Liikunta sydänsairauden kanssa
Saako sydänsairauden kanssa liikkua? Taulukko läppävian, vajaatoiminnan ja rytmihäiriön liikunnasta, sopiva teho sekä merkit, joiden vuoksi liikunta lopetetaan.
Sydänsairauden kanssa saa useimmiten liikkua, ja hallittu liikunta on osa hoitoa: Käypä hoidon mukaan ohjatun kuntouttavan liikunnan on osoitettu parantavan sydämen vajaatoimintapotilaan elämänlaatua, suorituskykyä ja oireilua sekä parantavan ennustetta. Sopiva teho ja rajat riippuvat kuitenkin sairaudesta, ja ne sovitaan hoitavan kardiologin kanssa.
Soita 112, jos liikunnan aikana tulee puristava rintakipu tai voimakas hengenahdistus, joka ei helpota levossa. Lopeta liikunta heti. Jos sinulle on lääkärin määräämä pikanitro, käytä sitä ohjeen mukaan, ja soita 112, jos oireet eivät lievity tai häviä.
Mitä liikunta sallii eri sydänsairauksissa?
Liikunnan rajat määräytyvät diagnoosin ja sen vaikeusasteen mukaan. Seuraava taulukko kokoaa Terveyskirjaston, Käypä hoidon, UKK-instituutin ja Terveyskylän ohjeet; yksilöllinen rasitustaso kuuluu aina kardiologille.
| Tila | Mitä suositellaan | Mitä vältetään |
|---|---|---|
| Sydämen vajaatoiminta, vakaa | Kestävyysliikuntaa 3–5 kertaa viikossa, lihaskuntoa 2–3 kertaa viikossa, teho Borg 11–14 | Liikuntaa, kun leposyke on yli 100 lyöntiä minuutissa, paino on noussut 2–3 kg muutamassa päivässä tai on infektio |
| Läppävika | Yksilöllinen ohje ultraäänen ja rasituskokeen perusteella | Rasitusta, joka aiheuttaa hengenahdistusta, rintakipua tai pyörrytystä |
| Rytmihäiriö, lievä ja hallittu | Yleiset liikuntasuositukset | Rasittavaa liikuntaa tietyissä perinnöllisissä rytmihäiriö- ja kardiomyopatiatiloissa |
| Tahdistin | Tavallinen tahdistin: yleiset suositukset; rytmihäiriötahdistin: RPE 10–14 | Yksin uimista, sukeltamista, veneilyä, vuorikiipeilyä ja laskuvarjohyppyä rytmihäiriötahdistimen kanssa |
| Sydänleikkauksen jälkeen | Lyhyet kävelylenkit 2–3 kertaa päivässä, sitten pidempiä | Tehon nostamista ennen kuin kertamäärä ja matka ovat kasvaneet |
Saako läppävian kanssa liikkua?
Läppävian kanssa saa usein liikkua, mutta rasituksen määrä riippuu vian tyypistä ja vaikeudesta. Läppävika on joko vuoto tai ahtauma, ja sen havaitsee sydämen sivuäänestä tai ultraäänitutkimuksesta. Terveyskirjaston mukaan lievää läppävikaa seurataan ultraäänellä 1–2 vuoden välein.
Rasitus on tärkeä juuri ahtaumassa. Terveyskylän mukaan vaikea aorttaläpän ahtauma, jossa virtausaukko on alle neljäsosa normaalista, voi aiheuttaa hengenahdistusta tai rintakipua rasituksessa ja joskus ponnisteluun liittyvän tajunnan menetyksen. Duodecimin mukaan ahtauma voi silti olla täysin oireeton, vaikka se olisi vaikea, ja oireettomalla leikkausta harkitaan, jos rasituskoe on selvästi poikkeava. Siksi läppävikapotilaan liikuntaohje perustuu lääkärin arvioon, ei omaan tuntumaan.
- IF läppävika on todettu mutta et ole saanut liikuntaohjetta, THEN kysy kardiologilta, mikä rasituksen taso on sinulle sopiva.
- IF rasituksessa tulee hengenahdistusta, rintakipua tai pyörrytystä, THEN lopeta liikunta ja ota yhteys hoitavaan tahoon. Terveyskylän mukaan lääkehoito ei paranna ahtautunutta läppää; hoitoina ovat leikkaus tai katetrilla tehtävä TAVI, ja niiden tarpeen arvioi sydänlääkäri.
Mikä syke ja teho ovat turvallisia sydänpotilaalle?
Turvallinen teho on yksilöllinen, ja sitä ohjataan tuntemuksella, ei yhdellä sykeluvulla. Terveyskirjaston vajaatoiminnan liikuntaohjeen mukaan Borgin asteikolla 11–14/20 (kevyt – hieman rasittava) sopii useimmille. Vakaassa lievässä tai keskivaikeassa vajaatoiminnassa ja hyvässä kunnossa teho voi hetkellisesti nousta tasolle 15/20, jos olo pysyy oireettomana.
Terveyskylä tarjoaa käytännön testin: liikunnassa pitää pystyä puhumaan. Käypä hoidon potilasohje lisää, että oireiden tulee palautua perustasolle kahden tunnin kuluessa liikunnasta. Rytmihäiriötahdistimen kanssa suositellaan Terveyskylän mukaan tehoa RPE 10–14, ja tahdistimeen asetetut sykerajat tarkistetaan lääkäriltä. Syke-lukujen yleiset viitealueet löytyvät sivulta normaali syke ja mittaustavat sivulta pulssin mittaus.
Lähteet antavat eri tulokset sille, kuinka monta prosenttia maksimisykkeestä vajaatoiminnassa sopii, joten prosenttilukua ei kannata käyttää ilman kardiologin vahvistusta.
Entä sydämen vajaatoiminta ja rytmihäiriö?
Vajaatoiminnassa liikunta aloitetaan lyhyinä jaksoina ja ohjauksessa. UKK-instituutin mukaan sessiot voivat alkaa muutamalla minuutilla ja edetä kohti 30 minuuttia, lihaskunnossa tehdään 8–10 liikettä ja 10–15 toistoa. Oireiden pahentuessa liikuntaa vähennetään, ja paluu tapahtuu Terveyskylän mukaan rauhallisesti 1–3 viikon aikana, kun tila vakiintuu.
Rytmihäiriöissä lievä ja hallittu häiriö ei yleensä rajoita liikuntaa, UKK-instituutin mukaan. Eteisvärinässä liikunta parantaa elämänlaatua ja kuntoa. Rasittavaa liikuntaa on kuitenkin vältettävä neljässä tilassa: QT-oireyhtymässä, katekoliamiiniherkässä polymorfisessa kammiotakykardiassa, oikean kammion rytmihäiriökardiomyopatiassa ja hypertrofisessa kardiomyopatiassa. Lisää rytmihäiriöistä sivuilla eteisvärinä ja rytmihäiriöt.
Entä sydänleikkauksen ja sydämensiirron jälkeen?
Leikkauksen jälkeen liikunta aloitetaan lyhyillä kävelylenkeillä 2–3 kertaa päivässä. Terveyskylän mukaan ensin lisätään kertamäärää, sitten matkaa ja viimeiseksi tehoa; lievä hikoilu ja hengästyminen ovat hyviä merkkejä. Rintalastan parantuessa palataan tuttuihin liikuntamuotoihin.
Sydämensiirron jälkeen liikuntaohjelman laatii siirtoyksikkö. Terveyskylän mukaan varhainen liikkeelle lähtö aloitetaan heti hengityskoneesta irrottamisen jälkeen, ja ensimmäisen vuoden seuranta tapahtuu Meilahden sairaalassa. Tarkempia siirtopotilaan tehoalueita ei ole syytä arvioida yleisohjeista.
Milloin liikunta pitää keskeyttää?
Liikunta keskeytetään heti, kun sydänoire ilmaantuu. Terveyskylän ohjeen mukaan liikunta lopetetaan, jos tulee puristava, laaja tai paikallinen rintakipu, kipu, puutuminen tai säteily käsiin, kainaloihin tai leukaperiin, poltteen tunne ylävatsalla tai kaulassa, hengenahdistus tai voimakas hengästyminen, joka ei helpota nopeasti levossa, huimaus ja huono olo, rytmihäiriötuntemukset tai uusi oire, joka pahenee rasituksessa.
- Vältä liikuntaa, kun olet sairas tai poikkeuksellisen väsynyt, ja palaa asteittain.
- Odota aterian jälkeen 1–2 tuntia ennen rankkaa liikuntaa.
- Hengitä ulos ponnistuksessa, äläkä pidätä hengitystä.
- Suosi dynaamista liikuntaa, kuten kävelyä ja tanssia; staattinen kuormitus, kuten ikkunanpesu ja lumityöt, rasittaa sydäntä enemmän.
Jos oireet eivät lievity levossa, soita 112. Sykealueita voi hahmotella sivun sykealueet työkalulla, mutta sydänsairaan rajat sovitaan hoitavan lääkärin kanssa. Yleiset liikuntamäärät terveille aikuisille löytyvät sivulta liikuntasuositus.
Lähteet
- Terveyskirjasto: Sydämen vajaatoiminta – liikuntaohje
- Terveyskirjasto: Sydämen läppäviat
- Käypä hoito: Sydämen vajaatoiminta, potilasversio
- Käypä hoito: Sydämen vajaatoiminta
- UKK-instituutti: Sydämen vajaatoiminta
- UKK-instituutti: Rytmihäiriöt
- Terveyskylä: Huomioi nämä asiat liikkumisen aikana, jos sinulla on sydänsairaus
- Terveyskylä: Sydänsairaus ja liikunta
- Terveyskylä: Millaista liikuntaa tahdistimen laiton jälkeen
- Terveyskylä: Aorttaläpän ahtauma
- Duodecim: Aorttaläpän ahtauma
- Terveyskylä: Liikunta edistää sydänleikkauksesta toipumista
- Terveyskylä: Sydänsiirtoleikkauksesta toipuminen
Usein kysyttyä
Saako läppävian kanssa liikkua?
Usein saa, mutta rajat riippuvat läppäviasta, sen vaikeusasteesta ja oireista. Läppävika voi olla oireeton, ja Duodecimin mukaan oireettoman aorttaläpän ahtauman arvioinnissa käytetään muun muassa rasituskoetta. Kysy sallittu rasitustaso kardiologilta, joka tuntee ultraäänitulokset.
Voiko sydämen vajaatoiminnassa harrastaa lihaskuntoharjoittelua?
Voi, kun tila on vakaa. Terveyskirjaston liikuntaohjeen mukaan lihaskuntoa harjoitetaan 2–3 kertaa viikossa isoille jalkalihaksille, ja Terveyskylän mukaan painot pidetään maltillisina eikä hengitystä pidätetä. Ohjelma sovitetaan yhdessä hoitavan tahon kanssa.
Pitääkö tahdistimen kanssa välttää liikuntaa?
Ei yleensä. Terveyskylän mukaan tavallista sydämentahdistinta käyttävä voi liikkua yleisten suositusten mukaan, ja UKK-instituutin mukaan rytmihäiriötahdistimen kanssa suositukset annetaan yksilöllisesti. Tarkista tahdistimeen asetetut sykerajat lääkäriltä.
Aiheeseen liittyvää
Normaali syke ja leposyke Aikuisen normaali leposyke on 50–90 lyöntiä minuutissa. Katso, milloin syke on liian korkea tai matala, lasten arvot ja milloin sykkeen takia pitää soittaa 112. 
Pulssin mittaus Pulssin mittaus ranteesta: laske lyönnit 30 sekunnista ja kerro kahdella. Vaiheet, muunnostaulukko ja ohje siihen, mitä epäsäännöllinen pulssi tarkoittaa. 
Eteisvärinä Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin hoitoa vaativa rytmihäiriö. Oireet, kiireelliset merkit, aivoinfarktin riski, älykellon rooli ja hoito selkokielellä. 
Rytmihäiriöt Muljahtelu ja lisälyönnit ovat usein vaarattomia. Katso, miltä rytmihäiriö tuntuu, mitkä merkit vaativat hoitoa tai 112:ta ja miten asia tutkitaan. 
Liikuntasuositus aikuisille Aikuisen liikuntasuositus: 2 h 30 min reipasta tai 1 h 15 min rasittavaa liikuntaa viikossa ja lihasvoimaa kahdesti. Taulukko, puhetesti ja arkiliikunta. 
Sykealueet ja maksimisyke Sykealuelaskuri arvioi maksimisykkeen iästä ja jakaa harjoittelun viiteen alueeseen, halutessasi Karvosen kaavalla. Katso, miksi kaava voi heittää.