Raskausdiabetes
Raskausdiabeteksen raja-arvot sokerirasituskokeessa ovat paasto 5,3, 1 h 10,0 ja 2 h 8,6 mmol/l. Koe, kotiseuranta, ruokailu ja seuranta synnytyksen jälkeen.
Raskausdiabetes todetaan 75 gramman sokerirasituskokeessa, kun yksikin plasman glukoosiarvo ylittää rajan: paasto 5,3 mmol/l tai yli, tunnin arvo 10,0 mmol/l tai yli tai kahden tunnin arvo 8,6 mmol/l tai yli. Koe tehdään tavallisesti raskausviikoilla 24–28. Raskausdiabetes ei itsessään aiheuta oireita, joten seulonta on välttämätön.
Mitkä ovat raskausdiabeteksen raja-arvot?
Raskausdiabeteksen raja-arvot ovat tiukemmat kuin muulla väestöllä, koska tavoitteena on suojella sikiötä liialliselta kasvulta. Raja-arvot ovat Käypä hoito -potilasohjeen ja Terveyskirjaston mukaan seuraavat.
| Näytteenotto sokerirasituskokeessa (75 g glukoosia) | Raja, plasman glukoosi |
|---|---|
| Paastoarvo | 5,3 mmol/l tai yli |
| 1 tunnin arvo | 10,0 mmol/l tai yli |
| 2 tunnin arvo | 8,6 mmol/l tai yli |
Diagnoosiin riittää yksi rajan ylittävä arvo. Jos ensimmäisen seulontakokeen paastoarvo on 6 mmol/l tai yli tai kahden tunnin arvo yli 11 mmol/l, ohjaus tapahtuu erikoissairaanhoitoon.
Raja-arvoja ei saa sekoittaa muun väestön rajoihin, joissa diabeteksen raja on paastolla 7,0 mmol/l. Ne on koottu sivulle normaali verensokeri.
Miten sokerirasituskoe tehdään?
Sokerirasituskoe on kahden tunnin koe, jossa mitataan ensin paastoarvo, juodaan 75 grammaa glukoosia sisältävä liuos ja mitataan sokeri uudelleen tunnin ja kahden tunnin kuluttua. Koe tehdään paastoten.
Kokeeseen kutsutaan lähes kaikki raskaana olevat. Poikkeuksena ovat pienemmän riskin ryhmä: alle 25-vuotiaat, joiden painoindeksi on normaali, joilla ei ole tyypin 2 diabetesta suvussa ja jotka odottavat ensimmäistä lasta. Neuvola tekee päätöksen kokeesta yksilöllisesti.
Aikataulu riippuu riskistä:
- Viikot 24–28 kaikille, joille koe tehdään
- Viikot 12–16 suuremman riskin raskauksissa, esimerkiksi kun painoindeksi on vähintään 30, raskausdiabetes on ollut aiemmin tai suvussa on tyypin 2 diabetesta. Jos tulos on normaali, koe toistetaan viikoilla 24–28.
Riskitekijöitä ovat lisäksi PCOS, yli 40 vuoden ikä, aiemmin syntynyt yli 4 500 gramman painoinen lapsi ja rasvamaksa. Painoindeksin voit laskea BMI-laskurilla.
Esimerkit: miten sokerirasituskokeen tulos luetaan?
Raja-arvoja verrataan jokaiseen näytteeseen erikseen, ja yksikin ylitys riittää. Esimerkki 1: paasto 4,9, tunnin arvo 10,4 ja kahden tunnin arvo 8,0 mmol/l. Tunnin arvo ylittää rajan 10,0, joten raskausdiabetes todetaan, vaikka kaksi muuta arvoa jää rajan alle. Esimerkki 2: paasto 5,2, tunnin arvo 9,8 ja kahden tunnin arvo 8,5 mmol/l. Mikään arvo ei saavuta rajaa (5,3, 10,0 ja 8,6), joten koe on normaali. Esimerkki 3: paasto 5,3 mmol/l ja muut arvot rajan alla. Paastoarvo yltää rajaan, joten diagnoosi on raskausdiabetes.
Millaisia oireita raskausdiabetes aiheuttaa?
Raskausdiabetes ei sinänsä aiheuta oireita. Moni raskaana oleva voi hyvin, vaikka sokerit olisivat koholla, ja siksi diagnoosi perustuu kokeeseen eikä oloon. Suomessa raskausdiabetes todettiin vuonna 2019 noin joka viidennessä synnytyksessä, joten sitä ei kannata pitää harvinaisena.
Jos raskauden aikana tulee voimakasta janoa, runsasta virtsaamista, sekavuutta tai pahoinvointia ja vatsakipua, kerro neuvolaan tai hakeudu päivystykseen. Tajunnan heikkeneminen tai tihentynyt hengitys on syy soittaa 112.
Miten raskausdiabetesta hoidetaan ja mitä voi syödä?
Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi on oma verensokeriseuranta. Hoito aloitetaan terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla, ja vain osa tarvitsee lääkkeitä. Lääkehoito eli metformiini tai insuliini tulee kyseeseen, kun tavoitteet eivät toteudu: noin 15 prosenttia raskausdiabeetikoista tarvitsee lääkitystä, ja se lopetetaan synnytyksen jälkeen.
Kotiseurannan tavoitteet ovat:
| Mittaushetki | Tavoite |
|---|---|
| Aamulla paastoten | alle 5,5 mmol/l |
| 1 tunti aterian jälkeen | alle 7,8 mmol/l |
Lääkitys harkitaan, kun paastoarvo on toistuvasti 5,5 mmol/l tai yli tai tunnin arvo 7,8 mmol/l tai yli. Mittaus- ja annosohjeet saat neuvolasta tai poliklinikalta; kotimittauksen perusteet löytyvät sivulta verensokerin mittaus kotona.
Ruokailusta Käypä hoito toteaa, että ravitsemusneuvonta ja sokeriseuranta yhdessä näyttävät pienentävän tarvetta lääkehoitoon ja suurten vauvojen osuutta, mutta tutkimusnäyttö on heikko eikä parasta ruokavaliota ole osoitettu. Käytännössä ohjeet ovat tavallisia: säännöllinen ruokailurytmi, täysjyväviljaa, kasviksia ja liikuntaa, ja painon nousu raskauden aikana sopii lähtöpainoon nähden. Yksilöllisen ruokavalion suunnittelee neuvolan tai poliklinikan ravitsemusasiantuntija. Yleinen malli: lautasmalli.
Miksi raskausdiabetes pitää hoitaa?
Hoidon tavoite on estää sikiön liiallinen kasvu ja synnytyksen komplikaatiot. Hoitamattomana raskausdiabetes voi johtaa makrosomiaan eli yli 4,5 kilon painoiseen vastasyntyneeseen täysiaikaisena, synnytyksen vaikeuksiin ja vastasyntyneen matalaan verensokeriin.
Jääkö raskausdiabetes synnytyksen jälkeen?
Raskausdiabetes häviää yleensä synnytyksen jälkeen, mutta se ei ole vaaraton: tyypin 2 diabeteksen riski on noin kymmenkertainen seuraavien 10 vuoden aikana verrattuna niihin, joilla raskausdiabetesta ei ollut. Siksi sokerit tutkitaan uudelleen.
- Lääkitystä käyttäneillä uusintakoe tehdään 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä.
- Pelkällä ruokavaliolla hoidetuilla noin vuoden kuluttua.
Pienen riskin pitämiseksi hallinnassa auttavat samat keinot kuin muussa diabeteksen ehkäisyssä: painonhallinta ja liikunta, joita käsitellään sivulla tyypin 2 diabetes.
Mistä raskausdiabetes johtuu ja mikä siihen altistaa?
Raskausdiabeteksessa on kyse samoista kahdesta tekijästä kuin muissakin diabeteksissa: insuliinin teho lihaksissa, rasvakudoksessa ja maksassa on heikentynyt, eikä haima eritä tarpeeksi insuliinia. Raskaushormonit ja äidin rasvakudos lisäävät insuliiniresistenssiä, ja Käypä hoito -potilasohjeen mukaan insuliinin tarve kasvaa erityisesti raskausviikoilla 20–32. Altistavia tekijöitä ovat aiemmin kuvattujen lisäksi suun kautta käytettävä kortisonilääkitys, rasvamaksa ja sokeri aamuvirtsassa raskauden alussa. Käypä hoito -potilasohjeen mukaan raskausdiabetes uusiutuu helposti: noin puolet odottajista sairastuu siihen uudelleen seuraavassa raskaudessa.
Mitä syödä aamupalaksi ja muina aterioina?
Käypä hoito -potilasohjeen mukaan ateriarytmin tulee olla säännöllinen: aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala sekä tarvittaessa 1–2 välipalaa. Hiilihydraattipitoiset ruoat jaetaan tasaisesti usealle aterialle päivän aikana. Kotiseurannan tavoitteet ovat aamun paastoarvo alle 5,5 mmol/l ja tunti aterian jälkeen alle 7,8 mmol/l, joten ruokavalion vaikutuksen näkee suoraan mittaustuloksista.
IF ruoka nostaa sokerin tunnin kohdalla yli 7,8 mmol/l, THEN kerro tulokset neuvolalle tai poliklinikalle, jotta kyseisen aterian hiilihydraattien jakoa voidaan muuttaa. Esimerkki: jos tunnin arvo aamupalan jälkeen on 8,4 mmol/l ja lounaan jälkeen 6,9 mmol/l, ongelma on aamupalassa eikä koko päivän syömisessä.
Milloin lääkehoito aloitetaan?
Käypä hoito -potilasohjeen mukaan lääkehoito aloitetaan, kun sokeritavoitteet ylittyvät 1–2 kertaa 1–2 viikon aikana. Aloitus tapahtuu synnytyssairaalan poliklinikalla, ja se on aina lääkärin päätös. Lääkehoidon ensisijainen syy on lapsen hyvinvointi: tavoitteena on estää sikiön liikakasvu ja synnytyskomplikaatiot.
Mitä raskausdiabetes tarkoittaa äidille ja vauvalle?
Äidillä raskausdiabetes lisää raskauden aikaisen verenpaineen nousun ja pre-eklampsian riskiä; Käypä hoito -potilasohjeen mukaan verenpaineen kohoamisen riski on noin kaksinkertainen verrattuna raskauksiin ilman diabetesta. Vastasyntyneellä matala verensokeri on tavallinen ongelma, ja sitä hoidetaan imettämällä tiheään, tarvittaessa glukoosigeelillä posken limakalvolle ja vaikeassa tai pitkittyvässä tilassa suonensisäisellä sokeriliuoksella. Pitkällä aikavälillä äidin sokeriaineenvaihdunnan häiriöt voivat näkyä myös lapsella ylipainona ja aineenvaihdunnan häiriöinä.
Kuinka moni raskausdiabeetikko tarvitsee lääkettä?
Suurin osa pärjää ruokavaliolla ja liikunnalla. Käypä hoito -potilasohjeen mukaan Suomessa noin 83 prosenttia raskausdiabeetikoista hoidettiin vain ruokavaliolla, noin 9 prosenttia metformiinilla ja noin 4 prosenttia insuliinilla. Metformiinia käyttävistä noin 30 prosenttia tarvitsee lisäksi insuliinia. Insuliinin tarve kasvaa tyypillisesti viikoilla 20–32 ja loppuu synnytyksen jälkeen.
Miten raskausdiabetes vaikuttaa synnytykseen?
Käypä hoito -potilasohjeen mukaan synnytystapa riippuu arvioidusta sikiön painosta. Alatiesynnytys on yleensä mahdollinen, kun painoarvio on alle 4 kg. Painoarviolla 4–4,5 kg synnytystapa valitaan yksilöllisesti, ja yli 4,5 kg:n arviolla suositellaan keisarileikkausta. Lääkehoitoa saaneilla synnytyksen käynnistämistä harkitaan, kun raskausviikko 39 on täynnä, viimeistään lasketun ajan tuntumassa.
Kuinka usein sokeri tutkitaan synnytyksen jälkeen?
Jälkitarkastuksen jälkeen seuranta jatkuu sokerirasituskokeen tuloksen mukaan. Käypä hoito -potilasohjeen mukaan seurantaväli on 3 vuotta, jos sokerirasituskokeen tulos on normaali, ja 1 vuosi, jos se on suurentunut. Tyypin 2 diabetes voi alkaa oireettomana, joten seuranta tehdään verikokeella eikä oireiden perusteella.
Lähteet
- Käypä hoito: Raskausdiabetes (potilaalle)
- Käypä hoito: Raskausdiabeetikon ravitsemushoito
- Terveyskirjasto: Raskausdiabetes
- Terveyskylä: Raskausdiabeteksen toteaminen ja hoito
Usein kysyttyä
Milloin sokerirasituskoe tehdään raskauden aikana?
Tavallisesti raskausviikoilla 24–28. Jos riski on suurentunut, koe tehdään jo viikoilla 12–16 ja toistetaan viikoilla 24–28, jos ensimmäinen tulos on normaali. Neuvola kertoo oman aikataulusi.
Jääkö raskausdiabetes synnytyksen jälkeen?
Yleensä se paranee synnytyksen jälkeen, mutta riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen on noin kymmenkertainen seuraavien 10 vuoden aikana. Siksi sokerit tutkitaan uudelleen jälkitarkastuksessa.
Aiheeseen liittyvää
Normaali verensokeri Normaali paastoverensokeri on 4,0–6,0 mmol/l. Taulukossa paasto-, aterian jälkeiset ja HbA1c-rajat sekä se, milloin lukema vaatii vastaanottoa. 
Korkea verensokeri: oireet Korkean verensokerin oireita ovat jano, tihentynyt virtsaaminen ja väsymys. Tunnista merkit, jotka vaativat 112:n tai päivystyksen, ja toimi oikein. 
Matala verensokeri: oireet ja ensiapu Matala verensokeri on alle 4,0 mmol/l. Ensiapu on nopeasti imeytyvä hiilihydraatti ja uusi mittaus. Tajuttomalle ei anneta mitään suuhun, soita 112. Verensokerin mittaus kotona Näin verensokeri mitataan oikein kotona: vaiheet sormenpäästä, mittausajat, tavoitearvot ja yleisimmät virheet. Mukana sensorin (CGM) perusteet. 
Tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes on usein pitkään oireeton. Tunnista oireet ja riskitekijät, opi esidiabeteksen rajat ja se, miten elintavat pienentävät riskiä. 
BMI-laskuri BMI-laskuri laskee painoindeksin pituudesta ja painosta ja kertoo, milloin vyötärönympärys kasvattaa terveysriskiä. Rajat naisille ja miehille.