Afasia ja dysartria

Mitä eroa on afasialla ja dysartrialla?

Afasia vaikuttaa kieleen, dysartria lihasten tuottamaan puheeseen. Terveyskylän mukaan afasiassa puheen tuottaminen, ymmärtäminen, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminenkin voivat vaikeutua, kun taas dysartriassa puheen epäselvyydestä huolimatta puheen sisältö säilyy normaalina.

Molemmat voivat esiintyä yhtä aikaa. Dysartrian nielemisyhteys johtuu Terveyskylän mukaan siitä, että puheen tuottoon ja nielemiseen osallistuvat pitkälti samat lihakset.

Miten afasia ilmenee?

Afasian oireet riippuvat aivovaurion paikasta ja laajuudesta. Terveyskirjaston mukaan AVH:hon sairastuneista noin 45 prosentilla on afasiaa akuuttivaiheessa. Aivovaurio on tyypillisesti aivojen vasemmassa puoliskossa, ja pitkäaikaiseksi oireeksi afasia jää noin kolmasosalle.

Terveyskylä kuvaa kaksi pääasiallista puhetapaa. Sujuvassa afasiassa puhe on vuolasta mutta epäjohdonmukaista ja siinä on vääriä sanoja. Sujumattomassa afasiassa puheen tuottaminen on hidasta, siinä on epäröintiä ja taukoja, ja Terveyskirjaston mukaan ymmärtäminen voi olla tällöin parempaa. Oireet ovat vaikeimmillaan heti sairastumisen jälkeen. Äkillinen kyvyttömyys käyttää arkikieltä on stressaavaa ja rajoittaa osallistumista, joten läheisen ymmärrys on merkittävä apu.

Miten dysartria ilmenee?

Dysartriassa puhe on epäselvää, vaikka ihminen tietää tarkalleen, mitä haluaa sanoa. Terveyskylän mukaan AVH voi aiheuttaa puhelihasten heikkoutta sekä puheliikkeiden koordinaation ja äänentuoton vaikeutta. Puhe on epäselvää ja hidasta, rytmi voi muuttua ryöpsähtelevä ja ääni voi olla aiempaa vaimeampi. Terveyskirjasto määrittelee dysartrian keskus- tai ääreishermoston vauriosta johtuvaksi puhe- ja ääntämishäiriöksi, joka on lievempi kuin anartria eli puheen täydellinen menetys.

Terveyskylän ohjeen mukaan puhenopeuden hidastaminen ja artikulaatioliikkeiden tietoinen korostaminen selkeyttää usein puhetta. Siksi kuuntelijan kannattaa antaa tilaa hitaammalle puheelle.

Mistä afasia johtuu ja milloin kiire on suurin?

Afasian tavallisin syy on aivoverenkiertohäiriö. Terveyskylän mukaan oikeakätisillä vaurio on yleensä aivojen vasemmassa puoliskossa, vaikka myös oikean puolen vauriot voivat aiheuttaa kielellisiä vaikeuksia. Terveyskylä korostaa lisäksi, ettei afasia ole mielenterveyden ongelma: se on aivovaurion aiheuttama kielellinen häiriö.

Kiireen määrää alkamistapa:

• IF puhevaikeus alkoi äkkiä, THEN soita 112 tai hakeudu heti päivystävään sairaalaan. Aivoinfarktissa jokainen tunti vaikuttaa hoitovaihtoehtoihin, ja hoitoikkunat on kuvattu sivulla aivoinfarkti.
• IF puhevaikeus on jäänyt aiemmasta sairastumisesta, THEN puheterapeutti ja hoitava lääkäri arvioivat kuntoutuksen jatkon. Terveyskirjaston mukaan lopullinen toipuminen riippuu aiheuttaneen tilan vaikeusasteesta.
• IF lapsen puheen kehitys on hidasta, THEN kyse voi olla kehityksellisestä kielihäiriöstä. Se ei ole äkillinen vaan lapsuudessa alkava ja vaatii tutkimukset terveysasemalla.

Miten afaattisen ihmisen kanssa keskustellaan?

Afaattisen ihmisen kanssa keskustellaan normaalilla äänellä, rauhassa ja yksi asia kerrallaan. Terveyskirjasto antaa seuraavat ohjeet läheisille:

1. Varaa riittävästi aikaa keskustelulle ja luo rauhallinen, rento ilmapiiri.
2. Puhu suoraan hänelle, normaalilla äänenvoimakkuudella ja tavallisella yleiskielellä.
3. Poista ympäristön häly, kuten radio tai muu keskustelu.
4. Esitä yksi asia kerrallaan.
5. Käytä tarvittaessa eleitä tai piirtämistä tukena.
6. Anna aikaa vastata äläkä täydennä lausetta hänen puolestaan.

Terveyskylä muistuttaa, että afasiaa sairastavaan suhtaudutaan päätöksentekokykyisenä ja että hän tarvitsee enemmän aikaa sekä ymmärtämiseen että tuottamiseen.

• IF hän hakee sanaa: odota rauhassa, ja tarjoa tukea eleellä tai kuvalla vasta, kun sana ei löydy.
• IF hän ei vaikuta ymmärtävän: lyhennä lause ja esitä vain yksi asia kerrallaan.
• IF puhe on epäselvää mutta sisältö oikeaa: hidasta omaa puhettasi ja pyydä häntä korostamaan äänteitä.

Miten afasiaa ja dysartriaa kuntoutetaan?

Kuntoutuksen tekee koulutettu puheterapeutti, ja näyttö on afasiassa vahvempi kuin dysartriassa. Käypä hoidon mukaan potilaan voinnin mukaan sovitetusta puheterapiasta voi olla hyötyä afasian akuutissa, subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa. Suosituksen taustalla on katsaus 39 satunnaistettuun tutkimukseen ja 2 581 osallistujaan; terapiasta oli hyötyä toiminnalliseen kommunikaatioon ja kielen ymmärtämiseen verrattuna siihen, ettei terapiaa annettu. Näytön aste on C, ja intensiteetti sovitetaan potilaan jaksamiseen.

Dysartrian puheterapiasta Käypä hoito toteaa, ettei olemassa olevan tutkimusnäytön perusteella voida tehdä päätelmiä terapian tehosta. Näytön aste on D, koska laadukkaita satunnaistettuja tutkimuksia ei ole. Se ei tarkoita, ettei terapiasta olisi hyötyä, vaan että hyötyä ei ole vielä osoitettu.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä tutkii kuorolaulua afasiakuntoutuksessa, ja melodista intonaatioterapiaa on käytetty puheterapiassa 1970-luvulta. Aiheesta lisää sivulla musiikki ja aivot. Afasian taustalla oleva aivoinfarkti on kuvattu sivulla aivoinfarkti, ja jälkioireiden kokonaiskuva sivulla aivoverenkiertohäiriö.

Mitä kielellinen erityisvaikeus on?

Kielellinen erityisvaikeus, nykyiseltä nimeltään kehityksellinen kielihäiriö, on lapsuudessa alkava kielenoppimisen vaikeus, ei aivovamman seuraus. Käypä hoidon potilasohjeen mukaan kielenoppimisen vaikeutta on noin 7 prosentilla lapsista, ja häiriö on luotettavimmin diagnosoitavissa 4–6 vuoden iässä. Se eroaa afasiasta siinä, että afasiassa kielitaito on ensin ollut kunnossa ja sitten menetetty aivovaurion vuoksi.

Lapsella kehityksellinen kielihäiriö näkyy sanavaraston hitaana kasvuna, epäselvänä puheena ja vaikeutena ymmärtää monimutkaisia lauseita. Diagnoosin tekee moniammatillinen työryhmä, jossa on lääkäri, puheterapeutti ja psykologi tai neuropsykologi. Jos lapsen sanavarasto ei kasva ikätovereiden tahtiin, kannattaa hakeutua terveysasemalle, sillä tukitoimet aloitetaan heti epäilyn herätessä.

Lähteet

• Terveyskirjasto: Afasia (aivoperäinen puhehäiriö)
• Terveyskirjasto: Dysartria
• Terveyskylä: Afasia – puheen ja kielen häiriö
• Terveyskylä: Kielelliset häiriöt eli afasiat aivoverenkiertohäiriön jälkeen
• Terveyskylä: Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen puhemotorinen häiriö eli dysartria
• Terveyskylä: Äkillinen puheen häiriö (afasia)
• Käypä hoito: Puheterapia aivoverenkiertohäiriöpotilaan afasiakuntoutuksessa
• Käypä hoito: Puheterapian rooli aivovaurion aiheuttaman dysartrian kuntoutuksessa
• Käypä hoito: Kun lapsen puhe on epäselvää tai kielen oppimisessa on vaikeutta
• Helsingin yliopisto: Kun kieli rikki, lauletaan Irwinia