Aivoinfarkti: oireet ja ensiapu

Mitkä ovat aivoinfarktin oireet?

Aivoinfarktin tavallisin oire on toispuoleinen toisen tai molempien raajojen toimintahäiriö, kertoo Terveyskirjasto. Muita oireita ovat puheen sammaltaminen tai ymmärtämisen vaikeus, kasvojen toispuoleinen roikkuminen sekä näköhäiriöt, kaksoiskuvat, huimaus ja sekavuus. Oireet kehittyvät Käypä hoidon mukaan nopeasti, minuuteissa ja harvoin tunneissa.

Terveyskirjasto huomauttaa, että sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan. Siksi läheisen kannattaa tehdä kolme testiä hänen puolestaan, jos hän vaikuttaa oudolta.

Voiko aivoinfarkti olla lievä?

Aivoinfarkti voi olla lievä, eikä lievä oire poista soiton tarvetta. Lievässä infarktissa käsi voi olla vain hieman voimaton, puhe hiukan vaikeaa tai näkö hetkeksi kaksinkertainen. Käypä hoidon testit toimivat myös silloin: jos yksikin epäonnistuu, hakeudutaan välittömästi päivystykseen.

Lievältä näyttävä oire voi olla myös TIA. TIA eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö on tilanne, jonka oireet korjaantuvat täysin eikä pysyvää vauriota jää. Terveyskirjaston mukaan oireet kestävät tyypillisesti 2–15 minuuttia ja menevät ohi viimeistään 24 tunnissa. Silti melkein joka kymmenennellä potilaalla ilmenee aivohalvaus viikon sisällä, joten hoitoon hakeudutaan välittömästi päivystävään sairaalaan, vaikka oireet olisivat menneet ohi. Käypä hoito arvioi riskiksi 3–10 prosenttia kahden vuorokauden kuluessa ja 5 prosenttia viikon kuluessa. TIA:n eroa infarktiin ja verenvuotoon käsitellään sivulla aivoverenkiertohäiriö.

Mitä tehdä, jos epäilet aivoinfarktia?

Soita 112 heti ja pysy puhelimessa. Käypä hoito linjaa, että sairaalan päivystykseen on hakeuduttava välittömästi, kun jokin testeistä epäonnistuu, ja että kuljetus tehdään kiireellisesti ambulanssilla.

1. Soita 112 ja kerro, että epäilet aivoinfarktia: mitkä oireet ovat, milloin ne alkoivat ja missä olet.
2. Merkitse oireiden alkamisaika. Hoitopäätös riippuu siitä, kuinka kauan oireita on ollut.
3. Toimi hätäkeskuksen antamien ohjeiden mukaan, äläkä lähde itse ajamaan sairaalaan: Käypä hoito edellyttää kiireellistä kuljetusta ambulanssilla päivystykseen.
4. Kerro ambulanssin henkilökunnalle sama alkamisaika uudelleen, jos se on tallessa.

Päätös ei riipu verenpainemittarin lukemasta. Jos kasvot, käsi tai puhe oireilevat, soitto tehdään sekä normaalilla, korkealla että matalalla lukemalla.

Mitä liuotus- ja tukoksenpoistohoito ovat?

Liuotushoito on lääkeinfuusio, joka liuottaa verisuonta tukkivan hyytymän, ja tukoksenpoisto on toimenpide, jossa hyytymä poistetaan katetrilla suurelta valtimolta. Käypä hoidon mukaan liuotus pyritään tekemään, kun oireiden alkamisesta on kulunut alle 4,5 tuntia, joissakin tilanteissa alle 9 tuntia. Valtimonsisäinen katetrihoito tehdään suurten verisuonten tukoksissa.

Aikaikkunat ovat ylärajoja, eivät tavoiteaikoja. Käypä hoidon päivityksen mukaan pidempi viive vaatii lisäkuvantamista, jolla nähdään, onko pelastettavaa aivokudosta jäljellä. Siksi alkamisaika on tärkeä tieto, ja siksi nopea soitto kannattaa: jokainen tunti kaventaa vaihtoehtoja. Päätöksen hoidosta tekee lääkäri kuvantamisen perusteella, ja hoito toteutetaan mieluiten aivoverenkiertohäiriöyksikössä.

Mikä aiheuttaa aivoinfarktin?

Aivoinfarkti syntyy, kun hyytymä tukkii aivovaltimon. Käypä hoidon mukaan hyytymä muodostuu joko paikallisesti aivovaltimossa tai lähtee kauempaa, esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta. Eteisvärinä on tyypillinen sydänperäinen syy, ja siitä lisää sivulla eteisvärinä.

Käypä hoito luettelee hoidettavissa olevat riskitekijät: kohonnut verenpaine, LDL-kolesteroli, tupakointi, alkoholi, epäterveellinen ruokavalio, ylipaino, keskivartalolihavuus ja vähäinen liikunta. Muita tekijöitä ovat ikä, miessukupuoli, sydänsairaudet, diabetes ja perintötekijät. Suosituksen mukaan kymmenen muokattavaa riskitekijää selittää noin 90 prosenttia aivoinfarkteista väestötasolla.

• Verenpaine: tavoite on alle 140/90 mmHg vastaanotolla ja alle 135/85 kotimittauksessa. Terveyskylä arvioi, että hyvällä verenpainetaudin hoidolla voitaisiin estää 40 prosenttia aivohalvauksista. Katso korkea verenpaine.
• LDL-kolesteroli: yleinen tavoite on alle 3 mmol/l, ja aiemmin aivoinfarktin sairastaneella tavoite on tiukempi, alle 1,8–1,4 mmol/l.
• Tupakointi ja alkoholi: molemmat ovat hoidettavissa olevia riskitekijöitä.

Voiko matala verenpaine aiheuttaa aivoinfarktin?

Käypä hoidon riskitekijälistalla on kohonnut verenpaine, ei matala. Matala verenpaine ei siis ole nimetty aivoinfarktin tavalliseksi syyksi, vaikka aivoinfarkti voi sattua myös tavallisella tai matalalla lukemalla. Kun toispuoleinen oire tai puhehäiriö alkaa äkkiä, oire ratkaisee: soita 112, vaikka mittari näyttäisi matalaa. Matalan verenpaineen omat oireet on kuvattu sivulla matala verenpaine.

Akuutissa vaiheessa verenpaine on usein kohonnut. Käypä hoidon mukaan kohonnut paine laskee yleensä itsestään tunneissa, ja sitä lasketaan lääkkeillä vain erityistilanteissa, esimerkiksi liuotushoidon yhteydessä tai jos paine on erittäin korkea, yli 220/120 mmHg. Tämä on hoitopäätös, jonka tekee päivystävä lääkäri.

Miten aivoinfarktista toivutaan?

Toipuminen alkaa sairaalassa ja jatkuu kuntoutuksessa. Käypä hoito kuvaa kuntoutukseen fysio-, toiminta- ja puheterapian potilaskohtaisesti. Kolmen kuukauden kuluttua noin 50–70 prosenttia sairastuneista on toipunut päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi.

Terveyskirjaston mukaan kuntoutumisen tehokkain aikaikkuna on kolme kuukautta sairastumisesta ja paranemista tapahtuu usein jopa vuoden ajan. Kaikille aloitetaan uusien tukosten ehkäisy veren hyytymiseen vaikuttavilla lääkkeillä sekä tarvittaessa verenpaine- ja kolesterolilääkityksellä. Lääkityksen sisällöstä ja annoksista päättää hoitava lääkäri; älä muuta niitä itse.

Mieliala kannattaa ottaa vakavasti: Käypä hoidon mukaan masennusta esiintyy 30–50 prosentilla aivoinfarktin sairastaneista, ja siihen on hoitoa. Puheen vaikeuksista kerrotaan sivulla afasia ja dysartria, ja musiikin mahdollisesta roolista kuntoutuksessa sivulla musiikki ja aivot. Ajokyvystä päättää lääkäri; jos ajokyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään kuusi kuukautta, lääkärin on ilmoitettava siitä poliisille.

Mitä sairaalassa tapahtuu?

Sairaalassa ensimmäinen kysymys on, onko oireiden syy tukos vai vuoto, ja sen ratkaisee kuvantaminen. Käypä hoidon mukaan aivoverenvuoto erotetaan aivoinfarktista kuvantamistutkimuksilla, ja hoito valitaan sen perusteella. Aivoinfarktipotilas, joka on ollut ennen sairastumista itsenäinen, hoidetaan mieluiten aivoverenkiertohäiriöyksikössä. Käypä hoito -suosituksen mukaan yksikköhoito vähentää kuolleisuutta, lyhentää sairaalassaoloa ja parantaa mahdollisuutta selviytyä itsenäisesti.

Hoitoyksikössä aloitetaan myös kuntoutuksen arviointi jo akuuttivaiheessa: suosituksen mukaan jokaisen sairaalahoidossa olevan toimintakyky ja kuntoutumismahdollisuudet arvioidaan osastolla. Kuntoutus ei siis odota kotiutumista.

Mitkä ovat yleisimmät virheet?

Aivoinfarktissa viivyttely on suurin virhe, koska hoidon hyöty riippuu ajasta. Terveyskirjaston ja Käypä hoidon ohjeista nousee kolme tavallista erehdystä:

• Odotetaan, helpottaako: jos oire menee ohi, kyseessä voi olla TIA, ja silti melkein joka kymmenennellä tulee aivohalvaus viikon sisällä. Päivystykseen mennään oireiden loppumisesta huolimatta.
• Päänsärkyä etsitään merkkinä: päänsärkyä ei yleensä ole aivoinfarktissa, joten sen puuttuminen ei rauhoita.
• Odotetaan, että sairastunut itse huomaa: Terveyskirjaston mukaan hän ei välttämättä tunnista oireitaan, joten ulkopuolisen kuuluu tehdä testit ja soittaa.

Miten uuden aivoinfarktin voi ehkäistä?

Uuden aivoinfarktin ehkäisy perustuu lääkitykseen ja elintapoihin, ja ne tehdään yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Käypä hoidon potilasohjeen mukaan kaikille sairastuneille aloitetaan uusien tukosten ehkäisy hyytymistä tai verihiutaleiden toimintaa estävällä lääkkeellä, ja lisäksi tarvittaessa verenpaine- ja kolesterolilääkitys. Annoksista ja lääkkeen valinnasta päättää lääkäri.

IF verenpaine on tavoitealueen yläpuolella, THEN sen hoito on tärkein yksittäinen toimi, koska kohonnut verenpaine on Käypä hoidon mukaan tärkein hoidettavissa oleva riskitekijä. IF tupakoit, THEN lopettaminen kuuluu samaan joukkoon, ja siihen auttaa sivu tupakoinnin lopettaminen. Käypä hoidon riskitekijöinä luetellaan myös alkoholi, ylipaino, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio.

Aivoinfarkti vai aivoverenvuoto?

Aivoinfarktissa suoni tukkeutuu, aivoverenvuodossa se vuotaa, ja ero nähdään kuvantamisessa. Vuosittaisista aivohalvauksista suurin osa on aivoinfarkteja: Terveyskirjaston luvuissa infarkteja on noin 17 000 ja verenvuotoja noin 7 000. Päänsärkyä ei yleensä ole aivoinfarktissa, mutta aivoverenvuodossa sitä esiintyy usein. Käypä hoidon mukaan verenvuoto erotetaan infarktista kuvantamistutkimuksilla, joten oireista ei voi päätellä tyyppiä ja molemmissa soitetaan 112.

Lähteet

• Terveyskirjasto / Käypä hoito: Tunnista aivoinfarkti – hoitoon ja heti!
• Käypä hoito: Epäiletkö aivoinfarktia? Aikailu ei kannata
• Käypä hoito: Aivoinfarkti ja TIA -suositus
• Käypä hoito: Aivoinfarktin ja TIA:n suositusta on päivitetty
• Käypä hoito: AVH-potilaan kohonnut verenpaine akuutissa vaiheessa
• Käypä hoito: TIA:n oireet
• Terveyskirjasto: Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)
• Terveyskirjasto: Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA)
• Terveyskylä: Korkea verenpaine aivoverenkiertohäiriön riskitekijänä