Eteisvärinä
Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin hoitoa vaativa rytmihäiriö. Oireet, kiireelliset merkit, aivoinfarktin riski, älykellon rooli ja hoito selkokielellä.
Eteisvärinä (flimmeri) on sydämen rytmihäiriö, jossa pulssi on ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllinen. Terveyskirjaston mukaan se on yleisin hoitoa vaativa rytmihäiriö: sitä on 2–4 prosentilla aikuisista, ja se yleistyy iän myötä. Eteisvärinä ei ole itsessään hengenvaarallinen, mutta ilman hoitoa se voi johtaa aivoinfarktiin, minkä vuoksi se kannattaa tunnistaa ja hoitaa.
Soita 112, jos eteisvärinän tuntemuksiin liittyy tajunnanmenetys, rintakipu tai halvausoireita, kuten suun vääntyminen, raajan puutuminen tai puheen puuroutuminen. Jos epäilet muuten eteisvärinää, hakeudu sydänfilmiin eli EKG:hen kahden vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta.
Mitkä ovat eteisvärinän oireet?
Eteisvärinän oireet vaihtelevat, ja osalla niitä ei ole lainkaan. Terveyskirjasto mainitsee epämiellyttävät rytmihäiriötuntemukset, suorituskyvyn laskun ja lisääntyneen virtsaneritystä, ja harvoin ilmenee tajunnanhäiriöitä. Iäkkäillä eteisvärinä on usein täysin oireeton.
Tyypillisiä tuntemuksia ovat:
- sydämen epäsäännöllinen, “sekainen” tai nopea tykytys
- väsymys ja suorituskyvyn lasku, esimerkiksi portaiden nouseminen rasittaa tavallista enemmän
- huimaus
- virtsaamistarpeen lisääntyminen
Tuntemukset eivät erota eteisvärinää muista rytmihäiriöistä, joten diagnoosi vaatii aina sydänfilmin. Käypä hoito -suosituksen mukaan pulssin tunnustelu ranteesta tai kaulalta on eteisvärinän seulonnan perustyökalu. Terveyskirjaston mukaan yli 60-vuotiaiden kannattaa tutkia sykettään 1–2 kertaa kuukaudessa mahdollisen oireettoman eteisvärinän toteamiseksi. Miten se tehdään, kerrotaan sivulla pulssin mittaus.
Milloin eteisvärinän takia soitetaan 112 ja milloin riittää EKG?
Kiireellisyys ratkeaa oireiden perusteella, ei sillä, kuinka epäsäännöllinen pulssi on. Seuraava IF → THEN -taulukko perustuu Terveyskirjastoon ja Päivystysapuun.
| Jos | Niin |
|---|---|
| Tajunnanmenetys, rintakipu tai halvausoireita | Soita 112 |
| Rytmihäiriön tuntemus ja vointi huono, syke yli 150 | Soita 112 |
| Rytmihäiriöitä ja syke levossa yli 120 | Soita Päivystysapuun 116117 |
| Epäsäännöllinen pulssi tai tykytys ilman kiireellisiä merkkejä | EKG kahden vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta |
| Yli 60-vuotias, ei oireita | Tunnustele pulssi 1–2 kertaa kuussa |
Halvausoireiden tunnistaminen on osa eteisvärinän turvallisuutta, koska aivoinfarkti on sen vakavin seuraus; ensimmäiset merkit on kuvattu sivulla aivoinfarkti.
Miksi eteisvärinä lisää aivoinfarktin riskiä?
Eteisvärinä lisää aivoinfarktin riskiä, koska eteiset eivät supistu kunnolla ja veri pysähtelee sydämen sisällä. Terveyskirjaston mukaan eteisvärinä voi ilman lääkehoitoa useita päiviä jatkuessaan aiheuttaa sydämen sisään hyytymiä, jotka voivat kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivohalvauksen. Hyytymä tukkii aivovaltimon, ja aivokudos jää ilman happea.
Tämä selittää, miksi hoito painottuu veren hyytymisen estoon eikä pelkästään rytmin korjaamiseen. Hyödyn arvioimiseksi lääkäri laskee CHA2DS2-VA-pisteet, jotka huomioivat esimerkiksi iän, verenpainetaudin ja diabeteksen. Käypä hoidon mukaan pistemäärällä 2 tai enemmän antikoagulaatiohoito eli veren hyytymistä estävä lääkitys on aiheellinen lähes poikkeuksetta, pistemäärällä 1 se arvioidaan yksilöllisesti ja pistemäärällä 0 sitä ei suositella.
Mistä eteisvärinä johtuu ja mitkä tekijät lisäävät riskiä?
Eteisvärinän taustalla on usein ylipaino, diabetes tai kohonnut verenpaine. Terveyskirjaston mukaan se voi olla myös sydämen vajaatoiminnan, läppäviran, sepelvaltimotaudin tai kilpirauhasen liikatoiminnan seurausta, ja runsas alkoholinkäyttö tai äärimmäinen fyysinen rasitus voivat laukaista kohtauksen.
Riskitekijät kannattaa pitää mielessä juuri siksi, että monet niistä ovat hoidettavissa:
- Kohonnut verenpaine: tehokas hoito ehkäisee eteisvärinää; katso korkea verenpaine.
- Ylipaino: Terveyskirjaston mukaan ylipainon välttäminen estää kohtauksia tehokkaasti erityisesti muuten tervesydämisillä. Käypä hoito mainitsee tavoitteeksi painoindeksin alle 27 tai vähintään 10 prosentin painonpudotuksen.
- Alkoholi: runsaan käytön vähentäminen pienentää eteisvärinän vaaraa suuresti. Käypä hoito -suosituksen mukaan eteisvärinäpotilaalla alkoholia on enintään 3 annosta viikossa; annoksen koko ja muut rajat selviävät sivulta alkoholin riskirajat.
- Uniapnea ja liikunta: Käypä hoito mainitsee uniapnean hoidon (esimerkiksi ylipainehengityslaite) ja säännöllisen liikunnan osana elämäntapahoitoa; liikunnan hyödyt ylittävät eteisvärinän riskit.
Miten eteisvärinä todetaan?
Eteisvärinä todetaan sydänfilmillä eli EKG:llä, ei oireiden perusteella. Terveyskirjaston mukaan EKG-tutkimukseen on syytä hakeutua kahden vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta, koska kohtaus voi mennä ohi ennen kuin se ehtii tallentua. Jos kohtaukset ovat harvoja ja lyhyitä, Holter-tutkimus tallentaa sydämen rytmin kokonaisen vuorokauden tai joskus pidempään. Hyvin harvoissa kohtauksissa potilas voi saada oire-EKG-laitteen, jolla hän itse tallentaa sydänfilmin oireen aikana, ja ihon alle voidaan paikallispuudutuksessa asentaa rytmivalvuri, joka valvoo sydämen sähköistä toimintaa jopa vuosien ajan (ks. rytmihäiriöt).
Eteisvärinä voi olla toisen sairauden seuraus, joten lääkäri etsii samalla taustasyitä: kohonnutta verenpainetta, kilpirauhasen liikatoimintaa, sydämen läppävikoja, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa. Tämän vuoksi oireita ei kannata jäädä selittelemään pelkällä väsymyksellä.
Eteislepatus eli flutteri: mitä eroa on?
Eteislepatus (flutteri) on eteisvärinän läheinen sukulainen: sekin on eteisten rytmihäiriö, ja Terveyskirjasto käsittelee molempia samassa artikkelissa. Hakusanalla “flutteri EKG” haetaan yleensä tietoa siitä, miltä rytmihäiriö näyttää sydänfilmillä. Tunnistaminen on lääkärin työtä, eikä sitä voi tehdä pulssin tunnustelulla tai älykellolla. Käytännön ohje on sama kuin eteisvärinässä: hakeudu EKG:hen, ja lääkäri arvioi tukosriskin yksilöllisesti.
Voiko älykello tunnistaa eteisvärinän?
Älykello voi huomata epäsäännöllisen sykkeen ja ohjata hakeutumaan tutkimuksiin, mutta se ei voi vahvistaa diagnoosia. Käypä hoito toteaa, että tunnistusalgoritmien kehittymisestä huolimatta eteisvärinän diagnoosi vaatii aina lääkärin tarkastaman EKG-otoksen. Käytännössä toimi näin:
- Kello ilmoittaa epäsäännöllisestä rytmistä kerran, olo on normaali: tunnustele pulssi, kirjaa havainto ja varaa aika EKG:hen.
- Hälytys toistuu tai siihen liittyy oireita: hakeudu EKG:hen kahden vuorokauden kuluessa.
- Kello ei hälytä mutta tunnet epäsäännöllistä tykytystä: luota tuntemukseen ja hakeudu tutkimuksiin; kello ei sulje pois rytmihäiriötä.
Miten eteisvärinää hoidetaan?
Eteisvärinän hoito koostuu kolmesta osasta: tukosriskin vähentämisestä, sykkeen tai rytmin hallinnasta ja syiden hoidosta. Hoidon valinta riippuu oireista, iästä ja muista sairauksista.
| Hoito | Mitä se tarkoittaa | Kenelle sopii |
|---|---|---|
| Antikoagulaatio | veren hyytymistä estävä lääke; varfariini INR-seurannalla tai suora antikoagulantti | kaikille, joilla tukosriski on suuri (CHA2DS2-VA vähintään 2) |
| Sykkeen hallinta | pidetään leposyke alle 110 lyöntiä minuutissa | usein iäkkäille, joilla oireet lievät tai puuttuvat |
| Rytminsiirto | rytmi käännetään normaaliksi lääkkeellä tai sähköllä | oireisille |
| Katetriablaatio | paikallispuudutuksessa katetrilla eristetään rytmihäiriön aiheuttavat solut | parhaiten kohtauksittaiseen eteisvärinään ja muuten terveeseen sydämeen |
| Tahdistin | ääritapauksissa, kun eteisten ja kammioiden välinen johtuminen katkaistaan | harvoille |
Käypä hoidon mukaan suorat antikoagulantit ovat ensisijaisia varfariiniin nähden, ellei varfariinin hoitotasapaino ole jo hyvä. Terveyskirjasto toteaa, että oireettomilla tai lieväoireisilla yli 65-vuotiailla elinaikaennuste ja elämänlaatu eivät huonone, vaikka rytminsiirroista luovutaan, kun verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan ja diabeteksen hoitoon kiinnitetään huomiota.
Lääkitystä ei aloiteta, lopeteta tai muuteta omin päin. Jos veren hyytymistä estävä lääke aiheuttaa verenvuotoa tai tuntuu huolestuttavalta, ota yhteys hoitavaan lääkäriin. Epäsäännöllisen sykkeen muista syistä, kuten vaarattomista lisälyönneistä, kerrotaan sivulla rytmihäiriöt. Mikä on normaali syke, selviää sivulta normaali syke.
Mitä kannattaa kysyä lääkäriltä?
Eteisvärinäpotilaan kannattaa mennä vastaanotolle valmistautuneena, sillä hoidon valinnat riippuvat sinusta. Kysy näitä:
- Mikä on tukosriskini pistemäärä, ja miksi veren hyytymistä estävä lääke on tai ei ole tarpeen?
- Kumpi hoitolinja sopii minulle: sykkeen hallinta (tavoite leposyke alle 110) vai rytmin palauttaminen?
- Mitkä tekijät voin itse hoitaa: verenpaine, paino, alkoholi, uniapnea?
- Mihin oireisiin pitää reagoida heti ja milloin soitan 112?
- Jos käytän verenohennuslääkettä: miten seuranta toimii ja mitä teen, jos ilmenee vuotoa tai tarvitsen hammas- tai muun toimenpiteen?
Liikunta kuuluu hoitoon: Käypä hoidon mukaan liikunnan hyödyt ylittävät eteisvärinän riskit, mutta Terveyskirjasto mainitsee äärimmäisen fyysisen rasituksen mahdollisena kohtauksen laukaisijana. Sopiva rasitustaso kannattaa sopia lääkärin kanssa.
Lähteet
- Terveyskirjasto: Eteisvärinä (flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)
- Käypä hoito: Eteisvärinä
- Käypä hoito: Tunnista aivoinfarkti
- Terveyskirjasto: Sydämen rytmihäiriöt
- Terveyskylä: Pulssi eli sydämen syke
- Terveyskylä: Päivystysapu, sydämen rytmihäiriö
Usein kysyttyä
Voiko eteisvärinä mennä itsestään ohi?
Voi. Terveyskirjaston mukaan eteisvärinäkohtaus voi mennä ohi itsestään tai lääkehoidolla parissa vuorokaudessa. Ohimennytkin kohtaus kuuluu näyttää lääkärille, koska aivoinfarktin riski ei katoa kohtauksen mukana.
Onko eteisvärinä sama asia kuin flimmeri?
On. Flimmeri on eteisvärinän arkikielinen nimi. Eteislepatus eli flutteri on läheinen rytmihäiriö, ja Terveyskirjasto käsittelee molempia samassa artikkelissa; erottaminen tehdään sydänfilmistä.
Voiko eteisvärinää ehkäistä?
Osittain. Terveyskirjaston mukaan ylipainon välttäminen, runsaan alkoholinkäytön vähentäminen ja kohonneen verenpaineen tehokas hoito ehkäisevät eteisvärinää.
Aiheeseen liittyvää
Normaali syke ja leposyke Aikuisen normaali leposyke on 50–90 lyöntiä minuutissa. Katso, milloin syke on liian korkea tai matala, lasten arvot ja milloin sykkeen takia pitää soittaa 112. 
Pulssin mittaus Pulssin mittaus ranteesta: laske lyönnit 30 sekunnista ja kerro kahdella. Vaiheet, muunnostaulukko ja ohje siihen, mitä epäsäännöllinen pulssi tarkoittaa. 
Rytmihäiriöt Muljahtelu ja lisälyönnit ovat usein vaarattomia. Katso, miltä rytmihäiriö tuntuu, mitkä merkit vaativat hoitoa tai 112:ta ja miten asia tutkitaan. 
Aivoinfarkti: oireet ja ensiapu Aivoinfarkti: jos kasvot, käsi tai puhe ei toimi, soita 112. Oireet myös lievässä infarktissa, liuotus- ja tukoksenpoistohoidon ikkunat sekä toipuminen. 
Alkoholin riskirajat Alkoholin riskirajat: yksi annos on 12 g alkoholia. Naisilla kohtalainen riski alkaa 7, miehillä 14 annoksesta viikossa. Rajat iän ja sukupuolen mukaan. 
Korkea verenpaine: oireet ja syyt Korkea verenpaine on useimmiten oireeton. Katso, milloin kohonnut paine vaatii soittoa 112:een tai päivystystä, mistä paine nousee ja mitä sen jälkeen tehdään.