Tyypin 2 diabetes

Milloin hakeudun heti hoitoon?

Hakeudu hoitoon heti tai soita 112, jos korkeaan verensokeriin liittyy uneliaisuutta, sekavuutta, puuskuttavaa tai tihentynyttä hengitystä tai hedelmäntuoksuinen hengitys. Nämä voivat kertoa happomyrkytyksestä, joka vaatii päivystyshoitoa. Tällaiset oireet kuvataan tarkemmin sivulla korkea verensokeri.

Muuten tavoite on aika kiireetön mutta ei viivyteltävä: varaa aika terveyskeskukseen tai työterveyteen, jos huomaat janoa, tihentynyttä virtsaamista tai selittämätöntä laihtumista. Terveyskirjasto pitää syynä hakeutua pikaisesti tutkimuksiin oireiden nopeaa pahenemista tai selittämätöntä 3–5 kilon painonpudotusta.

Mitkä ovat tyypin 2 diabeteksen oireet?

Tyypin 2 diabeteksen oireet kehittyvät hitaasti, ja alussa niitä ei välttämättä ole. Insuliiniresistenssi eli insuliinin heikentynyt teho voi vaivata kudoksia vuosia ennen kuin verensokeri alkaa nousta.

Kun sokeri nousee reilusti, tyypillisiä merkkejä ovat:

• jano
• runsas ja tihentynyt virtsaaminen
• väsymys
• selittämätön laihtuminen
• näön muutokset

Alussa oireet ovat epämääräisiä, esimerkiksi yleinen väsymys tai mielialan muutokset, jotka sekoittuvat muihin syihin. Terveyskylän mukaan tyypin 2 diabetes voi tulla ilmi satunnaisesti terveystarkastuksessa tai toisen sairauden tutkimuksissa. Tyypin 1 diabeteksessa oireet puolestaan ilmaantuvat päivissä tai viikoissa (katso tyypin 1 diabetes).

Kuka sairastuu tyypin 2 diabetekseen?

Tyypin 2 diabetekseen sairastuu todennäköisemmin se, jolla on useita riskitekijöitä yhtä aikaa. Suomessa diabetesta sairastaa jo yli puoli miljoonaa ihmistä, ja osa heistä ei tiedä sairaudestaan. THL:n diabetesrekisterissä oli lähes 400 000 diagnoosin saanutta tyypin 2:n sairastajaa.

Käypä hoito -suositusten mukaisia riskitekijöitä ovat:

• ylipaino, erityisesti vyötärölle kertyvä rasva
• sukurasite: tyypin 2 diabetes on kolme kertaa yleisempi, jos sisarus sairastaa sitä
• vähäinen liikunta
• 40 vuoden ikä tai yli
• aiempi raskausdiabetes
• kohonnut verenpaine ja sydän- ja verisuonisairaus
• uniapnea ja muut unihäiriöt
• tietyt lääkkeet, kuten kortikosteroidit, diureetit ja eräät psykoosilääkkeet
• pitkäaikainen stressi ja masennus

Perimää ei voi muuttaa, mutta suuri osa muista tekijöistä on elintapoihin liittyviä. Oman riskin voi arvioida tyypin 2 diabeteksen riskitestillä. Suomalaisessa FINDRISC-testissä 12 pistettä tai enemmän viittaa kohonneeseen riskiin ja 15 pistettä korkeaan.

Mitä esidiabetes tarkoittaa?

Esidiabetes on tila, jossa verensokeri on koholla mutta ei vielä diabeteksen rajalla. Käypä hoito määrittelee sen kohonneeksi paastoarvoksi (6,1–6,9 mmol/l) ja/tai heikentyneeksi sokerinsietokyvyksi (kahden tunnin arvo sokerirasituskokeessa 7,8–11,0 mmol/l). Terveyskylän ja laboratorioiden mukaan myös HbA1c 42–47 mmol/mol viittaa esidiabetekseen.

Esidiabetes kestää usein vuosia, ja elintapamuutoksilla on siinä vaiheessa eniten vaikutusta. Normaali HbA1c ei kuitenkaan sulje pois heikentynyttä sokerinsietoa, joten korkean riskin ihmisille tehdään tarvittaessa sokerirasituskoe. Kaikki rajat ja niiden tulkinta löytyvät sivulta normaali verensokeri.

Voiko tyypin 2 diabeteksen ehkäistä?

Tyypin 2 diabeteksen voi usein ehkäistä tai viivyttää elintavoilla, kun riski on suurentunut. Käypä hoito mainitsee tehokkaina keinoina:

• 5–10 prosentin painonpudotus, jonka on osoitettu pienentävän riskiä selvästi sokerinsietohäiriössä
• vähintään 30 minuuttia reipasta liikuntaa päivittäin, jossa yhdistyvät kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu
• terveellinen ruokavalio, esimerkiksi Välimeren tai pohjoismainen ruokavalio, runsaasti kasviksia, täysjyvää, palkokasveja ja pähkinöitä, vähän sokeria, punaista lihaa ja prosessoituja elintarvikkeita

Onnistuneet elintapamuutokset (painonpudotus, liikunta, kuitupitoinen ruoka ja vähän tyydyttynyttä rasvaa) voivat puolittaa riskin ihmisillä, joilla on heikentynyt sokerinsieto tai kohonnut paastoarvo. Suomalaisessa tutkimuksessa elintapahoito pienensi diabeteksen riskiä 58 prosenttia. Käytännön työkaluja ovat lautasmalli, liikuntasuositus ja painonpudotus.

Miten tyypin 2 diabetesta hoidetaan?

Hoidon perusta on aina elintapahoito: ruokavalio, painonhallinta, liikunta, tupakoimattomuus ja verenpaineen hallinta. Tarvittaessa lääkehoidon aloitus, yleensä metformiinilla, ratkaistaan lääkärin kanssa. Lääkitystä ei aloiteta, lopeteta tai muuteta itse.

Seuranta kuuluu hoitoon. Käypä hoito mainitsee vuosittaiset tutkimukset, joissa katsotaan jalat, silmät ja munuaisten toiminta, jotta liitännäissairaudet löytyvät varhain. Jalkojen hoidosta kerrotaan sivulla diabeetikon jalat, ja kotimittauksesta sivulla verensokerin mittaus kotona. Hoitotavoitteet, kuten HbA1c-tavoite, asetetaan yksilöllisesti.

Merkittävä painonpudotus, noin 15 prosenttia, voi johtaa remissioon: oireet häviävät eikä lääkitystä tarvita. Tämä on mahdollisuus eikä lupaus, ja sitä seurataan lääkärin kanssa.

Mikä ero on tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksella?

Tyypin 1 diabeteksessa elimistön puolustusjärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavia soluja, ja insuliinia on korvattava aina pistoksilla tai pumpulla. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinia on, mutta sen vaikutus on heikentynyt (insuliiniresistenssi). Tyypin 1 alkaa yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa, tyypin 2 tavallisesti aikuisena ja liittyy usein ylipainoon. Käypä hoito arvioi, että tyypin 2:ta sairastaa noin 75 prosenttia ja tyypin 1:tä 10–15 prosenttia suomalaisista diabeetikoista. Vertailu kolmen tyypin kesken on sivulla tyypin 1 diabetes.

Onko tyypin 2 diabetes vaarallinen?

Tyypin 2 diabetes on vaarallinen vasta, kun verensokeri on pitkään koholla ja hoito laiminlyödään. Korkea sokeri vaurioittaa pieniä ja suuria verisuonia. Terveyskirjaston mukaan seurauksia ovat silmänpohjan verisuonivaurio (retinopatia), munuaistauti, hermovauriot erityisesti alaraajoissa ja sydän- ja verisuonitautien lisääntynyt riski. Tästä syystä verensokerin ohella hoidetaan myös verenpainetta ja kolesterolia.

Käypä hoito -potilasversion tavoitearvot tyypin 2 diabeteksessa:

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus asettaa diabetesta sairastavalle tiukemman tavoitteen, alle 130/80 mmHg, jos se on saavutettavissa haitatta. HbA1c-tavoite asetetaan yksilöllisesti. Kolesterolirajoista lisää sivulla LDL-kolesteroli ja verenpaineesta sivulla normaali verenpaine.

Miten diabetes todetaan?

Diabetes todetaan verikokeella, ei oireiden perusteella. Diagnoosiin riittää jokin kolmesta: paastoglukoosi vähintään 7,0 mmol/l, sokerirasituskokeen kahden tunnin arvo yli 11,0 mmol/l tai HbA1c vähintään 48 mmol/mol. Terveyskirjaston mukaan paastoarvo tarkistetaan uusintamittauksella. IF paastoarvo on 6,1–6,9 mmol/l, THEN kyseessä on esidiabetes ja elintapamuutokset kannattaa aloittaa heti, ennen kuin arvo ylittää 7,0:n.

Kuinka yleistä tyypin 2 diabetes on?

Käypä hoito -potilasohjeen mukaan Terve Suomi -tutkimuksessa vuonna 2023 miehistä 14 prosenttia ja naisista 11 prosenttia sairasti diabetesta. Diagnoosin saaneita tyypin 2 diabeetikkoja on noin 400 000, mutta todellinen luku on yli puoli miljoonaa, koska osa ei tiedä sairaudestaan.

Mitä lääkkeitä tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetään?

Käypä hoito -potilasohjeen mukaan ensisijainen lääke on metformiini. SGLT2-estäjät ja GLP-1-reseptoriagonistit ovat keskeisiä erityistilanteissa, ja osa sairastavista tarvitsee lopulta insuliinia. Lääkkeen valinta, aloitus ja muutokset ovat aina lääkärin päätös, ja seurantakäynnit sovitaan yksilöllisesti. Kerran vuodessa tehdään kattavampi tarkastus, jossa katsotaan myös jalat, silmät ja munuaiset.

Millainen ruokavalio ja liikunta kuuluvat hoitoon?

Käypä hoito -potilasversion mukaan ruokavaliossa on runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa ja kalaa, ja vähän sokeria ja valkoista viljaa. Ruokavaliossa proteiinin osuus on potilasohjeen mukaan alle 65-vuotiailla 10–20 ja yli 65-vuotiailla 15–20 prosenttia energiasta. Liikuntaa suositellaan kestävyysliikuntana noin 2,5 tuntia viikossa ja lihaskuntoliikuntana 2–3 päivänä viikossa. Painonpudotustavoite on 5–10 prosenttia painosta; remissioon tähtäävässä hoidossa tavoite on noin 15 prosenttia. Esimerkki: 100 kiloa painavalla 5–10 prosenttia tarkoittaa 5–10 kiloa ja 15 prosenttia 15 kiloa.

Esimerkki: miten tuloksia luetaan käytännössä?

Esimerkki: paastoglukoosi 6,3 mmol/l ja HbA1c 44 mmol/mol osuvat molemmat esidiabeteksen alueelle (6,1–6,9 ja 42–47). Tämä ei ole diabetes, mutta elintapamuutoksilla on nyt eniten vaikutusta. Jos painat 90 kiloa, 5–10 prosentin painonpudotus tarkoittaa 4,5–9 kilon pudotusta. Jos paastoarvo on sen sijaan 7,2 mmol/l ja arvo toistuu uusintamittauksessa, raja 7,0 ylittyy ja kyseessä on diabetes.

Kuinka suuri riski perimä on?

Perimä vaikuttaa riskiin, mutta ei määrää sitä. Käypä hoito -potilasversion mukaan riski on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, ja viisinkertainen, jos sitä on molemmilla. Perimän lisäksi riskiä nostavat ylipaino, vähäinen liikunta, kuormittava stressi ja metabolinen oireyhtymä. IF suvussa on tyypin 2 diabetesta, THEN tee riskitesti ja kysy terveyskeskuksesta, milloin paastoglukoosi tai HbA1c kannattaa mitata.

Lähteet

• Käypä hoito: Tyypin 2 diabetes (suositus ja potilasversio)
• Käypä hoito: Diabetestyypit
• Terveyskirjasto: Diabetes (”sokeritauti”)
• Terveyskirjasto: Verensokeri koholla ja esidiabetes
• Terveyskylä: Diabeteksen oireet
• THL: Diabetes