiertohäiriön jälkeen
• Terveyskylä: Rajoitukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen
• UKK-instituutti: Aivoverenkiertohäiriöt ja liikunta