Normaali verensokeri

Normaalit verensokeriarvot yhdellä silmäyksellä

Verensokerin viitearvot riippuvat siitä, milloin ja miten mittaus tehdään. Alla olevat rajat koskevat laskimoverestä määritettyä plasman glukoosia, ellei toisin mainita. Laboratorioiden viitealueet voivat poiketa toisistaan hieman, ja tulkinnan tekee aina hoitava lääkäri.

Käypä hoito -suosituksen mukaan esidiabetes tarkoittaa sitä, että paastoarvo on koholla tai sokerinsieto on heikentynyt tai molempia. Amerikkalainen ADA lukee koholla olevan paastoarvon rajaksi jo 5,6 mmol/l, mutta Suomessa käytetään WHO:n rajaa 6,1 mmol/l.

Mikä on normaali paastoverensokeri?

Paastoverensokeri on aamulla, ennen ensimmäistä ateriaa mitattu veren sokeripitoisuus, ja terveellä se on 4,0–6,0 mmol/l. Laboratorio pyytää tulemaan näytteeseen 10–14 tunnin paaston jälkeen, ja veden saa juoda. Aamulääkkeet voi ottaa tavalliseen tapaan, ellei hoitaja toisin neuvo.

Paastoarvo kuvaa sitä, kuinka hyvin elimistö pitää sokerin tasaisena yön yli. Jos arvo on 6,1–6,9 mmol/l, haima ja insuliinin teho eivät enää pidä sokeria täysin aisoissa, mutta diabetesdiagnoosin raja ei vielä ylity. Tässä vaiheessa elintapamuutoksilla on eniten vaikutusta.

Diabetesdiagnoosiin ei riitä yksi lukema. Oireettomalta vaaditaan kohonnut arvo kahtena eri päivänä tai sokerirasituskoe. Poikkeus on HbA1c: yksi arvo 48 mmol/mol tai yli riittää diagnoosiin. Jos oireita on, esimerkiksi voimakasta janoa ja runsasta virtsaamista, yksi satunnainen plasman sokeriarvo 11 mmol/l tai yli riittää.

Paljonko verensokeri saa nousta aterian jälkeen?

Terveellä ihmisellä verensokeri nousee ruokailun jälkeen korkeintaan 2–3 mmol/l ja palaa sitten lähtötasolle. Itse sormenpäästä mitattuna terveen arvo pysyy aterian jälkeen alle 8,9 mmol/l.

Jos haluat verrata omaa lukemaasi, katso ensin, kuinka kauan syömisestä on. Viitearvot ja diabeteksen hoidon seuranta käyttävät mittausajankohtana kahta tuntia aterian aloittamisesta, joten juuri se on vertailukelpoinen hetki.

Diabetesta sairastavilla on omat tavoitearvonsa, koska tavoitteena on hyvä hoitotasapaino eikä terveen viitealue. Useimmille sopiva ja turvallinen taso on 4–7 mmol/l herättyä ja ennen aterioita sekä alle 8–10 mmol/l aterian jälkeen. Näitä lukuja ei kannata käyttää terveen ihmisen normaalin rajoina.

Miltä tulos näyttää tuloslomakkeella?

Laboratoriotuloksessa plasman glukoosi merkitään lyhenteellä P-Gluk, ja paastonäytteessä edessä on f-kirjain eli fP-Gluk. Fimlabin viitearvo terveelle on 4,0–6,0 mmol/l, ja näytteenotto edellyttää 10–14 tunnin paastoa. HbA1c-tulos annetaan yksikössä mmol/mol.

Mitä HbA1c kertoo?

HbA1c eli pitkäsokeri on veren punasolujen hemoglobiiniin tarttuneen sokerin osuus, ja se kuvaa noin kahden viime kuukauden keskimääräistä verensokeria. Mitä korkeampi sokeri on ollut, sitä enemmän sitä on tarttunut punasoluihin.

HbA1c-näyte ei vaadi paastoa eikä aamuaikaa, mikä tekee siitä käytännöllisen seulontatestin. Viitealue ilman diabetesta on 20–42 mmol/mol. Arvo 42–47 mmol/mol viittaa esidiabetekseen ja 48 mmol/mol tai yli diabetekseen.

Normaali HbA1c ei kuitenkaan sulje pois heikentynyttä sokerinsietoa. Siksi korkean riskin ihmisille tehdään tarvittaessa myös sokerirasituskoe, jossa mitataan paastoarvo ja kahden tunnin arvo 75 g:n glukoosiliuoksen jälkeen.

Eroaako sormenpääarvo laboratorioarvosta?

Sormenpäästä mitattu kapillaariveren arvo on yleensä hieman korkeampi kuin laskimoplasman arvo, ja ero näkyy etenkin aterian jälkeen. Sokerirasituskokeessa heikentyneen sokerinsiedon raja on laskimoplasmassa 7,8–11,0 mmol/l mutta kapillaariverestä 8,9–12,1 mmol/l. Diabeteksen raja on laskimossa yli 11,0 ja kapillaarissa 12,2 mmol/l tai yli.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei kotimittarin yksittäistä lukemaa kannata verrata suoraan laboratorion viitealueeseen. Mittarin tulokseen vaikuttavat myös liian pieni verimäärä, likainen liuskaportti ja väärin säilytetyt liuskat. Ohjeet oikeaan mittaukseen löytyvät sivulta verensokerin mittaus kotona.

Mikä on ihanteellinen verensokeri ja milloin se on liian matala?

Ihanteena ei ole yksittäistä lukua vaan viitealue: terveen paastoplasman glukoosi on Fimlabin viitealueen mukaan 4,0–6,0 mmol/l. Plasman glukoosi alle 4,0 mmol/l on matala verensokeri eli hypoglykemia. Terveyskirjaston mukaan ilman diabetesta merkittävä hypoglykemia edellyttää arvoa alle 3,0 mmol/l ja siihen liittyviä oireita, jotka häviävät sokerin noustessa. Toimintaohjeet löytyvät sivulta matala verensokeri.

Miten luen oman lukemani? Esimerkit

Seuraavat esimerkit käyttävät yllä olevan taulukon rajoja ja olettavat, että arvo on laskimoplasmasta ja mittaus on tehty paastona.

• Paastoarvo 5,8 mmol/l: viitealueella, toimia ei tarvita.
• Paastoarvo 6,4 mmol/l: esidiabeteksen alue (6,1–6,9). Varaa aika vastaanotolle ja aloita elintapamuutokset.
• Paastoarvo 7,3 mmol/l, ei oireita: diabeteksen raja 7,0 ylittyy, mutta oireettomalta vaaditaan vahvistus toisena päivänä. Hakeudu vastaanotolle.
• Kahden tunnin arvo sokerirasituskokeessa 9,1 mmol/l: heikentynyt sokerinsieto (7,8–11,0 mmol/l), eli esidiabetes.
• HbA1c 50 mmol/mol: yksikin arvo 48 mmol/mol tai yli riittää diabetesdiagnoosiin.

Eroaako normaali verensokeri iän tai sukupuolen mukaan?

Suomalaisissa viitearvoissa paastoverensokerin ja HbA1c:n rajat ovat samat aikuisille sukupuolesta riippumatta, eikä iän mukaan eroteltuja rajoja ole. Iän myötä diabeteksen riski kuitenkin kasvaa, ja seulonta on aiheellista erityisesti yli 40-vuotiaille, joilla on muita riskitekijöitä. Raskaudenaikaiset rajat ovat omansa: ne löytyvät sivulta raskausdiabetes.

Milloin lukema vaatii toimia?

Pelkkä viitealueen ylitys ei ole hätätilanne, mutta se kannattaa selvittää. Alla oleva päätöslogiikka auttaa arvioimaan seuraavaa askelta.

• Jos paastoarvo on 4,0–6,0 mmol/l eikä oireita ole, arvo on normaali eikä toimia tarvita.
• Jos paastoarvo on 6,1–6,9 mmol/l tai HbA1c 42–47 mmol/mol, varaa aika terveyskeskukseen tai työterveyteen. Esidiabetes voidaan usein kääntää elintavoilla, ja tyypin 2 diabeteksen riskitesti kertoo, kuinka suuri riski on.
• Jos paastoarvo on 7,0 mmol/l tai yli tai HbA1c 48 mmol/mol tai yli, hakeudu vastaanotolle ilman viivytystä. Diagnoosi vahvistetaan lääkärissä, ja lisätietoa on sivulla tyypin 2 diabetes.
• Jos sokeri on koholla ja samaan aikaan on uneliaisuutta, sekavuutta, pahoinvointia tai tihentynyttä hengitystä, soita 112. Oireet kuvataan sivulla korkea verensokeri.
• Jos lukema on alle 4,0 mmol/l, katso matala verensokeri.

Miten verensokeria voi parantaa?

Kohonnutta paastoarvoa ja esidiabetesta hoidetaan ensisijaisesti elintavoilla. Käypä hoito mainitsee tehokkaiksi keinoiksi 5–10 prosentin painonpudotuksen, vähintään 30 minuutin päivittäisen reippaan liikunnan ja kuitupitoisen, vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion. Suomalaisessa tutkimuksessa elintapahoito pienensi diabeteksen riskiä 58 prosenttia. Käytännön apua tarjoavat lautasmalli ja liikuntasuositus.

Lähteet

• Käypä hoito: Tyypin 2 diabetes (kaypahoito.fi)
• Terveyskylä: Veren glukoosipitoisuus eli verensokeri
• Terveyskylä: Verensokerin omaseuranta ja tavoitearvot
• Terveyskirjasto: Verensokeri koholla ja esidiabetes
• Fimlab: Paastoplasman glukoosi (fP-Gluk) ja HbA1c