Musiikki ja aivot

Miten musiikki vaikuttaa aivoihin?

Musiikki vaikuttaa aivoihin tunteiden, liikkeen, kielen ja muistin kautta samanaikaisesti. Särkämön tutkimusten mukaan musiikkia ei käsitellä aivoissa erillisessä osassa, vaan siihen osallistuvat samat alueet, jotka säätelevät muita kognitiivisia toimintoja, ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmä kuvaa käsittelyn laaja-alaiseksi. Tämän vuoksi musiikilla on mahdollisuuksia myös kuntoutuksessa.

Mielihyvän osalta tutkimus on selkeää. Salimpoorin ja kollegojen vuonna 2011 julkaisemassa Nature Neuroscience -tutkimuksessa PET- ja fMRI-kuvantamisella havaittiin, että dopamiinia vapautui enemmän nautinnolliseksi koetun kuin neutraalin musiikin aikana. Vapautumisen määrä oli yhteydessä tunteen voimakkuuteen. Tämä oli ensimmäinen osoitus siitä, että abstrakti palkinto, kuten musiikki, vapauttaa dopamiinia.

Auttaako musiikin kuuntelu AVH-kuntoutuksessa?

Musiikin kuuntelusta on saatu hyötyä aivoinfarktin jälkeen, mutta vahvaa näyttöä muistin ja tarkkaavuuden osalta ei ole. Särkämön ryhmän vuonna 2008 Brain-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 60 akuutin aivoinfarktin sairastanutta jaettiin kolmeen ryhmään: musiikin kuuntelu, äänikirjan kuuntelu ja ei äänimateriaalia. Musiikki- ja äänikirjaryhmä kuunteli valitsemaansa materiaalia vähintään tunnin päivässä kahden kuukauden ajan. Kuuden kuukauden kohdalla musiikkiryhmän muisti ja tarkkaavuuden säätely olivat toipuneet paremmin ja masennusta ja sekavuutta oli vähemmän.

Cochrane-katsaus (29 tutkimusta, 775 osallistujaa) vahvistaa osan tuloksista. Rytmillinen auditiivinen stimulaatio paransi kävelyn nopeutta 11,34 metriä minuutissa, askelpituutta 0,12 metriä ja kävelyn kadenssia 10,77 askelta minuutissa. Elämänlaatu parani matalan näytön laadun mukaan, ja afasian kommunikaatiotuloksissa nähtiin mahdollinen hyöty. Katsauksen kirjoittajat kuitenkin toteavat, ettei muistin ja tarkkaavuuden osalta ole vahvaa näyttöä ja että useimmissa tutkimuksissa oli suuri harhariski.

• IF kuntoudut aivoinfarktista, THEN kysy kuntoutusryhmältä, miten musiikin kuuntelun voi liittää kuntoutukseen. Se ei korvaa fysio-, toiminta- tai puheterapiaa, joita on kuvattu sivulla aivoverenkiertohäiriö.
• IF kävely on hidastunut, THEN kysy fysioterapeutilta rytmillisestä kuntoutuksesta. Cochrane-katsauksen kävelyhyöty oli kohtalaisen näytön tasoa.

Voiko aivoinfarkti vaikuttaa musiikin kuulemiseen?

Voi. Särkämön väitöstutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa aivoinfarktipotilaista sai viikon kuluttua sairastumisesta amusian eli musiikin havaitsemisen häiriön, erityisesti oikean aivopuoliskon vaurion yhteydessä. Tämä on yksi syy siihen, että musiikin käyttö kuntoutuksessa sovitaan ihmisen oman kokemuksen mukaan.

Voiko laulu auttaa puheen kuntoutuksessa?

Laulu on yksi tutkituista tavoista tukea afasiasta toipumista. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä tutkii kuorolaulun vaikutusta afasian kuntoutumiseen, ja heidän mukaansa laulaminen lisää verenkiertoa ja aktivaatiota vaurioalueiden ympärillä erityisesti toipumisen alkuvaiheessa. Melodista intonaatioterapiaa on käytetty puheterapiassa 1970-luvulta lähtien. Tutkijoiden mukaan laulaminen voi myös lievittää masennusta, eristäytymistä ja yksinäisyyttä, jotka ovat tavallisia seurauksia kommunikaatiovaikeuksista.

Tutkimuksen mittakaava on iso: Helsingin yliopiston mukaan noin 7 000 suomalaista saa afasian aivohalvauksen seurauksena vuosittain. Afasian oireet ja keskusteluohjeet on koottu sivulle afasia ja dysartria.

Kannattaako aikuisena aloittaa soittaminen?

Soittamisen aloittaminen on perusteltua ilon takia, mutta muistihyötyä siitä ei voi luvata. Exeterin yliopiston PROTECT-aineistossa, jossa oli yli tuhat 40 vuotta täyttänyttä aikuista, soittimen soittaminen yhdistyi parempaan muistiin ja kykyyn ratkaista monimutkaisia tehtäviä. Tutkimus oli kuitenkin havainnoiva: se kuvaa yhteyksiä, ei todista, että soittaminen aiheuttaa paremman muistin.

Helsingin yliopiston ryhmän mukaan säännöllinen kuorolaulu ikääntyneillä on yhdistynyt myönteisiin vaikutuksiin kuulohavaintoon ja kognitiivisiin prosesseihin. Tämä ero kannattaa pitää mielessä, kun lukee otsikoita aivojen “treenaamisesta”: havainnoiva tutkimus kertoo, mitkä asiat esiintyvät yhdessä, ja vasta satunnaistettu koe voi kertoa, mikä aiheuttaa mitäkin. Käytännössä kuorolaulu on tutkituin ryhmämuoto, ja soittimen voi valita sen mukaan, mistä pitää; hyöty muistille on mahdollinen mutta osoittamatta.

Mitä musiikista ei voi väittää?

Musiikki ei ole hoito, joka korvaisi lääkityksen, terapian tai tutkimukset. Lähteistä ei voi päätellä, että tietty määrä musiikkia tai tietty genre parantaisi aivoja. Särkämön tutkimuksen tunnin päivittäinen kuuntelu oli tutkimusprotokolla, ei suositus. Uutisotsikot vertaavat musiikin vaikutusta muihin nautintoihin, mutta alkuperäisessä tutkimuksessa mitattiin dopamiinin vapautumista kuvantamalla, ei ihmisen elämänlaadun muutosta.

Jos mielialasi tai univaikeutesi jatkuvat pitkään, apua on tarjolla muualla: katso stressin hallinta ja unen tarve. Muut aivoihin liittyvät sivut löytyvät aihealueelta aivot.

Lähteet

• Särkämö T. ym.: Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke, Brain 2008; STT-tiedote
• Cochrane: Music interventions for acquired brain injury
• Helsingin yliopisto: Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus -tutkimusryhmä
• Helsingin yliopisto: Kun kieli rikki, lauletaan Irwinia
• Salimpoor V. ym.: Anatomically distinct dopamine release during anticipation and experience of peak emotion to music, Nature Neuroscience 2011; julkaisu
• Exeterin yliopisto: Playing an instrument linked to better brain health in older adults