Tarkista lukemasi →Hätätilanteessa soita 112Päivystysapu 116 117
Elinarvot
Valikko
Tarkista lukema
blogi

Laboratoriotulokset: lukuohje lyhenteisiin ja viiteväleihin

Lukuohje perusverikokeen tulosriville: mitä P-Kol, LDL, HDL, triglyseridit, fP-Gluk, HbA1c ja P-K tarkoittavat ja miksi viiteväli vaihtelee laboratorioittain.

Rivejä verinäyteputkia laboratoriossa punaisin, violetein ja vihrein korkein

Laboratorion tulosrivillä on lyhenne, mitattu arvo, yksikkö ja viiteväli, ja niiden avulla näet nopeasti, mihin arvo asettuu. Viiteväli ei ole sama asia kuin hoitotavoite: se kuvaa, missä terveiden ihmisten arvot yleensä ovat, kun taas esimerkiksi LDL-kolesterolin tavoite riippuu sydän- ja verisuonisairauksien riskistä. Tässä lukuohjeessa käydään läpi seitsemän yleisintä riviä.

Mitä lyhenteen alkuosa kertoo?

Lyhenne alkaa yleensä näytetyypillä. P tarkoittaa plasmaa, S seerumia ja B kokoverta. Etuliite f tarkoittaa paastonäytettä, joten fP-Gluk on plasmasta mitattu paastosokeri. Nimet vaihtelevat laboratorioittain, ja saman tutkimuksen perässä voi olla eri tavalla kirjoitettu koodi. Jos et tunnista riviä, kysy tulokset antavalta terveydenhuollon ammattilaiselta tai hae lyhenne laboratorion omasta tutkimusohjekirjasta.

Kolesterolirivit: P-Kol, LDL, HDL ja triglyseridit

Kolesteroliarvot ilmoitetaan yksikössä mmol/l. Käypä hoidon ja laboratorioiden (esimerkiksi Fimlab) tavoitearvot aikuisille ovat:

RiviMitä mittaaTavoite tai viiteväli
P-Kol (kokonaiskolesteroli)kaikki veren kolesterolialle 5,0 mmol/l
LDLhaitallisena pidetty kolesterolialle 3,0 mmol/l pienessä riskissä
HDLverisuonia suojaava kolesterolimiehillä yli 1,0, naisilla yli 1,2 mmol/l
Triglyseriditveren rasvaalle 1,7 mmol/l

LDL:n tavoite on sitä matalampi, mitä suurempi sairastumisriski on: kohtalaisessa riskissä alle 2,6, suuressa alle 1,8 ja erityisen suuressa alle 1,4 mmol/l. Tavoitteen määrittää lääkäri riskiluokan perusteella. Tarkemmin: kolesterolin viitearvot, LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli.

Kolesterolimääritys ei yleensä vaadi paastoa. Triglyseridien kohdalla Käypä hoito suosittaa paastoarvoa, jos triglyseridit ovat koholla.

Verensokeririvit: fP-Gluk ja HbA1c

Paastosokeri fP-Gluk mitataan yön yli paastonneesta näytteestä, tavallisesti 10–14 tunnin paaston jälkeen, vettä saa juoda. Terveen viiteväli on 4,0–6,0 mmol/l. Käypä hoito käyttää Suomessa WHO:n rajoja: 6,1–6,9 mmol/l on tavallista korkeampi paastosokeri eli esidiabeteksen vaihe ja 7,0 mmol/l tai yli viittaa diabetekseen.

HbA1c eli pitkäaikaissokeri kuvaa verensokerin tasoa noin parin kuukauden ajalta, ja yksikkö on mmol/mol. Alle 42 on normaalialuetta, 42–47 esidiabetesta ja 48 tai yli diabetesta. Yksi HbA1c-arvo 48 tai yli riittää diagnoosiin, kun taas oireettoman henkilön poikkeava paastosokeri varmistetaan eri päivänä. Diagnoosia ei tehdä itse tulosriviltä, joten poikkeavasta arvosta kannattaa puhua lääkärin kanssa. Lisää: normaali verensokeri.

Huom Jos sinulla on jo diabetes, tavoitteet ovat eri kuin terveen viiteväli. Hoitotavoitteen asettaa hoitava taho.

Kalium: P-K

P-K on plasman kaliumpitoisuus, yksikkö mmol/l. Kalium ei vaadi paastoa. Viiteväli vaihtelee laboratorioittain: HUS Diagnostiikkakeskuksen aikuisten väli on 3,3–4,9, Fimlabin 3,3–4,8 ja Nordlabin 3,5–4,8 mmol/l. Seerumista (S-K) mitattu kalium on korkeampaa kuin plasmasta mitattu, joten näytetyypillä on väliä. Alle 3,3 on matala ja yli 5 korkea kalium; selvästi koholla oleva arvo vaatii Terveyskirjaston mukaan välitöntä lääkärin selvittelyä. Lisätietoa: P-kalium.

Miksi viiteväli eroaa laboratorioiden välillä?

Kukin laboratorio määrittää viitevälinsä omilla mittausmenetelmillään ja omalla vertailuväestöllään, ja näytetyyppi (plasma vai seerumi) vaikuttaa tulokseen. Ero on usein pieni, mutta esimerkiksi kaliumin ylärajat vaihtelevat 4,8:sta 5,0:een. Vertaa siis aina arvoasi tuloksen mukana tulevaan viitealueeseen, ei toisen laboratorion taulukkoon.

Mitä poikkeavalle tulokselle tehdään?

Yksi poikkeava arvo on kysymysmerkki, ei diagnoosi. Käypä hoidon mukaan dyslipidemian diagnoosi edellyttää vähintään kahta eri päivinä otettua plasmanäytettä. Tarkista, oliko näyte otettu paastossa, ja kerro lääkärille käyttämistäsi lääkkeistä. Älä aloita, lopeta tai muuta lääkitystä tulosrivin perusteella.

Esimerkki: miten tulosrivin lukee

Oletetaan, että tuloksessa lukee “fP-Gluk 6,4 mmol/l, viiteväli 4,0–6,0”. Arvo on viitevälin yläpuolella ja Käypä hoidon rajoilla 6,1–6,9 mmol/l eli paastosokerin kohonneen tason alueella. Se ei vielä ole diabetesdiagnoosi. Seuraavaksi katsotaan yleensä HbA1c ja tarvittaessa sokerirasituskoe (OGTT), jossa kahden tunnin arvo on normaali alle 7,8 mmol/l. Samoin LDL 3,4 mmol/l on pienen riskin ihmisellä tavoitetta (alle 3,0) korkeampi, mutta suuren riskin ihmisellä tavoite on paljon matalampi, joten sama arvo voi olla toiselle sopiva ja toiselle liian korkea.

Mitä kannattaa kysyä lääkäriltä tai hoitajalta?

  • Mikä on minun riskiluokkani ja mikä LDL-tavoite siitä seuraa?
  • Pitääkö koe uusia, ja pitääkö siihen tulla paastoamaan?
  • Vaikuttavatko käyttämäni lääkkeet tulokseen?
  • Milloin seuraava mittaus tehdään? Käypä hoidon mukaan elintapamuutosten jälkeen uusi kolesterolimittaus tehdään 3–6 kuukauden kuluttua.

Kirjoita tulokset ja kysymykset ylös ennen käyntiä. Lyhenteiden perässä oleva viiteväli kannattaa kopioida mukaan, koska seuraavan kokeen laboratorio voi olla toinen.

Lähteet