LADA-diabetes
LADA on aikuisena alkava hitaasti etenevä autoimmuunidiabetes. Näin se eroaa tyypeistä 1 ja 2, miten GAD-vasta-aineet kertovat siitä ja miten sitä hoidetaan.

LADA-diabetes on aikuisena alkava, hitaasti etenevä insuliinipuutosdiabetes, jonka taustalla on haiman beetasolujen autoimmuunitulehdus. Se luokitellaan tyypin 1 diabeteksen alatyypiksi. LADA todetaan GAD-vasta-aineilla ja matalalla C-peptidillä, ja se jää helposti tunnistamatta, koska se muistuttaa aluksi tyypin 2 diabetesta.
Mikä on LADA-diabetes?
LADA tulee englanninkielisistä sanoista latent autoimmune diabetes in adults, aikuisten piilevä autoimmuunidiabetes. Piilevä viittaa siihen, että oman insuliinin eritys heikkenee hitaammin kuin klassisessa tyypin 1 diabeteksessa. Siksi insuliinihoitoa ei välttämättä tarvita heti.
Terveyskylän mukaan noin joka kymmenennellä aikuisena diabetekseen sairastuvalla löytyy verikokeessa GAD-vasta-aineita, jotka viittaavat haiman beetasolujen autoimmuunitulehdukseen. LADA puhkeaa tyypillisimmin 40–60-vuotiaana, ja sairastunut on usein normaalipainoinen tai vain lievästi ylipainoinen.
Miten LADA eroaa tyypistä 1 ja tyypistä 2?
LADA on kahden tyypin välimaastossa. Se jakaa autoimmuunisyyn tyypin 1 kanssa mutta etenee hitaasti kuin tyypin 2.
| Tyypin 1 | LADA | Tyypin 2 | |
|---|---|---|---|
| Syy | autoimmuunireaktio | autoimmuunireaktio | insuliiniresistenssi |
| Alkamisikä | useimmiten alle 30 | usein 40–60 | aikuisikä |
| Eteneminen | nopea, päivistä viikkoihin | hidas | hidas |
| GAD-vasta-aineet | usein | todetaan | harvoin (noin 9 % uusista) |
Tyypin 2:n piirteet, kuten ikä ja hidas alku, johtavat siihen, että LADA diagnosoidaan alussa usein tyypin 2 diabetekseksi. Tarkempi kuvaus lajeista on sivuilla tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes.
Mitkä ovat LADAn oireet ja milloin hakeudun hoitoon?
LADAn oireet ovat samat kuin muussa korkeassa verensokerissa: jano, tihentynyt virtsaaminen, väsymys ja painon lasku. Hidas alku tekee oireista helposti huomaamattomia.
- Soita 112, jos korkean sokerin lisäksi on uneliaisuutta, sekavuutta tai puuskuttavaa hengitystä.
- Hakeudu päivystykseen, jos vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu liittyvät korkeaan sokeriin.
- Varaa aika terveyskeskukseen, jos sinulle on todettu aikuisena diabetes ja sokeri nousee nopeasti tai olet normaalipainoinen. Voit kysyä lääkäriltä, onko GAD-vasta-ainekoe aiheellinen.
Korkean sokerin merkit kuvataan sivulla korkea verensokeri.
Miten LADA todetaan?
LADA todetaan verikokeilla: GAD-vasta-aineet kertovat autoimmuunitulehduksesta ja C-peptidi kertoo oman insuliinin erityksestä. Matala C-peptidi osoittaa, että haima tuottaa vähän insuliinia.
Käypä hoito arvioi GAD-määritystä tarkemmin. Sen mukaan koe voi auttaa uutena todetun diabeteksen laadun selvittämisessä erityisesti nuoremmilla aikuisilla. Noin 9 prosentilla Suomessa uutena tyypin 2 diabetekseksi todetuista GAD-vasta-aineet löytyivät. Alle 35-vuotiaista GAD-positiivisista 84 prosenttia tarvitsi insuliinia kuuden vuoden sisällä, yli 55-vuotiailla 34 prosenttia. Positiivinen koe ei siis yksin kerro, tarvitaanko insuliinia: ennustearvo oli kokonaisuutena 52 prosenttia.
Diagnoosin tulkinta kuuluu lääkärille. Verensokerin diagnoosirajat ovat samat kuin muissa diabetestyypeissä, ja ne löytyvät sivulta normaali verensokeri.
Miten LADAa hoidetaan?
LADAn hoito aloitetaan elintavoilla ja tyypin 2 diabeteksen lääkkeillä, ja siirrytään insuliiniin, kun hoitotasapaino ei enää riitä. Insuliinin tarve kasvaa, kun oma erite heikkenee.
Käypä hoito toteaa, ettei ole selvää, säilyttääkö varhainen insuliinihoito beetasolujen toimintaa paremmin kuin tablettihoito. Lääkevalinnasta päättää siksi hoitava lääkäri tapauskohtaisesti. Sokerin seuranta kotona auttaa ajoittamaan hoidon muutokset: verensokerin mittaus kotona.
Mitkä ovat LADAn diagnoosikriteerit Suomessa?
Käypä hoito -suosituksen Diabetestyypit mukaan suomalaiset LADA-kriteerit ovat kolme:
- Diabetes on puhjennut 35 ikävuoden jälkeen.
- Verestä löytyy GAD-vasta-aineita tai muita haima-vasta-aineita.
- Insuliinihoitoa ei tarvita ensimmäisten 6–12 kuukauden aikana.
Alkuvaiheessa LADA muistuttaa tyypin 2 diabetesta, mutta insuliininpuute kehittyy nopeammin kuin tyypissä 2 ja hitaammin kuin tyypissä 1. Terveyskylän mukaan LADAa sairastavalla ei myöskään yleensä ole tyypin 2:lle tyypillisiä aineenvaihduntaoireyhtymän merkkejä, kuten kohonnutta verenpainetta tai korkeita triglyseridejä.
Poissulkeeko vasta-aineiden puuttuminen autoimmuunidiabeteksen?
Ei poissulje. Käypä hoito toteaa, että noin 10 prosentilla tyypin 1 diabetesta sairastavista ei todeta autovasta-aineita (ICA, GAD, IA-2, ZnT8), eikä niiden puuttuminen sulje diagnoosia pois. Siksi diagnoosi perustuu vasta-ainekokeen lisäksi alkamisikään ja taudinkulkuun.
Mitä vasta-aineita tutkitaan?
Käypä hoito nimeää tyypin 1 diabeteksen kiertäviksi autovasta-aineiksi ICA-, GAD-, IA-2- ja ZnT8-vasta-aineet. LADAn kriteereissä mainitaan GAD tai muut haima-vasta-aineet, ja GAD on niistä LADAn kriteereissä nimetty. Tulos kertoo autoimmuunista syystä, mutta hoidon valinta perustuu myös oman insuliinin erityksen mittaukseen.
Miten hoito etenee vaiheittain?
Terveyskylän mukaan hoidon perusta ovat elintavat, ja tarvittaessa lisäksi käytetään tyypin 2 diabeteksen lääkkeitä (esimerkiksi metformiini, GLP-1-reseptoriagonistit ja SGLT2-estäjät). Kun sokeritavoitteita ei enää saavuteta, insuliinihoito aloitetaan perusinsuliinilla tai ateriainsuliinilla ja laajennetaan tarvittaessa useaan päivittäiseen pistokseen. Lääkkeiden valinta ja aloitus ovat aina lääkärin päätös.
Lähteet
- Terveyskylä: LADA-diabetes
- Käypä hoito: GAD-vasta-aineiden määritys diabeteksen diagnostiikassa
- Käypä hoito: Diabetestyypit
Usein kysyttyä
Mikä on LADA?
LADA tulee sanoista latent autoimmune diabetes in adults. Se on aikuisiällä alkava diabetes, jossa immuunijärjestelmä vaurioittaa insuliinia tuottavia soluja hitaammin kuin tyypin 1 diabeteksessa.
Aiheeseen liittyvää
Tyypin 1 diabetes Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö ei tuota insuliinia. Katso oireet, ketoasidoosin hätämerkit ja ero tyyppeihin 2 ja LADA.
Tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes on usein pitkään oireeton. Tunnista oireet ja riskitekijät, opi esidiabeteksen rajat ja se, miten elintavat pienentävät riskiä.
Normaali verensokeri Normaali paastoverensokeri on 4,0–6,0 mmol/l. Taulukossa paasto-, aterian jälkeiset ja HbA1c-rajat sekä se, milloin lukema vaatii vastaanottoa.
Korkea verensokeri: oireet Korkean verensokerin oireita ovat jano, tihentynyt virtsaaminen ja väsymys. Tunnista merkit, jotka vaativat 112:n tai päivystyksen, ja toimi oikein. Verensokerin mittaus kotona Näin verensokeri mitataan oikein kotona: vaiheet sormenpäästä, mittausajat, tavoitearvot ja yleisimmät virheet. Mukana sensorin (CGM) perusteet.