Tyypin 1 diabetes

Mikä ero on tyypin 1, tyypin 2 ja LADA-diabeteksella?

Diabeteksen tyypit eroavat siinä, miksi insuliini ei riitä ja kuinka nopeasti sairaus etenee. Käypä hoito muistuttaa, että tyyppien välillä ei ole täysin selviä diagnoosirajoja, joten hoito suunnitellaan yksilöllisesti.

LADAn tarkempi kuvaus löytyy sivulta LADA-diabetes ja tyypin 2:n sivulta tyypin 2 diabetes.

Mitkä ovat tyypin 1 diabeteksen ensimmäiset oireet?

Tyypin 1 diabeteksen oireet ilmaantuvat nopeasti, tavallisesti päivien tai viikkojen aikana. Tyypillisiä merkkejä ovat voimakas jano, tihentynyt virtsaaminen, painon lasku ja väsymys. Myös näkö voi sumentua.

Kun oireisiin ei reagoida, tila voi kehittyä ketoasidoosiksi eli happomyrkytykseksi. Siksi oireet ovat syy hakeutua hoitoon mahdollisimman nopeasti, samana päivänä.

Milloin soitan 112?

Tyypin 1 diabeteksessa ketoasidoosi on hätätilanne. Insuliinin puutteessa elimistö polttaa rasvaa energiaksi ja veri happamoituu.

• Soita 112, jos korkean verensokerin yhteydessä on uneliaisuutta, sekavuutta, puuskuttavaa tai tihentynyttä hengitystä tai tajunta heikkenee.
• Hakeudu päivystykseen, jos vatsakipu, pahoinvointi tai oksentelu liittyvät korkeaan sokeriin. Terveyskirjaston mukaan päivystysarvio tarvitaan, kun ketoaineet ovat yli 3 mmol/l ja sokeri koholla.
• Soita 112 myös matalan sokerin vuoksi, jos henkilö on tajuton. Tajuttomalle ei anneta suuhun mitään; ohje on sivulla matala verensokeri.

Korkean sokerin merkit on kuvattu sivulla korkea verensokeri.

Mikä aiheuttaa tyypin 1 diabeteksen?

Tyypin 1 diabetes johtuu siitä, että immuunijärjestelmä reagoi virheellisesti ja vaurioittaa haiman beetasoluja. Taustalla on monimutkainen periytyvä alttius ja ympäristötekijöitä, joita ovat Terveyskylän mukaan virusinfektiot, suoliston mikrobisto ja mahdollisesti ravitsemus. Solutuho voi edetä viikkoja tai jopa vuosia ennen kuin verensokeri nousee diabeteksen tasolle.

Tarkkoja syitä ei tunneta, eikä sairastumista tiedetä keinoa ehkäistä. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla on suurentunut riski saada myös muita autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhassairaus, keliakia tai vitiligo. Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 45 000 ihmistä, ja ilmaantuvuus on Käypä hoito -potilasohjeen mukaan maailman korkeimpia.

Miten tyypin 1 diabetesta todetaan?

Diagnoosi perustuu verensokerin mittaukseen: kaksi koholla olevaa glukoosiarvoa tai yksi HbA1c-arvo riittää, ja oireisella yksi plasman sokeriarvo yli 11 mmol/l. Autoimmuunista syytä tukevia vasta-aineita löytyy usein diagnoosivaiheessa. Kynnysarvot ja viitearvot on koottu sivulle normaali verensokeri.

Miten tyypin 1 diabetesta hoidetaan?

Hoidon perusta on insuliini, jota annostellaan pistoksina tai pumpulla. Hoidosta vastaa pääosin potilas itse, ja hoitotiimi tukee. Annokset suunnitellaan henkilökohtaisesti; tältä sivulta niitä ei voi päätellä.

Käypä hoito ja Terveyskirjasto mainitsevat seuraavat hoidon osat:

• Verensokerin seuranta, mahdollisuuksien mukaan jatkuvalla glukoosisensorilla. Mittaus kotona: verensokerin mittaus.
• HbA1c-seuranta 2–4 kertaa vuodessa. Yleinen tavoite on yksilöllisesti alle 48–53 mmol/mol (6,5–7,0 %), eikä tavoite saa aiheuttaa matalia sokereita.
• Tavallinen terveellinen ruokavalio. Erityisiä diabetestuotteita ei tarvita.
• Liikunta ja painonhallinta sekä tarvittaessa Välimeren tai pohjoismainen ruokavalio.
• Matalan sokerin ensiapu tulee hallita, koska hypoglykemia on insuliinihoidon riski.

Joitakin ammatteja, kuten lentäjän, veturinkuljettajan ja sukeltajan työtä, ei Käypä hoito -potilasohjeen mukaan pidetä sopivina matalan sokerin riskin takia. Työkykyyn liittyvät kysymykset käydään läpi oman hoitotiimin kanssa.

Mitä tavoitearvoja tyypin 1 diabeteksessa seurataan?

Tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman tasaisesti tavoitealueella ilman matalia arvoja. Terveyskirjaston mukaan tavoitteet ovat:

Jatkuva sokerisensori mittaa kudoksen sokeria 1–5 minuutin välein. Ilman sensoria Käypä hoito mainitsee sormenpäämittauksia 8–15 kertaa vuorokaudessa. Mittaustekniikka ja virhelähteet on kuvattu sivulla verensokerin mittaus.

Milloin ketoaineet pitää mitata ja mitä arvot tarkoittavat?

Ketoaineiden mittaus kuuluu tilanteisiin, joissa sokeri on koholla ja vointi huononee. Terveyskirjaston viitearvot ovat: alle 0,6 mmol/l normaali, 0,6–1,5 mmol/l lievästi koholla (uusintamittaus parin tunnin kuluttua), 1,5–3,0 mmol/l kohonnut (mittaus 1–2 tunnin välein), yli 3 mmol/l päivystysarvion tarve. IF ketoaineita on yli 3 mmol/l tai ilmaantuu pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua tai asetonin hajua hengityksessä, THEN hakeudu päivystykseen; tajunnan heikentyessä soita 112.

Mikä on lievä ja vaikea hypoglykemia?

Käypä hoito määrittelee lievän hypoglykemian sokeriarvoksi 3,9 mmol/l tai alle. Lievä matala sokeri hoidetaan nopeilla hiilihydraateilla, kuten sokerilla, glukoositableteilla, mehulla tai hunajalla. Vaikeassa hypoglykemiassa tarvitaan toisen ihmisen apua, koska sairastunut ei pysty itse toimimaan. Täsmälliset ensiapuohjeet ovat sivulla matala verensokeri.

Kuinka yleistä tyypin 1 diabetes on?

Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 45 000 ihmistä, ja Suomen ilmaantuvuus on maailman suurimpia. Käypä hoito -potilasohjeen mukaan ilmaantuvuus kasvoi 38 prosenttia vuosina 1992–2002. Yli 75-vuotiailla hoidossa painotetaan toimintakyvyn, liikuntakyvyn ja lihaskunnon säilyttämistä.

Kuinka usein tarkastukset tehdään?

Hoitotiimi tekee kerran vuodessa kattavan arvion. Silmien, munuaisten ja sydän- ja verisuonisairauksien seulonta tehdään 1–3 vuoden välein yksilöllisen riskin mukaan. Pitkäaikaisen korkean sokerin seurauksia ovat silmänpohjan, munuaisten ja hermojen vauriot sekä sydän- ja verisuonitaudit, joiden ehkäisyyn kuuluu myös verenpaineen ja kolesterolin hoito. Jalkojen tarkastus: diabeetikon jalat.

Mitä elämässä muuttuu diagnoosin jälkeen?

Insuliinivalmisteita on pika-, lyhyt-, keskipitkä-, pitkä- ja ylipitkävaikutteisia, ja hoitotiimi sovittaa yhdistelmän henkilökohtaisesti. Käypä hoito suosittaa terveellistä ruokavaliota, esimerkiksi Välimeren tai pohjoismaista, ja tavallisia liikuntasuosituksia. Ajokortin terveystarkastuksen ajoitus ja ammattirajoitukset selviävät hoitotiimiltä.

Lähteet

• Käypä hoito: Insuliininpuutosdiabetes (potilaalle)
• Käypä hoito: Diabetestyypit
• Terveyskirjasto: Tyypin 1 diabeteksen hoito
• Terveyskylä: Mistä tyypin 1 diabetes johtuu
• Terveyskylä: Diabeteksen oireet